Noin kolmesataa kilometriä pitkä Ounasjoki on Kemijoen merkittävin vapaana virtaava jokiosuus. Ounas tulee muinaissaamelaisesta nimestä Outa eli metsä. Ounasjoki kiemurtelee Enontekiöltä metsien keskellä Kittilän kautta Rovaniemelle. Siinä on yli 30 koskea tai useamman kosken muodostamaa koskijaksoa ja noin 40 sivujokea. Nykyisin Ounasjoki on suojeltu Natura 2000 –asetuksella.
Suojelustatuksen saavuttaminen ei kuitenkaan ole ollut yksinkertaista ja helppoa, vaan siihen on vaadittu yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vuosien työpanos. 1970-luvulta alkaen tehtiin kannanottoja ja lausuntoja sekä osallistuttiin eri toimikuntiin ja kokouksiin. Kesällä 1978 Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri tutki Ounasjoen yläjuoksun asukkaiden mielipiteitä Ounasjoen rakentamisesta. Valtaosa asukkaista vastusti rakentamista ja piti Ounasjoen maisemallista, kulttuurista ja taloudellista arvoa tärkeänä.
Kemijoki Oy oli esittänyt Ounasjoen rakentamista vesivoimalle jo 1950 –luvulla. Ounasjokeen ja sen sivujokeen Meltausjokeen suunniteltiin rakennettavaksi kaksi tekojärveä sekä kymmenen voimalaitosta. Voimalat olisivat padonneet Ounasjoen perättäisiksi suvannoiksi Kemijoen malliin.
Ounaskosken koululla pidettiin 27.4.1980 Lapin luonnonsuojelupiirin toimesta suuri seminaari joen tulevaisuudesta, johon osallistui piirin lisäksi Kittilän ja Rovaniemen paikallisyhdistykset sekä Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri. Paikalla olivat aktiivien ja kyläläisten lisäksi myös kansanedustajat Mikko Jokela, Niilo Koskenniemi ja Juhani Tennilä. Tilaisuudessa luovutettiin kansanedustajille Ounasjoen rakentamista vastustava kansalaisadressi, johon oli kerätty 1102 nimeä. Seuraavana kesänä Ounasjokitoimikunta järjesti julkisuudessa huomiota herättäneen soututapahtuman, johon osallistui mm. Pentti Linkola ja Esko Juhani Tennilä. Ounasjokitoimikunta lähetti tapahtuman jälkeen karvalakkilähetystön eduskuntaan. Lähetystö vaati Ounasjoen suojelua pikaisesti.
Erillislaki Ounasjoen rauhoittamisesta voimalaitosrakentamisesta hyväksyttiin viimein eduskunnassa 1983. Lain perusteluissa painotetaan Ounasjoen luonnonsuojelullista arvoa:” Yleisperusteluissa Ounasjokea pidetään kalataloudellisesti merkittävänä jokialueena ja lisäksi edellytetään, että ”erityisesti luonnontalouden ja paikallisen väestön edut tulevat vastedeskin turvatuiksi”. Ounasjoen suojelun erityislaki suojelee joen vesivoimarakentamiselta, mutta lain perusteluista löytyy vahvoja kannanottoja sekä periaatteita, jotka ohjaavat Ounasjoen vesistön ja vesien käyttöä koskevaa päätöksentekoa. Edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti Ounasjoen tai sen sivujokien vesiä toiminnassaan käyttävien teollisuuslaitosten tulisi palauttaa käyttöönsä saama vesi vähintään yhtä hyvälaatuisena kuin se oli laitokseen tullessaan.
Koskiensuojelulaki 1987 täydensi jokien suojelua Lapissa. Lain mukaan uusille voimalaitoksille ei saa myöntää lupaa suojelluissa vesistöissä tai sen osissa. Lapissa koskiensuojelulaissa on mukana 13 vesistöaluetta mm. Tenojoen, Näätämöjoen, Tornion-Muonionjoen ja Simojoen vesistöt sekä Kemijoen vesistöt Savukosken ja Sallan kunnissa. Laeilla on haluttu turvata virtaava vesiluonto.
