Lausunto, Rintasenvaaran asemakaavaan

Piirin sekä Lieksan luonnonystävien lausunto Rintasenvaaran asemakaavaan

Lieksan luonnonystävät ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry eivät kannata suunnitellun kaltaista rakentamista Rintasenvaaran alueelle kannatettavana. Toteutuessaan rakentaminen tulee vaikuttamaan peruuttamattomalla tavalla rakastetuimpaan kansallismaisemaan sekä pirstomaan alueen luontoa. Rakentamisen sijaan yhdistykset esittävät alueelle käytöstä poistuneiden rinteiden metsittämistä ja alueen rajaamista rakentamisen ulkopuolelle. Metsittäminen vahvistaisi alueen hiilensidontakykyä sekä -varastoa ja olisi sekä Lieksan kaupungin että maakunnan ilmastotavoitteiden mukaista.

Yhdistykset kannattavat matkailupaineen jakamista luonnonsuojelullisista syistä laajemmalle alueelle kansallispuiston ympärille, mutta näkevät kestävämpänä ja alueen yleiskaavoituksen mukaisena lisärakentamisen ja kehittämisen ohjaamista pääasiallisesti olemassa olevan yhteiskuntarakenteen yhteyteen Kolin kylän alueelle.

Rintasenvaaran ranta-asemakaavan muutos ja laajennus

Vastineet OAS:sta annettuun palautteeseen:

Lieksan luonnonystävät ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri jättivät lausunnon Rintasenvaaran ranta-asemakaavan osittaista muutosta ja laajennusta koskevaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) Lieksan kirjaamoon 18.7.2023. Lausuntoa ei ollut huomioitu vastineyhteenvedossa.

Valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeinen ja varhainen osallistuminen on keskeinen periaate maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL62 §). Palautteen kokoaminen sekä yhteenvetojen ja johtopäätösten teko liittyy keskeisesti kaavan hallinnolliseen käsittelyyn.

Suunnittelualue

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 63,9 ha. Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt alueen maanomistajien Pohjois-Karjalan osuuskaupan (PKO) ja Lieksan kaupungin aloitteesta.

Koli-Ahmovaara osayleiskaavassa 2040+ alue on osoitettu pääasiassa VU/RM-alueeksi, lisäksi laajentuvaa RM-aluetta, VL-aluetta sekä MY-aluetta. Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pääasiassa urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta (VU-1) ja lisäksi matkailupalvelujen aluetta (RM-1, RM-2) sekä hieman vesialuetta (W). Rakennusoikeutta muodostuu 33 200 k-m2.

Suunnittelualue sijoittuu Rintasenvaaran itään laskevaan jyrkkään rinteeseen. Rintasenvaara muodostaa etelään päin siirryttäessä Käränkävaaran ja Sutkanvaaran kanssa vaarojen ketjun, johon myös kauempana etelässä sijaitsevat Kolin huiput maisemallisesti liittyvät.

Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyllä maisema-alueella (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet VAMA 2021) Kolin maisemat (VAM090091. Kolin maisemanähtävyys on yksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta huolehditaan.  Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 24 §:n mukaan otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.

Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, jotka koskevat valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) ja valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita. muodostavat tietopohjan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisten kulttuuriympäristön arvojen huomioimiselle.

Selvitysalueella on voimassa Koli-Ahmovaara 2040+ osayleiskaava (30.3.2023), Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 (8.7.2021) ja osalla aluetta on voimassa Rintasenvaaran ranta-asemakaava (KV 31.1.1994).

Lausuvat järjestöt näkevät rakennushankkeen toteutuessaan vaarantavan alueen maisemalliiset arvot, jotka ovat osa Kolin kansallispuiston matkailukäytön perustaa. Alueelle suunnitellut rakennukset näkyisivät sekä Kolin vaaroilta että Pieliselle.

Kaukomaiseman arvot ovat Kolilla ainutlaatuisen tärkeitä

Maisematarkastelussa on otettava huomioon kansallismaisemat, arvokkaat maisema-alueet (VAMA) ja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT).

Kaikissa Kolin kaavoitushankkeissa on tarkoin huomioitava, että Kolin alue on määritelty kansallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä yhdeksi maamme 27:stä kansallismaisemasta. Määrittelyt täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) 1§ 1 mom mukaista lain yleistä tarkoitusta sekä 54§ kuvattuja asemakaavan sisältötavoitteita.

Rintasenvaaran asemakaavahanke on selkeästi ristiriidassa Kolin maisema-arvojen ja –statuksen kanssa, koska suunniteltu rakentaminen tulisi aiheuttamaan merkittävän ja pysyvän maisemavaurion Kolin klassisen maisemanäkymän keskeiseen kohtaan.

Kolin erityiset maisema-arvot ja niiden suojelutarve edustavat Suomessa aivan erityistä maisemansuojelun ongelmaa, koska uhattuna on nimenomaan kaukomaiseman kokonaisuus. Useimmissa kaavahankkeissa maisema-arvoja tarkastellaan ikään kuin kaava-alueen sisältä, näkökulmana lähimaisema ja –ympäristö. Kolilla sen sijaan on ensisijaisesti huomioitava rakentamisen haitalliset vaikutukset Kolin klassisilta näkemäpaikoilta avautuvaan kansallismaisemaan kokonaisuutena. Näiden maisemapaikkojen kautta kulkevat useat kansallispuiston vaellusreitit.

Nyt esitetylle asemakaavahankkeelle tulee tutkia vaihtoehtoja, jotka tässä tapauksessa ovatkin täysin mahdollisia. Suunnitellut rakennusmassat ja –volyymit, samoin niiden vaatima valaistu katuverkosto, on tässä tutkitulla kaava-alueella sijoitettavissa Koli- ja Mäkrävaarojen näkemäpaikoilta katsottaessa ongelmattomiin näkymäkatveisiin.

Suunnittelualueen luonto

Varsinaiselta suunnittelualueelta puuttuvat ajantasaiset luontoselvitykset, ja lausuvat järjestöt näkevät, että ne olisi pitänyt tehdä ennen kaavaluonnosta. Kaavaselostuksessa tosin luvataan: ”Suunnittelualueesta laaditaan luontoselvitykset kevään ja kesän 2024 aikana, sisältäen kasvillisuuden ja luontotyypit, liito-oravat, viitasammakot ja pesimälinnuston”.

Alueen luontoarvoja on selvitetty 14 vuotta sitten tehdyssä Loma-Kolin alueen luontoselvityksessä (Kolin osayleiskaavat Luonto- ja maisemaselvitys 213-D1761 4.10.2010). Alueelta löytyy monia tarkennettavia kohteita, Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 15.-16.9.2008 ja täydentävä käynti 17.-18.6.2010. Nämä selvitykset ovat vanhentuneita ja niiden toteuttaminen on tehty aikanaan liito-oravien alueella elämisen selvittämisen näkökulmasta vääriin aikoihin.

Luontoselvityksessä todetaan, että liito-oravalle (Pteromys volans, VU, luontodirektiivin liitteen IV (a) laji) suotuisia elinympäristöjä sijaitsee Rintasenvaaran ympäristössä. Kolin vaarojen metsät, myös Rintasenvaaran rinteet, ovat kuusivaltaisia tuoreen tai lehtomaisen kankaan sekametsiä sekä lehtoja.  Alueella sijaitsee myös pienialaisia korpi- ja rämesoita on rinteiden juonteissa. Alueen kosteimmissa kohdin on saniaistyypin (FT) lehtolaikkuja. Lehdot ovat vaarantuneita (VU) luontotyyppejä Etelä-Suomen alueella (Suomen ympäristökeskus 2023).

Kaava-alueella sijaitsevan Heinälammen ekologisesta tilasta ei ole tietoa. Kaavoitushankkeen vaikutukset Heinälammen sekä sitä ympäröivän suoluonnon tilaan on syytä selvittää, kaavamerkinnän mukaan niitä ei saa vaarantaa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti rakentamisen aikaisten sekä myöhempienkin hulevesien hallintoon, eikä rakentamisella saa olla vaikutuksia lammen tai sitä ympäröivien soiden vesitalouteen.

Selvitysalueella mahdollisesti elää myös rupimanteri (Triturus cristatus, VU. Luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, LSL 47§), joka on Suomen harvinaisin sammakkoeläin. On tärkeää selvittää myös rupiliskon mahdollinen esiintyminen selvitysalueella. (FCG 2010).

Koli- Ahmovaara osayleiskaavan laadinnan yhteydessä vuonna 2021 tehty luontoselvitys on yleispiirteinen laajaa aluetta koskeva ja sitä ei voi käyttää suunnittelualueen asemakaavan laadinnan perustana. Osana kaavoitusprosessia alueelta on tehtävä riittävän laajan ja perusteelliset luontoselvitykset.

Suunnittelualueen länsiosa sijoittuu jyrkkään itärinteeseen. Korkeuserot ovat suuret vaihdellen välillä +105– 230 m mpy (merenpinnan yläpuolella). Suunnittelualueen itäosa on tasaisempaa, ja korkeustaso asettuu suunnilleen rinnealueen alarajalle, noin +105–115 m mpy. Täälläkin maasto tosin laskee etelään ja pohjoiseen, kohti lampia. Suunnittelualueen korkein kohta on suunnilleen tasolla +236 m mpy, toinen erillisenä erottuva huippu on suunnilleen tasolla +232 m mpy. Suunnittelualueen kaakkoiskulmassa sijaitsevan Heinälammen vedenpinta on noin tasolla +101 m mpy ja koilliskulmassa olevan Kuikkalammen noin +95 m mpy. Pielisen vedenpinta on noin tasolla +94 m mpy.

Kalliojyrkänteet ja niiden välittömästi alusmetsät sekä kivikot ja louhikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Metsälaki 10 §).

Huomioitavat kohteet ja aluevaraukset

Kaakkoisosan vesialueeksi (W) osoitettu Heinälampi ja sen ympärillä oleva saranevainen (NT) ja sararämeinen (VU) Heinäsuo muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden (luo, Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, Luontoselvitys). Alle hehtaarin kokoiset lammet ovat vesilain (vesilaki 2 luku 22 §) suojelemia luontotyyppejä. Pienten lampien välittömät lähiympäristöt ovat (metsälain 10 §) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Heinälammen ympäristössä jatkuen itään ja edelleen etelään on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) ja sillä ei saa suorittaa sen luonnontilaa huonontavia toimenpiteitä (s-1) voimassa olevan rantakaavan mukaan.

Suunnittelualue rajautuu pohjoisrajaltaan Käräjäkallion luonnonsuojelualueeseen ja sivuaa koillisosassa Kuikkalampien luonnonsuojelualuetta. Pielisen rannalla koillisessa vajaan 200 metrin päässä suunnittelualueen rajalta on kaksi erillistä luonnonsuojelualuetta, Häkinlahden läntinen ja Häkinlahden itäinen hiekkaranta.

VU-1-alueen pohjoisosa kuuluu arvokkaaseen kallioalueeseen (ge-1). Maa- ainesten otto ja muu maanpinnan muuttaminen, joka vaarantaa alueen luonnonarvojen ja/tai maisema-arvojen säilymisen, on alueella kielletty.

Suunnittelualueen alavammalle itäosalle sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (pv).

Matkailupalvelujen alue (RM) aluevaraus kohdistuu suunnittelualueen itäpuoliskoon, suunnittelualueen keski- ja länsiosa taas yleiskaavan perusteella urheilu- ja virkistyspalveluita tai matkailupalveluita varten. Tavoite on kuitenkin voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. sillä alueen keski- ja länsiosalle ei ole osoitettu maankäyttömerkintää maakuntakaavassa.

Kolin vaikutusalueen strateginen yleiskaava 2040+:ssa alue on merkitty oikeusvaikutteisella Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin kehittämisvyöhyke -merkinnällä, jonka selitteen mukaan lähtökohtaisesti nykyisten taajamien tiivistämis- ja laajenemisvara tulee hyödyntää ennen uusien alueiden käyttöönottoa. Yhdistykset näkevät kaavasuunnitelman olevan ristiriidassa yleiskaavan oikeusvaikutteisen suunnittelumääräyksen kanssa.

Rakennusoikeudet vaihtelevat pienemmillä tonteilla välillä 1000–3000 k-m2. Itäisen osan isoimmalle tontille on osoitettu rakennusoikeutta 20 000 k-m2.

Kerroslukumäärä on II paitsi tonteilla 28 ja 31, joissa se on III. Lisäksi korttelin 1 tontilla 1 rakennus voi olla enintään noin 20 m korkea. Tämä mahdollistaa arviolta V-VI-kerroksisen rakennuksen. Kaavamääräys mahdollistaa kuitenkin lisäkerrosten rakentamisen rinnettä alaspäin, etelään viettävässä rinteessä korkeuseroa on toistakymmentä metriä

Kaavan vaikutukset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset (MRL 9 § ja MRA 1 §).

MRL 32 § 3. momentin perusteella on huomattava, että suunnittelualueen keski- ja länsiosien kohdalla maakuntakaavassa ei ole maankäyttömerkintää. Nyt suunniteltu kaavahanke on maakuntakaavan vastainen ja rakentamisen osoittamisen on perustuttava riittäviin selvityksiin erityisesti tällä valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.

Rintasenvaaran ranta-asemakaavan muutos ja laajennus suunnitelmaa ei voi pitää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 191 §) mukaan vaikutukseltaan vähäisenä asemakaavan muutoksena, sillä suunnittelualueella lisätään voimakkaasti rakennusoikeutta ja nostetaan rakennusten korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla ja heikennetään valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoa.

Laskettelurinteille sijoittuvat rakennukset näkyisivät merkittävästi myös kaukomaisemassa, Pieliselle ja Kolin vaaroille. Kansallismaisemaan suunniteltavia rakennus- ja tiehankkeita tulee tarkastella kriittisesti myös näkyminä muilta kansallispuiston vaaroilta, esimerkiksi Mäkrältä tai puiston ulkopuolisilta vaaroilta tai mikä on erityisen tärkeää, kansallismaisemaa lähestyttäessä joko maitse tai vesitse. Voimakkaasti suunniteltua ympärivuotista yhteysreittiä Vuonislahdesta Pielisen yli Kolille matkaavat matkailijat kohtaavat jo nykyisellään Rintasenvaaran ammottavat avohaavat, laskettelurinteet. Toteutuessaan rakentaminen Rintasenvaaralle tulee väistämättä näkymään lähestyttäessä Kolia vesitse tai jäitse.

Paikoin jyrkkiinkin rinteisiin ja lakialueille sijoittuvat rakennukset ja rinteen suuntaiset ajoväylät sekä käännökset vaativat kohtalaisen paljon tilaa, kallioiden louhimista, pengertämistä ja myös puuston kaatamista. Tällä samoin kuin laajamittaisella puuston poistolla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia niin luonnonoloihin kuin maisemaan.

Osana kaavoitusprosessia ei ole selvitetty rakentamisen aiheuttamaa valosaastetta osana toteutettua maisemavaikutusten arviointia. Hämärän ja pimeän aikana näkyvät valot tulevat vaikuttamaan alueen maisemaan huomattavasti.

Toteutuessaan suunnitellussa laajuudessa rakentaminen tulee pirstomaan alueen vaarakokonaisuutta. Rintasenvaara muodostaa etelään päin siirryttäessä Käränkävaaran ja Sutkanvaaran kanssa vaarojen ketjun, johon myös kauempana etelässä sijaitsevat Kolin huiput maisemallisesti liittyvät.

Osa arvokkaasta kallioalueesta ulottuu asemakaavoitettavalle alueelle. Suunnittelualueella voimassa olevan Koli-Ahmovaaran osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan Rintasenvaara on valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta (geo), jonka erilaiset kivilajit ovat luoneet otollisen alustan harvinaiselle kalliokasvillisuudelle. Koli-Ahmovaara oyk 2040+:n kaavamääräyksen mukaan alueella on kiellettyä maa-ainesten otto ja muu maanpinnan muuttaminen, joka vaarantaa alueen luonnon- tai maisema-arvojen säilymisen. Maisema-arvojen kannalta keskeisiä ratkaisuja ei tule jättää rakennuslupavaiheeseen.

Lopuksi

Yllä olevien perusteisiin pohjaten yhdistykset eivät kannata suunnitellun kaltaista rakentamista Rintasenvaaran alueelle kannatettavana. Toteutuessaan rakentaminen tulee vaikuttamaan peruuttamattomalla tavalla rakastetuimpaan kansallismaisemaan sekä pirstomaan alueen luontoa. Rakentamisen sijaan yhdistykset esittävät alueelle käytöstä poistuneiden rinteiden metsittämistä ja alueen rajaamista rakentamisen ulkopuolelle. Metsittäminen vahvistaisi alueen hiilensidontakykyä sekä -varastoa ja olisi sekä Lieksan kaupungin että maakunnan ilmastotavoitteiden mukaista.

Yhdistykset kannattavat matkailupaineen jakamista luonnonsuojelullisista syistä laajemmalle alueelle kansallispuiston ympärille, mutta näkevät kestävämpänä ja alueen yleiskaavoituksen mukaisena lisärakentamisen ja kehittämisen ohjaamista pääasiallisesti olemassa olevan yhteiskuntarakenteen yhteyteen Kolin kylän alueelle.

Joensuussa 22.4.2024

Lieksan Luonnonystävät ry

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry