Muistutus Neovan Ketveleensuon ympäristöhakemukseen
LIEKSAN LUONNONYSTÄVÄT RY 10.4.2024
Asia: KETVELEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPA, LIEKSA
Dnro ISAVI/11997/2023
Hakija NEOVA OY
Lieksan luonnonystävät ry kiittää mahdollisuudesta jättää muistutus Ketveleensuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemukseen
SUUNNITTELUALUE
Ketveleensuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 16 km Lieksan taajamasta itä-koilliseen. Maan-tietielle Ilomantsi – Lieksa nro 522 on tuotantoalueelta metsäauto- ja paikallisteitä myöten matkaa noin 10 km ja teollisuuslaitokselle reippaasti yli 100 km. Hakemuksen mukainen tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 52 hehtaaria. Kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti 4,9 hehtaarin kokoisella pintavalutuskentällä. Ketveleensuon vedet laskevat laskuojan kautta Ketveleenpuroon, Joutenjärveen ja edelleen Pudasjokeen sekä Pudasjärven kautta Pankajärveen. Myös selvitysalueen eteläosan kautta suon kuivatuksella on vaikutusta Mäenaluspuroon/Kylmäpuroon ja aina Kylmänpuronluhdan kautta Pudasjokeen. Pudasjoki on erittäin herkkää aluetta siellä luontaisesti elävän harjuskannan takia ja koko Lieksanjoella kansallisen kalatiestrategian tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Ketveleensuon tuotantoalueen länsipuolella noin 1,7 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Reposuo-Kalliolahdensuon luonnonsuojelualue ja 3,7 kilometrin etäisyydellä Reposuo-Kalliolahdensuon Natura 2000-alue sekä itäpuolella noin 2,9 km etäisyydellä on Ruunaan Natura 2000-alue.
Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa. Kysymys on uuden turvetuotantoalueen perustamisesta aktiivihiilen valmistamisen tarpeeseen. Maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoalueina (EO/tu) kaikki tuotannossa olevat ja luvitetut suokokonaisuudet, sekä turvetuotannon kannalta tärkeinä alueina (tu) seudullisesti merkittävät (yli 100 ha) suoalueet, jotka ovat lähinnä tuottajien tai maanomistajien esityksiä, ja jotka ovat tuotantoon soveltuvia. Ketveleensuon tuotantoalue on pieni ja kaukana Ilomatsin aktiivihiilen tuotantolaitoksesta. Erittäin uhanalaisia ja vaarantuneita suoluontotyyppejä sararämeitä (EN), tupasvillarämeitä (VU), rimpinevoja (VU-EN), rimpinevarämeitä (VU-EN) löytyy selvitysalueen ojittamattomasta osasta sekä Mäenaluspuron itäpuolelta. Ketveleensuolla esiintyy myös havumetsävyöhykkeen puroja ja pikkujokia (EN).
HANKKEEN TAVOITE
Ketveleensuon turvetuotantoalueen perustamisessa on kysymys aktiivihiilen teollisessa valmistamisessa tarpeellisen raaka-aineen jyrsinturpeen tuottamisesta. Hankealueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, se sai lainvoiman 8.7.2021.Maakuntakaavassa Ketveleensuo on merkitty turvetuotannon kannalta tärkeäksi alueeksi (tu).
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Maakuntakaavassa todetaan, että Ketveleensuo sijoittuu Ruunaan-Lieksanjoen alueelle, joka on maakuntakaavassa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueita tulee kehittää maakunnan keskeisimpinä matkailun ja virkistyksen, vapaa-ajan, luonnon ja kulttuurin sekä tapahtumien vetovoima-alueina. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontomatkailun, matkailuelinkeinojen, vapaa-ajantoimintojen ja muiden palvelujen kehittämisedellytyksiin. Suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon alueiden ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti hallittu kasvu.
Maakuntakaava 2040, 1. vaiheen kaavaselostuksessa todetaan, että ”turvetuotannon ja arvokkaiden soiden osalta kaavan taustalla ovat ilmastotavoitteet, joiden myötä polttoturpeen käytöstä ollaan alun perin oltu luopumassa, sekä luonnon monimuotoisuus- ja vesiensuojelukysymykset.
Aktiivihiilituotantoa varten otettavan turpeen ympäristöhaitat ovat täysin samanlaisia kuin turpeenotossa energiakäyttöön. Turpeennosto ja aktiivihiilituotanto ovat vastoin alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia uusiutuvan energiantuotannon lisäämistavoitteita. Ketveleensuolle uuden turpeennosto- ja turvetuotantoalueen ympäristölupa on ristiriidassa maakuntakaavan luontomatkailun ja matkailuelinkeinojen edistämisen ja ilmastotavoitteiden kanssa.
Lieksa–Ruunaa strategisen yleiskaavan 2040+ (13.8.2021) kaava-alue sijoittuu Lieksan keskustaajaman ja Pankakosken asemakaavoitetun alueelta Ruunaan retkeilyalueelle ja aina Ruunaan luonnonsuojelualueen rajalle saakka vesistöineen, suoalueineen ja liikenneväylineen. Ketveleensuo sijoittuu näin olleen tälle Lieksa-Ruunaa strategisen yleiskaavan alueelle. Lieksan kaupunki tukee maakunnan ilmasto- ja energiaohjelman 2030:n asettamia tavoitteita, että turpeen energiakäytöstä luovutaan maakunnassa vuoteen 2030 mennessä.
Tämä samoin kuin kaupungin voimakas panostaminen Ruunaan matkailun kehittämiseen eivät sovi yhteen Ketveleensuon turvetuotantoalueen perustamisen kanssa. Ketveleensuon turpeenottoalueen perustaminen on pitkäaikainen imagohaitta Lieksalle, Lieksan matkailulle ja mainostamalleen luontokaupunki-imagolle. Ketveleensuon turvetuotantohankkeen työllisyysvaikutus (3 henkilöä) on vähäinen verrattuna matkailun työllisyysmahdollisuuksiin.
Lieksanjoki on nykyisellään yksi kansallisen kalatiestrategian kärkihankkeista, joilla tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen ja vaellusyhteyden palauttaminen. Naarajoella on kunnostettu usean vuoden ajan luonnonlohen kutualueita ja Pudasjoki on tärkeä luontaisen harjuskannan lisääntymisalue. Vaelluskalojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostukset jatkuvat myös joen yläosalla Ruunaan koskialueilla. Ketveleensuon vedet laskevat suo-ojia pitkin Pudasjokeen ja sieltä Pankajärven kautta Lieksanjokeen. Turvetuotanto ja muu turvemaiden maankäyttö lisää eroosiota ja huuhtoumaa vesistöihin. Vedenlaadun muutoksilla on yleisesti kielteisiä vaikutuksia kalastoon ja myös muuhun vesieliöstöön sekä kalastukseen ja virkistyskäyttöön
Kalaston osalta erityisen herkkiä vesistökuormituksen kasvulle ovat sorapohjille kutevat lohikalat, kuten järvilohi (CR), järvitaimen (RN) ja harjus (VU), joiden mädinkehitys voi häiriintyä erityisesti sorapohjien liettymisen seurauksena ja ovat pöly- ja meluhaittoineen haitaksi Ruunaan luontomatkailulle ja kalastusmatkailulle
Ketveleensuon turvetuotantoalueen perustaminen on ilmeisen ristiriidassa Lieksanjoen kalataloudellisiin hankkeisiin käytettyjen taloudellisten panostusten kanssa. Lisäksi turvetuotantoalueet vähentävät merkittävästi muunkin suo- ja vesiluonnon, nykyisten lasku-uomien ja suistoalueiden sekä lähistön suojelualueiden luonto- ja virkistysarvoja.
Lieksanjoessa Ruunaan koskilla tavataan kirjojokikorentoa (Omphiogomphus cecilia) EU:n luontodirektiivin liitteen 4 lajia. Liitteen lajit edellyttävät erityisiä suojelutoimia jäsenvaltioilta ja lajien elinympäristön heikentäminen on kielletty. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan huomioitu tämän direktiivilajin mahdollista esiintymistä samaisessa jokisysteemissä ja suunnittelualueen vaikutuspiirissä olevalla Pudasjoella. Toinen tiedossa oleva viimeisimmässä lajien uhanalaisuusarvioinnissa äärimmäisen uhanalaiseksi arvioitu petosurviainen (Baetopus tenellus), jonka ainut tunnettu esiintymisalue Suomessa on juuri Lieksanjoen Ruunaan koskialueella. Laji on arvioitu viimeisimmässä lajien uhanalaisuusarvioinnissa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR). Myös tämän lajin kartoitus puuttuu vaikutusalueelta, kuten myös vaikutusalueen pohjaeläinkartoitukset kokonaisuudessaan.
.
”Ympäristönsuojelulain 27.6.2014/527 13 §:n mukaan turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan vastaavasti ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella sijaitseville luonnonarvoille.” Ketveleensuon turvetuotantoalueella on laajakantoiset vaikutukset myös varsinaisen hankealueen ulkopuolelle, kuten hakemuksessa todetaan: ”Pudasjoki on lajiston suhteen tunnistettu vaikutusten arvioinnissa erittäin herkäksi alueeksi siellä luontaisesti elävän harjuskannan takia. Turvetuotantoalueelta tuleva kuormitus voi vaikuttaa harjuksen kudun onnistumiseen riippuen sen elin- sekä kutu- ja pienpoikasalueiden sijainnista”. ”Vaikutuksia voi täten kohdistua harjuksen kudun onnistumiseen keväällä sekä muiden lohikalojen kutuun syksyllä.”
Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa vastaanottavassa vesistössä.EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on saavuttaa kaikkien pinta- ja pohjavesimuodostumien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Joutenjärven ja Pudasjoen vesialueet ovat osa Lieksanjoen vesimuodostumaa ja koska Lieksanjoen ekologinen tila on arvioitu hyväksi, Pudasjoen tila vastaa direktiivin vähimmäisvaatimusta. EU-tuomioistuimen ns. Weser-päätöksen jälkeen EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteiden oikeudellinen sitovuus on merkittävästi vahvistunut ja jäsenvaltioilla on velvollisuus evätä lupa hankkeelta, jos se voi aiheuttaa pintavesimuodostuman tilan huononemisen tai jos se vaarantaa pintavesien hyvän tilan saavuttamisen direktiivissä säädettynä ajankohtana. Ympäristönsuojelulailla sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla on pantu täytäntöön vesipolitiikan puitedirektiivi ja ympäristölupaa ei myönnetty toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman jonkin yhdenkin laadullisen tekijän tilaluokka olisi heikentynyt. KHO: 2019:166 19.12.2019/6070.
Lupahakemuksessa Ketveleensuon aapasuoyhdistymä jaetaan eteläiseen ja pohjoiseen suoaltaaseen, joista vedet virtavat pohjoisen Ketveleenpuron kautta Joutenjärveen ja eteläisestä suoaltaasta selvitysalueen eteläosan läpi Mäensaluspuroon ja sitten liki luonnontilaiseen Kylmäpuroon ja Kylmäpuronniityn kautta Pudasjokeen. Turvetuotannosta aiheutuu vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin valumavesien myötä. Hakemuksen mukaan Ketveleensuolta johdettavat kuivatusvedet sekoittuvat poikkeuksellisen suuriin vesimääriin heti Joutenjärvessä, ennen kalataloudellisesti arvokasta Pudasjokea. Tehokkaan laimentumisen johdosta Ketveleensuon kuivatusvedet eivät aiheuttaisi sanottavia vedenlaadullisia ja kalataloudellisia haittavaikutuksia missään osassa purkuvesistöjä. Tosiasiassa vain pieni osa Lieksanjoen yläpuolisen valuma-alueen virtaamasta kulkee Pudasjoen kautta päävirtaamauoman ollessa Rekusenjärven ja Naarajoen kautta Pankajärveen.
Kasvillisuuden poistolla suo menettää tulvavesien tasoittamiskykynsä ja turvetuotannon valumavesistä aiheutuu alapuolisiin vesistöihin mm. rehevöitymistä, vesistön tummumista ja muutoksia eliöyhteisöissä. On myös huomioitava ilmastonmuutoksen vaikutus ja mahdolliset ylivirtauspiikit tuotantoalueen ympärivuotiselta pintavalutuskentältä.
LUONTOSELVITYSTEN ARVIOINTIA
Lupahakemuksen mukaan Lieksan Ketveleensuolla selvitysalueen kasvillisuuden, luontotyyppien ja linnuston kartoittaminen on aloitettu olemassa olevien kartta-aineistojen ja kuvien avulla. Maastossa alueen inventointi ympäristölupahakemuksen mukaan tehtiin 25.7. – 26.6.2023 (aika???) käymällä selvitysalueen 135 hehtaaria järjestelmällisesti reunoja ja keskustaa myöten läpi luontotyyppien ja niiden alueellisen vaihettumisen havaitsemiseksi. Linnustoselvitys tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen yhteydessä. Kartoitus kesti noin 10 tuntia.
Hakemuksen luonto- ja ympäristöselvitykset ovat puutteelliset. Ketveleensuolla esiintyy olemassa olevien kartta-aineistojenkin perusteella erittäin uhanalaisia (EN) ja vaarantuneita (VU) suoluontotyyppejä. Ketveleensuolta vedet johdetaan pintavalutuskentän kautta Ketveleenpuroon, joka laajenee soistuneeksi suvantoalueeksi noin 500 metrin etäisyydellä Joutenjärveen. Ketveleenpuron luontoselvitys puuttuu.
Ketveleensuon eteläpuoliskolla ja selvitysalueen eteläosissa Mäenaluspuro ja siitä alavirtaan jatkuva luonnontilaisen kaltainen Kylmäpuro päättyy Kylmänpuronniityn kautta Pudasjokeen. Mäenaluspuro kuuluu luontotyyppiin Havumetsävyöhykkeen purot ja pikkujoet (EN). Kartta-aineiston perusteella Mäenaluspuro on voimakkaasti mutkitteleva puro ja selvityksen mukaan enimmäkseen luonnontilainen pieni virtavesi. Mäenaluspuroon laskevien ojien vuoksi ranta-alue on luokiteltu ruohoiseksi sararämemuuttumaksi (EN). Rantavyöhykkeellä esiintyy myös pystyyn kuollutta puustoa. Ketveleensuon suoluontotyyppien uhanalaisuusselvitykset tarvitsevat perusteellisen selvityksen. Maastossa tehty inventointi ja ajankohta ei ole riittävä kunnollisen linnustoselvityksen tekoon, esimerkiksi ajankohta ei mahdollista teeren soidinalueen selvittämistä ja suoalueen kuivattamisella olisi tuhoisa vaikutus alueen teerikannalle Luontoselvityksistä puuttuvat myös kokonaan hyönteiskartoitukset, erityisesti perhos- ja sudenkorentoselvitykset.
VAATIMUKSET
Lieksan luonnonystävät ry esittää, ettei hankkeelle tulisi myöntää ympäristölupaa.
Perusteluna voi todeta, että hakemus on ympäristölupaan tarvittavien keskeisten selvitysten osalta puutteellinen tai ne puuttuvat kokonaan. Kunnollisten luontoselvitysten tekeminen selvitysalueen ja myös sen vaikutuspiirissä olevien ulkopuolisten alueiden eliöistä, luonnonarvoista, vedenlaadusta ja perusteellinen selvitys turvetuotannon ja turpeennoston vaikutuksesta uhanalaistiin ja vaarantuneisiin virtavesikutuisiin kaloihin. Myös vaikutukset luontomatkailuun ja matkailuelinkeinoihin tarvitsevat tarkempaa selvitystä. Hakijan puutteelliset ympäristöselvitykset tukevat Lieksan luonnonystävien esitystä, ettei hankkeelle tulisi myöntää ympäristölupaa.
17.04.2024
LIEKSAN LUONNONYSTÄVÄT RY