Muistutus Kevitsan kaivoksen hakemukseen rikastushiekka-altaan rakennustavan muuttamisesta

Kannanotot

–

9.4.2025

SLL Lapin piiri katsoo, että hakemusta koskeva hanke on kaivannaisjäteasetuksen vastainen. Hakijalle ei tulisi myöntää rakentamisen aloittamiselle ja käyttöönotolle ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Rikastushiekka-altaan korotuksen sijaan tulisi vaatia vuotavan allasrakenteen välitöntä sulkemista ja peittämistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ympäristön pitkäaikaisen saastumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi hakija tulisi velvoittaa rakentamaan uusi rikastushiekka-allas kunnollisella täysin vuotamattomalla pohjarakenteella.

Asia, jota muistutus koskee

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kuulutus, 25.2.2025, PSAVI/8622/2024, Rikastushiekka-altaan rakennustavan muuttaminen keskilinjakorotukseksi muutoksenhausta huolimatta, Sodankylä

Muistutus

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että hakemusta koskeva hanke on kaivannaisjäteasetuksen 7§ kohtien 1-3 sekä 8§ vastainen. Emme ymmärrä, miten jo suunnitteluvaiheessa esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka tulevat jatkamaan asetuksesta piittaamatonta toimintaa. Boliden Kevitsa Oy:n Kevitsan kaivoksen jätealtaista ja jätekasoista suotaa jatkuvasti jätevesiä, saastuneita hulevesiä pohjavesiin, ympäristöön ja vesistöihin. Kaivos vaarantaa merkittävästi Saiveljärven, Mataraojan, Satojärven, Viivajoen ja Kitisen vesistöjen ekologista ja kemiallista tilaa. Lisäksi hanke toteutuessaan lisäisi rikastushiekka-altaan riskitekijöitä ennakoimattomasti.

Hakijalle ei tulisi myöntää rakentamisen aloittamiselle ja käyttöönotolle ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista lupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Rikastushiekka-altaan korotuksen sijaan tulisi vaatia vuotavan allasrakenteen välitöntä sulkemista ja peittämistä BAT-tekniikkaa (Best available technology, paras käyttökelpoinen tekniikka) hyödyntäen ympäristön pitkäaikaisen saastumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi hakija tulisi velvoittaa rakentamaan uusi rikastushiekka-allas kunnollisella täysin vuotamattomalla pohjarakenteella, ja siihen toiminnan aikainen sulkemisrakenne ja suotoveden keräys- ja käsittelyjärjestelmät käsittelemään kaikki muodostuva kaivosjäte niin, että pinta- ja pohjavesien saastuminen loppuu.

Perustelut

Tausta

Hakija on hakenut muutosta päätöksen nro 79/2014/1 lupamääräyksiin 43 ja 50 sekä päätöksen nro 27/2017/1 lupamääräykseen 13, tavoitteenaan muuttaa rikastushiekka-altaan rakennustapa keskilinjamenetelmäksi. Samalla hakijan esityksen mukaan patoturvallisuuden parantamiseksi rikastushiekka-altaassa A varastoitavan veden maksimimäärä (päätöksen nro 27/2017/1 lupamääräys 13) muutettaisiin nykyisestä neljästä miljoonasta kuutiometristä tasolle kolme miljoonaa kuutiometriä. Rikastushiekka-altaaseen A halutaan rakennustapamuutoksen myötä varastoida 10 Mt enemmän rikastushiekkaa korotustasolla +270 m mpy, rakennustapamuutos kasvattaisi rakenteen pinta-alaa 12 prosentilla (37,2 ha).

Rikastushiekka-altaan vaiheen 9 (harjakorkeus 259 m) rakennusvaihe on merkitty vuodelle 2024. Hakijan mukaan rikastushiekka-altaan vaiheet 10-12 vaarantavat patoturvallisuuden. Käytännössä hakemus on ilmeisesti tehty siis tilanteessa, jossa patoturvallisuus olisi jo vaarantunut ilman hakijan jo aloittamaa lisätukipengerrystä. Hakija perustelee tukipenkereen välitöntä rakentamistarvetta stabiliteetin täyttämisen ennakoinnilla, mutta myös sillä, että hakijalla on käytössään merkittävä määrä läjitettävää sivukiveä työhön. Hakija tuo samalla esille, että rikastushiekan päälle lisättävä kuormitus kasvattaa huokosvedenpainetta rikastushiekkatäytössä, joka taas huonontaa rakenteen stabiliteettia. Tähän haasteeseen hakija pyrkii vaikuttamaan vähentämällä varastoitavan veden määrää rikastushiekassa. (Kevitsan kaivos, rikastushiekka-altaan A eteläisen tukipenkereen rakennussuunnitelmien hyväksyminen Täydennyspyyntöjen vastineet LAPELY/40/2023 Boliden Kevitsa Mining Oy 18.11.2024).

Hakijalle rikastushiekka-altaan korotus keskilinjamenetelmällä ratkaisisi useita ongelmia. Hakija säästyisi kaivospiirin laajennukselta ja uuden rikastushiekka-altaan rakentamiselta, johon kohdistuva ympäristölupa olisi todennäköisesti nykyistä vuotavaa allasrakennetta tiukempi, ja hakija voisi läjittää merkittäviä määriä sivukiveä rikastushiekka-altaan tukipenkereeksi. Keskilinjakorotusta suositaankin kaivosteollisuudessa erityisesti sen kustannustehokkuuden vuoksi, ja sen perustelut ovat ensisijaisesti taloudelliset. Aiempi ylävirtaan korotettu allasmalli valittiin sekin kustannusten säästämiseksi. Turvallisinta ympäristön kannalta olisi välttää rikastushiekka-altaita rakenteena ylipäätään, ja käyttää sen sijaan kuivavarastointia ja käsittelyä. Jos rikastushiekka-allasta on pakko käyttää, rakenteellisesti turvallisin allasmalli olisi alavirtaan korottaminen.

Rakenteelliset ongelmat

Altaan pohjarakenteena ovat 50 cm luonnonturvekerros, rakennettu turvekerros 1 m ja bentoniittimatto (AFRY Finland Oy, Selostus, 2.2.1.). Näistä luonnontilaista turvetta on 66 % pohjasta altaan keskiosassa, ja
tiivistetty kerrospaksuustavoite on 1 metri. Tämän pohjarakenteen kanssa limittäin on asennettu bentoniittimattoa altaan itä- ja länsiosaan. Bentoniittimaton limittäinen asennustapa aiheuttaa, että matto voi rikastushiekan paineesta liikkua ja osaltaan aiheuttaa vuotoa pohjarakenteesta. Puutteellisen pohjarakenteen tutkiminen ja korjaaminen ei ole mahdollista, jolloin ainoa tapa puuttua rikastushiekka-altaan rakenneongelmiin on sulkea ja peittää allas.

Hakemuksessa on tuotu esille, että keskilinja-korotukseen siirtyessä käytetään suodatinkangasta ja eri raekokojen mursketta, jotta rikastushiekkaa ei pääsisi louhostäytön sekaan. Hakemuksesta ei käy ilmi,
miten suodatinkankaan säilyminen ehjänä varmistetaan toiminta-aikana ja kaivoksen suljettua. Jos rikastushiekkaa pääsisi louhostäytön sekaan, se voisi aiheuttaa merkittävän patoturvallisuusriskin. Keskilinjakorotus rikastushiekalla tai muulla liian pienirakeisella tai epästabiililla aineksella voi aiheuttaa patorakenteen luhistumisen. Suodatinkangas tulisi mitoittaa huomioiden paitsi raekoon, myös painumat ja liikkeet.

Patorakenteen brittle failure -tyyppisiä luhistumisia on nähty useita maailmalla, ja niistä jokainen on aiheuttanut mittavan ympäristökatastrofin. Esimerkiksi Kanadan Mount Polleyn rikastushiekka-altaassa, joka aiheutti suuren ympäristökatastrofin vuonna 2014, käytettiin myös yhdistelmärakennetta keskilinjakorotuksella. Mount Polleyn tapauksessa altaan painon kasvattaminen aiheutti luhistumisen, jonka myötä ympäristöön pääsi 17 milj. m3 myrkyllisiä allasvesiä ja 8 milj. m3 rikastushiekkaa. Keskilinjakorotuksella rakennetut muokatut rikastushiekka-altaat ovat katastrofia tutkineen paneelin mukaan alttiita pitkittäiselle halkeilulle, mikä on yksi riskitekijä altaan vakaudelle. (Report on Mount Polley Tailings Storage Facility Breach, Province of British Columbia 2015).

Rikastushiekka-altaan pintarakenne pitäisi teknisesti toteuttaa myös niin, että suotuminen jätetäytön läpi estyy kokonaan. Moreenilla tehty osittain löyhä rakenne ei suotumista estä.

Rakenteen vesienhallinnan parantamiseksi hakija on esittänyt uutta suotovesiojaa, joka esitetään ulotettavaksi rapautuneisiin kallion pintakerroksiin asti, mutta itse hakemuksessa tuodaan esille, ettei hakijalla ole tarkkaa tietoa rapakallion esiintyvyydestä allasalueella. (Boliden Kevitsa Rikastushiekka-altaan A rakennustavan muutos 7.3.2. Suotoveden hallinta, s. 25) Suotovesiojan mallikuvasta (CLD04_Pituusleikkaus_Suotovesioja.pdf) ei käy ilmi suotovesiojan rakenteita, sen sijaan mallikuvasta näkyy kallionäytteissä todettu rapautuma, hyvin rikkonaista kalliota ja sulfideja. Jos suotovesiojassa ei ole käytössä minkäänlaista tekniikkaa, on kivennäismaahan tai rapakallioon asti kaivetussa ojassa merkittävä eroosioriski ja se voi aiheuttaa myös pohjavesien hallitsematonta purkautumista. Mustaliuskeen esiintyminen Kevitsan kaivospiirin alueella ja sen ympäristössä lisää syviin ojiin liittyviä riskejä ja osaltaan pahentaa vesistöön ja pohjaveteen kohdistuvia haittoja . Mustaliuskeen esiintyminen tulisi huomioida pyrkien sen haittojen minimointiin, eikä muu haitta-aineita merkittävästi aiheuttava toiminta ole peruste jättää asiaa huomiotta. (Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan, Ympäristöministeriö 2022)

Suotovesiojan kautta tapahtuukin todennäköisesti nimensä mukaisesti merkittävää suotumista eli ympäristön saastumista. Suotovesien kahdesta keruualtaasta toisesta vedet johdetaan takaisin rikastushiekka-altaaseen ja toisesta hulevesialtaan kautta vesivarastoaltaaseen, josta ne todennäköisesti kaivoksen toiminnan päättyessä valuvat louhokseen ja ajan kuluessa edelleen pohja- ja pintavesiin, minkä mahdollisuus on todettu myös hakemuksen liitteissä (Liite 5b. Pohjavesiriskiarvion ajantasaisuuden katsaus 2024).

Rikastushiekka-altaassa käytetään vedenpaineen säätelyssä apuna myös salaojia. Niiden potentiaali rikkoutumiselle on kuitenkin suuri erityisesti talviaikaan. Salaojarakenne tulee aiheuttamaan merkittäviä
ympäristöongelmia viimeistään kaivoksen sulkeutuessa. Jos osa salaojista tukkeutuu tai rikkoutuu, voi tämä osaltaan myös vaikuttaa rikastushiekan liikkeen ennakoimattomuutta lisäävänä tekijänä.

Pölyongelmat

Hakijan mukaan rakennustapamuutos ei lisää pölyävää pinta-alaa tai tuulieroosion aiheuttamaa pölykuormitusta, vaikka rakenteen pinta-ala kasvaa 12 prosentilla, ja varastoitavan veden määrää vähennetään. Katsomme, että pölykuormitus tulee todennäköisesti lisääntymään. Jo nyt hakijan pölymittausten nollapisteessä on havaittu piikkejä kuparipitoisuuksissa, jota hakija on pyrkinyt selittämään marjastuskautena tapahtuvasta ajosta seuraavaksi pölyämiseksi. Aiheellista olisi velvoittaa hakija asentamaan rinnakkainen pölymittauspiste asian tarkistamiseksi spekulaation sijaan.

Päästöt pinta- ja pohjavesiin

Vesiturvallisuuden kannalta hanke tulee vain pahentamaan jo todennettuja ongelmia, jotka ovat jatkuneet Rambollin raporttien mukaan ainakin vuodesta 2016 alkaen. Hakija katsoo, että pohjaveteen ja vesistöön kohdistuvat päästöt eivät merkittävästi kasva rakennustavan muutoksesta, eli päästöjen uskotaan kuitenkin kasvavan. Hakemuksessa tuodaankin selkeäsanaisesti ilmi, ettei “kaikkia suotovesiä ei saada talteen, vaan niitä kulkeutuu altaan välittömään läheisyyteen maaperään ja pohjavesiin.” Hakija käyttää osana perustoimintaansa hätäpumppauksia, joita hakija kutsuu termillä suojapumppaus. Hakija on esittänyt hakemuksessaan, että tarvittaessa hätäpumppauksia voidaan tehostaa, jos tarkkailutulosten perusteella tälle nähdään tarvetta. Hakemuksessa tuodaan esille, että suojapumppauksia tarvitaan nyt luvitettujen luoteis- ja lounaispuolen suojapumppausten lisäksi tulevaisuudessa mahdollisesti myös etelä-kaakkoispuolella. (Boliden Kevitsa Rikastushiekka-altaan A rakennustavan muutos, 10.2.2)

Rikastushiekka-altaan suurin riskitekijä on vedenpaine, ja painetta säädellään suojapumppauksilla. Suojapumppaamot on kuitenkin asennettu niin, että ne tulevat jäämään uuden tukipenkereen alle. Pelkäämme, että tukipenkereen kivimassa voi vioittaa suojapumppaamoja ja osaltaan toimia riskiä lisäävänä tekijänä. Tämä pelko on myös kaivosyhtiöllä, hakemuksessa todetaan, että pumppauskaivojen toiminnan turvaaminen on varmistettava, sillä uusia ei aiota asentaa. Hakemuksesta ei käy ilmi suojapumppaamojen tarkempaa suojaussuunnitelmaa, ainoastaan tarpeen tunnistaminen: “Olemassa olevien pumppauskaivojen korottaminen tai muu suojaaminen täytyy ottaa huomioon” (Boliden Kevitsa Rikastushiekka-altaan A rakennustavan muutos, 10.2.2.).

Myös Pohjavesiriskiarvion ajantasaisuuden katsauksessa todetaan, että rakennemuutos aiheuttaa muutostarpeita suotovesien keruujärjestelmiin: “Nykyiset suotovesien keruujärjestelmät Rikastushiekka-altaiden A ja B ympärillä (mm. altaan sisäpuolen juurisalaojat, suotovesiojat ja suojapumppauskaivot) ovat edelleen käytössä, mutta niihin on mahdollisesti tehtävä muutoksia tukipenkereen rakentamisen vuoksi.”
Samaisessa arviossa tuodaan selväsanaisesti esille kaivoksen rikastushiekka-altaan pohjavesiä saastuttava rakenne, jonka perusongelmaa keskilinjakorotus tulee vain pahentamaan: “Kaivoksen toiminnan aikana suurimmat muutokset paikallisessa pohjaveden virtaussuunnassa ja hydraulisissa gradienteissa liittyvät
rikastushiekka-altaan korotuksesta johtuvan altaasta tapahtuvan suotautumisen lisääntymisestä”. Katsauksessa todetaan, että mallinnuksessa pohjavedenpinnat jätealueiden alapuolella nousevat ajan myötä suotautumisen lisääntyessä, ja näin tapahtuu erityisesti altaassa A sen korotuksen myötä. Altaan A suotovedet aiheuttavat katsauksen mukaan suurimman osan havaituista muutoksista pohjaveden laadussa.
Kaivoksen toiminnan vesistövaikutuksia (sulfaattia lukuun ottamatta) on vähentänyt vuonna 2024 ainoastaan se, että louhintamäärät ovat vähentyneet ja sen myötä veden pumppaukset vähenivät noin 5 prosentilla, mikä kävi ilmi YVA:n seurantaryhmän kokouksessa 31.3.2025 Kevitsalla.

Haitallisia vesistövaikutuksia on paitsi altaalla, myös rakennettavalla tukipenkereellä. Penkereen merkittävä laajennus sivukivellä tulee todennäköisesti lisäämään haitta-aineiden vapautumista penkereiden ja tukipenkereen alueilta, minkä mahdollisuus on myös hakemuksen liitteissä tunnustettu (Liite 5b. Pohjavesiriskiarvion ajantasaisuuden katsaus 2024).

Loppupäätelmä

Keskilinjakorotus lisää merkittävästi rakenteellista riskiä, kun paino jakautuu osittain jo olemassa olevan rikastushiekka-altaan päälle. Koska korotukset tehdään suoraan olemassa olevan padon päälle, tämä voi
aiheuttaa pystysuoria jännityksiä ja luoda heikkoja kohtia rakenteeseen, erityisesti jos aiemmat korotukset on tehty huonosti. Jos rikastushiekassa on liikaa nestettä tai hiekkaan on jäänyt taskuja tai löyhempiä kerroksia, painon lisääntyminen voi heikentää rakenteen kantavuutta ja aiheuttaa nesteytymistä (liquefaction). Keskilinjakorotuksessa veden hallinta on kriittistä, koska vesi voi kertyä rikastushiekkaan tai padon alaosiin. Jos vedenpoistojärjestelmät ovat riittämättömiä tai ne pettävät, voi nesteen paine aiheuttaa rakenteen pettämisen. Jos rakenteen stabiliteettia ei varmisteta huolellisesti jokaisen korotuksen yhteydessä, nesteytymisriski kasvaa merkittävästi. Rikastushiekka-altaan käytön jatkoa ei tulisi sallia. Kaivosyhtiö tulisi velvoittaa lopettamaan kaivannaisjäteasetuksen 7-8§ vastainen toiminta välittömästi ja sulkemaan teknisesti rikastushiekka-allas.

Lisätietoja:

Sisli Piisilä, toiminnanjohtaja

040 823 2443

lappi@sll.fi

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita