Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Lohjan seudun yhdistys

Lohja
Navigaatio päälle/pois

Jönsbölen aurinkovoimala: lausunto ase­ma­kaa­va­muu­tok­sen ehdotusvaiheesta

Kuvakaappaus L123-kaava-aluuesta Lohjan karttapalvelusta.
Kuva: Lohjan karttapalvelu (Sitowise, aineisto © Lohjan kaupunki).

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry antoi 6.3.2024 Lohjan kaupungin kaavoitukselle lausunnon Jönsbölen aurinkovoimalan asemakaavan muutosehdotuksesta. Asemakaavamuutoksen aineistoon kaavakarttoineen ja selvityksineen voi tutustua Lohjan kaupungin sivuilla: L123 Jönsbölen aurinkovoimala.

Lausunnossamme vaadimme, että aurinkovoimalan niin sanotusta II-vaiheen rakentamisesta luovutaan kokonaan ja sille ehdotettu alue varataan luonnonsuojelu- ja virkistyskäyttöön.

Lausunto kokonaisuudessaan

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys pitää myönteisenä asiana saada Lohjalle lisää uusiutuvan energian tuotantoa. Sitä ei kuitenkaan saa rakentaa arvokkaan rantaluonnon ja luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.

Huono suunnittelutapa uhkaa luonnon monimuotoisuutta

Aiemmassa, 06.06.2023 annetussa ympäristöyhdistyksen lausunnossa, jonka huomioimista kaavan jatkotyössä toivottiin vähäisestä myöhästymisestä huolimatta, otettiin kantaa kaavan huonoon suunnittelutapaan. Ensin on luvattu aurinkovoimalalle laajat kaksivaiheiset rakentamisalueet, ja vasta sitten on alettu tehdä puuttuvaa luontoselvitystä, jolla on yleensä varsin merkittäviä luonnonsuojelulain mukaisia vaikutuksia kaavan lopulliseen maankäyttöön. Yleinen ja puolueeton tapa maankäytön suunnitteluun on aloittaa aina puhtaalta pöydältä, eli ensin teetetään tarvittavat selvitykset ja sitten vasta tarkastellaan, minkälaista toimintaa mihinkin kohtaan voidaan toteuttaa. Näin vältytään ennakkolupausten vaikutuksilta kaavaan.

Ympäristöyhdistyksen mielestä nämä etukäteislupaukset eittämättä näkyvät nyt esillä olevassa kaavaehdotuksessa. Vain osa luontoselvityksen arvokkaista kohteista on kaavassa huomioitu, kun taas osalle saa rakentaa jo ennakkoon ”luvattuja” aurinkovoimaloita. Tämä ei herätä luottamusta asian käsittelyyn. Jos olisi lähdetty puhtaalta pöydältä, olisi voitu noudattaa luontoselvityksen johtopäätöstä II-vaiheen osalta:

”Alueen arvokkaat luontokohteet suositellaan mahdollisuuksien mukaan jätettäväksi kokonaan muuttuvan maankäytön ulkopuolelle tai säilyttämään ainakin mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina.”

Jönsbölen aurinkopuistohankkeen luontotyyppi- ja linnustoselvitys, sivu 19.

Tätä luontoselvityksen johtopäätöstä tulee noudattaa ja rakentaa vain voimalan I-vaihe. Näin noudatetaan myös kaupungin omia kaavalle asetettuja tavoitteita:

Asemakaavamuutoksen laadinnan yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot ja huomioidaan luonnonympäristön arvokohteet aurinkovoimalan rakenteiden sijoittelussa. – – Asemakaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan riittävän puustoisen vyöhykkeen säilyttäminen ekologisen verkoston takaamiseksi ja maisemallisten arvojen näkökulmasta.

Kaavaselostus ehdotusvaiheessa, sivu 17.

Myös Uudenmaan ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että tarvittaessa tulee muuttaa kaavaratkaisua luontoselvityksen tulokset ja johtopäätökset huomioiden.

Ympäristöyhdistyksen mielestä siis aurinkovoimalan ns. II-vaiheen rakentamisesta tulee luopua kokonaan jo luontoselvitysten perusteella ja kaupungin omien tavoitteiden mukaisesti, seuraavin täydentävin lisäperustein:

Liian kapea puustoinen kaistale

Kaavaehdotuksen aurinkovoimalalle varattu alue (EN-aur) ulottuu alueen pohjoisosassa paikoin vain muutaman kymmenen metrin päähän rantaviivasta. Näin ollen säilytettävä puustoinen ekologisen verkoston kaistale jää aivan liian kapeaksi ja riskialttiiksi puuston pystyssä säilymiselle lisääntyneen tuulivaikutuksen takia. Riskinä on myös se, että voimalan ylläpitäjä vaatii kaatumisvaarassa olevien puiden poistamista voimalan turvallisuuteen vedoten. Siksi puustoisena säilytettävän alueen tulee olla koko rannan mitalta saman levyinen kuin se on rannan länsiosassa.

Rantaan on osoitettu myös ohjeellinen ulkoilureitti, jonka toteuttaminen rannan kapeimmassa osassa on osin mahdotonta tai varsin teoreettista rannan pehmeyden, vetisyyden ja tulvavesien kannalta. Reitti on myös kallis toteuttaa ja ylläpitää pehmeään maahan varsinkin pitkospuurakenteisena. Kaavassa ei tule osoittaa kaupungille kalliita toteutusratkaisuja, kun parempikin ratkaisu on mahdollinen, eli osoitetaan ohjeellinen reitti helpommin rakennettavaan paikkaan kauemmas rannasta.

Mahdollinen METSO-kohde

Luontoselvityksen mukaan rannan metsät täyttävät METSO-metsänsuojeluohjelman I- tai II-luokan kriteerit. Yhdistys muistuttaa, että Lohjan valtuuston päätöksen mukaan Lohja on selvittämässä hallinnassaan olevien metsien soveltuvuutta METSO-suojeluohjelman toteuttamiseen. Myös tästä syystä kaavan rantametsät on jätettävä rakentamisen ulkopuolelle.

Ylimalkainen luontoselvitys

Tehty luontoselvitys ei kaikilta osin täytä nykyajan vaatimuksia. Se on liian ylimalkainen mm. luontopyypien rajausten ja niiden lajiston selvittämisen kannalta. Nyt alueen pohjoisosa on rajattu läntiseen, eteläiseen ja itäiseen lehtoon sekä rantaluhtaan. Normaalisti lehdot ja luhdat erotellaan vielä kuviokohtaisin rajauksin omiin alatyyppeihinsä niiden sisältämän lajiston mukaan. Näin saadaan selkeämpi kuva kunkin lehtotyypin laajuudesta ja niiden merkityksestä. Tällä olisi voinut olla merkitystä myös lehtokohteiden arvoluokittamisessa.

Luontoselvityksessä on mainittu, että itäisessä lehdossa on tavattu jalavan taimia. Selvityksessä ei kuitenkaan kerrottu, kummasta lajista, kynä- vai vuorijalavasta, on kyse. Molemmat lajit ovat Suomessa rauhoitettuja ja uhanalaisuusluokituksessa kuuluvat vaarantuneisiin lajeihin (VU). Luontoselvityksessä ei kerrottu, onko emäpuuta yritetty kartoittaa alueelta. Asia vaatii lisäkartoitusta, koska kyseessä on hieno ja merkittävä lajihavainto.

Ympäristöyhdistys korostaa, että jos ja kun voimalahankkeen II-vaiheesta luovutaan, luontoselvitystä ei tarvitse täydentää kaavaa varten, kun ranta-alue varataan luonto- ja virkistyskäyttöön.

Myönteiset piirteet kaavaehdotuksessa

Ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavaehdotuksessa on myönteistä se, että EN-aur-korttelialueelle tulee istuttaa aurinkovoimalan toiminnan kannalta sopiviin paikkoihin alueelle luonteenomaisia puu- ja pensasistutuksia ja että aluetta tulee hoitaa niittymäisenä. Ympäristöyhdistys pitää tärkeänä, että hulevesien käsittely ja johtaminen imeytys- ja viivytyspaikkoineen tulee toteuttaa samanaikaisesti, kun aurinkopaneelit rakennetaan.

Yhteenvetona yllä esitetyin perustein Lohjan Seudun Ympäristöyhdistyksen mielestä koko aurinkovoimalan ns. II-vaiheen rakentamisesta tulee luopua ja siihen ehdotettu alue tulee varata luonnonsuojelu- ja virkistyskäyttöön.