Valitus Tukesin kaivospäätöksestä Tornion Kalkkimaan alueella
–
PÄÄTÖS, JOHON HAETAAN MUUTOSTA
Tukes 6054/10.03.06/2022
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kaivoslain (621/2011) perusteella 26.3.2025 antama päätös kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten tarkistamisesta:
Kaivosoikeuden haltija: SMA Mineral Oy
Kaivospiiri ja KaivNro: Kalkkimaa 2763
Alueen sijainti: Tornio
SELVITYS VALITUSOIKEUDESTA:
Tukesin päätös on kaivospäätös, johon kaivoslain (621/2011) §165 mukaisesti alueellisella, luonnonsuojelutarkoituksessa perustetulla yhdistyksellä on muutoksenhakuoikeus. Päätös koskee Tornion kaupungin aluetta, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n toiminta-aluetta, joten on perusteltua, että Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (SLL Lappi) on asianosainen ja muutoksenhakukelpoinen oikeushenkilö tässä asiassa.
VAATIMUKSET
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätös on kumottava ja palautettava uudelleen käsiteltäväksi turvallisuus- ja kemikaalivirastolle.
PERUSTELUT
Tausta
Tukes on antanut päätöksen 26.3.2025 kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten tarkistamisesta Kalkkimaan kaivospiirissä (KaivNro 2763), jonka kaivospiiritoimitus on valmistunut 19.9.1984 ja kaivosoikeus alkanut 30.11.1984 annetulla kaivoskirjalla 2763/1a. Päätös koskee vanhaa kaivospiiriä, jonka kaivosoikeus on ollut voimassa useita vuosikymmeniä.
Kalkkimaan kaivospiirin alueella sijaitsee valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Kalkkimaan lehdot (LHO120430) -niminen kohde, joka kattaa merkittävän osan kaivospiirin pinta-alasta. Ohjelma-alue sijoittuu myös osin päällekkäin Haaralahden ja Hastin yksityismaiden luonnonsuojelualueiden (YSA206960, YSA206959) kanssa. Lehtojensuojeluohjelma perustuu luonnonsuojelulain (1096/1996) 15 §:n mukaiseen luonnonsuojeluohjelmaan, ja sen tavoitteena on säilyttää uhanalaisia ja harvinaisia lehtoluontotyyppejä sekä niihin liittyviä lajeja. Kyseessä on yksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen valtakunnallisista ydinalueista.
Osa suojeluohjelma-alueesta sisältyy Länsi-Lapin säädösvalmistelukohteisiin uusista perustettavista
luonnonsuojelualueista. Alue on tarkoitus perustaa valtion maiden osalta luonnonsuojelualueeksi luonnonsuojelulain 17 §:n mukaisesti. Perustettavan luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset tulisivat olemaan luonnonsuojelulain 13–15 §:ien mukaiset ja kieltäisivät muun muassa maaperään kajoamisen.
Tukesin päätös mahdollistaa kaivospiirin toiminnan jatkamisen tai kehittämisen tavalla, joka on ristiriidassa sekä vireillä olevan luonnonsuojelualueen perustamisen että voimassa olevan lehtojensuojeluohjelman tavoitteiden kanssa. Päätös ei sisällä määräyksiä, jotka ottaisivat huomioon kyseisen luonnonsuojeluohjelman tai alueella jo pitkään tiedossa olleet luonnonarvot.
Kalkkimaan kaivospiirin läheisyyteen, lähimmillään noin 80 metrin etäisyydelle sijoittuu myös Kusiaiskorven, Palojänkän, Alkumaan ja Isokummun jänkän Natura-alue (FI1301903), joka on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena alueena. Kalkkimaan kaivospiirin sisällä on myös tehty lukuisia havaintoja rauhoitetuista ja uhanalaisista kasvilajeista, joista osan lajitiedot on salattu, sekä myös erittäin uhanalaisesta päiväperhosesta.
Lisäksi ELY-keskus on antanut asiassa useita lausuntoja, joissa se tuo esiin merkittäviä huolia ympäristövaikutuksista ja hydrologisista muutoksista, mukaan lukien pohjaveden muutokset, valumavesien hallinta ja näistä johtuvat vaikutukset suojeltujen lajien esiintymiin. ELY-keskus on erityisesti huomauttanut, että laajennettu toiminta voi merkittävästi vaarantaa luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen lajien elinympäristöjä aiheuttaen luontodirektiivin nojalla suojeltujen lajien hävittämistä. Laajennettu toiminta ei olisi myöskään nykyisen ympäristöluvan mukaista.
Myös Metsähallitus on lausunnossaan katsonut, että kaivoksen lupaehdoissa tulisi suojeltujen lajien esiintymät sekä rajoittaa maastoliikennettä luonnonsuojelualueeksi suunnitellulla alueella. Metsähallituksen mukaan nykyiset lupamääräykset eivät turvaa riittävästi yleistä etua, eivätkä täytä kaivoslain ja luonnonsuojelulain edellyttämiä vaatimuksia alueen luonnonarvojen säilyttämiseksi.
Kaivospiirin alueella ei ole tehty riittäviä uusia selvityksiä vaikutuksista ympäristöön, eikä Tukes ole päätöksessään ottanut huomioon kaikkia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai velvoitteita luonnonsuojelulain mukaisen ohjelma-alueen suojelemiseksi.
Luonnonsuojelulain 16 §:n velvoitteiden laiminlyönti
Tukes ei ole päätöksessään ottanut huomioon luonnonsuojelulain 16 §:ää, jonka mukaan viranomaisen on suunnitellessaan toimenpiteitään ja päättäessään niiden toteuttamisesta huolehdittava siitä, ettei toimenpiteillä vaikeuteta luonnonsuojeluohjelman toteuttamista. Kalkkimaan lehdot kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja alueen perustaminen luonnonsuojelualueeksi on vireillä. Tukesin päätös vaikeuttaa merkittävästi ohjelman toteuttamista.
Luonnonsuojeluohjelman ja yleisen edun sivuuttaminen
Tukes ei ole ottanut huomioon luonnonsuojelulain 15 §:n mukaista luonnonsuojeluohjelmaa eikä yleisen edun kannalta tarpeellisia seikkoja. Lehtojensuojeluohjelman tarkoituksena on säilyttää arvokkaat luontotyypit ja lajit. Tukesin päätös mahdollistaa toimet, jotka heikentävät näitä arvoja. Kaivoslain 52 §:n 3 momentin kohdat 1) ja 9) edellyttävät yleisen edun huomioon ottamista, mukaan lukien luonnonarvot.
Kaivoslain 18.1 §:n 3 kohdan virheellinen soveltaminen
Tukesin perustelu kaivosmineraalien ”ilmeisestä tuhlaamisesta” ei ole kaivoslain mukainen. Kaivoslain 18 §:n mukaan vastuu mineraalien hyödyntämisestä on kaivosluvan haltijalla, ei viranomaisella. Tuhlaamisella ei tarkoiteta sellaista toimintaa, että kaivos jätetään perustamatta tai kaivos ei tapahdu alkuperäisessä laajuudessaan. Kaivoslain esitöiden mukaan mineraalien jättämistä maaperään ei voida pitää tuhlaamisena, vaan kaivosmineraalien tuhlaamisella tarkoitetaan kaivosesiintymän louhinnan ja hyödyntämisen aikana tapahtuvaa toimintaa. Tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi sellaista toimintaa, jossa louhittuja mineraaleja päätyisi jätteisiin tai hyödyntäminen olisi muuten vajavaista. ELY-keskus on painottanut myös lausunnossaan yhtiön esittäneen ympäristö- ja vesitalousluvan hakuprosessissa, ettei louhosta tulla laajentamaan nykyisestä, vaan louhiminen kohdistuu alaspäin.
Puutteelliset lupamääräykset aitauksen osalta
Lupamääräys 4 ei sisällä vaatimuksia aitauksen huollosta ja kunnossapidosta. Se ei huomioi kaivoslain 143, 144 tai 150 §:ien mukaisia turvallisuus- ja jälkihoitovelvoitteita. Lisäksi kaivoslain 108 §:n mukainen vakuus on käsitetty suppeasti eikä sisällä kaikkia toiminnan ympäristöriskejä.
Päätös on yleiskaavan vastainen
Voimassa olevassa yleiskaavassa alueelle on osoitettu luonnonsuojelullisesti merkittäviä alueita. ELY-keskus on todennut, että toimenpiteillä ei saa vaikeuttaa kaavan toteutumista. Tukesin päätös ei huomioi kaavamääräyksiä eikä siihen liittyviä suojeluarvoja.
Suunnitellun luonnonsuojelualueen oikeudellinen merkitys
Vaikka luonnonsuojelualuetta ei ole vielä perustettu, Tukesin tulee huomioida suunnittelu ja siihen liittyvät luonnonarvot. Luonnonsuojelulaissa (16 §) säädetään, ettei ohjelman toteuttamista saa vaikeuttaa. Kaivoslain 19 § mukaan kaivosalueen ja kaivoksen apualueen sijainti on suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu kaivostoiminnan kokonaiskustannukset huomioon ottaen kohtuudella vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Yleiseksi eduksi katsotaan myös luontoarvot. Tukes ei ole asettanut lehtojensuojeluohjelman luontoarvoja turvaavia määräyksiä. Alkuperäinen kaivospiiri on myönnetty virheellisesti, sillä 19§ mukaan kaivosalueen on oltava yhtenäinen alue, jollaiseksi sitä ei voida nykymuodossaan katsoa.
ELY-keskus on myös painottanut, että “merkittävät suojelullisesti huomionarvoisten lajien esiintymäkeskittymät voivat lukeutua kaivoslain (621/2011) tarkoittamaan yleisen edun käsitteeseen, johon ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa”.
Riittämättömät selvitykset
Päätöksestä ei käy ilmi, että Tukesilla olisi ollut riittävät tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista. ELY-keskus on todennut, että hanke voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia hydrologiaan, valumavesiin ja luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen lajien elinympäristöihin. Tukesin päätös ei perustu riittäviin selvityksiin eikä ole siten hallintolain 6 §:n tai luonnonsuojelulain edellytysten mukainen. Monet näistä asioista ratkaistaan laajennushankkeen tarvitsemassa ympäristö- ja vesiluvassa. On mahdotonta antaa yleisten ja yksityisten etujen kannalta tarpeellisia määräyksiä, kun kaikkia etuja ei ole selvitetty.
YHTEENVETO
Tukesin päätös Kalkkimaan kaivospiiriin liittyen on tehty puutteellisilla selvityksillä ja ilman, että siinä olisi huomioitu alueen suunniteltua suojelustatusta tai luonnonsuojelulain velvoitteita. Päätös vaikeuttaa valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman toteuttamista, vaikka viranomaisella on selkeä velvollisuus turvata sen eteneminen.
Tukes ei ole ottanut huomioon yleiskaavaa, ELY-keskuksen lausuntoja tai kaivoslain mukaisia yleisen edun vaatimuksia. Myös lupamääräykset ovat puutteelliset, erityisesti turvallisuuden, aitauksen huollon ja vakuuden osalta. Päätös perustuu kaivoslain virheelliseen soveltamiseen, eikä siinä ole riittävästi otettu huomioon luonnonsuojelullisia, ympäristöllisiä tai oikeudellisia seikkoja.
Näistä syistä päätös on kumottava tai palautettava uudelleen valmisteltavaksi.
VAKUUDEKSI
28.4.2025
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry
Saara Laivamaa, puheenjohtaja
Sisli Piisilä, toiminnanjohtaja