Kittfallin teollisuus- ja liiketontit: lausunto ase­ma­kaa­va­muu­tok­sen ehdotusvaiheesta

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry antoi 30.7.2024 Lohjan kaupungin kaavoitukselle lausunnon Kittfallin teollisuusalueen asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheesta. Asemakaavamuutoksen aineistoon kaavakarttoineen ja selvityksineen voi tutustua Lohjan kaupungin sivuilla: L119 Kittfallin teollisuus- ja liiketontit.

Lausunnossamme esitimme muun muassa alueelta löytyneen lähteen ennallistamista ja kiinnitimme huomiota alueen rauhoitettujen kasvien soikkokaksikon, lehtoneidonvaipan ja vuorijalavan kohtaloon. Vaadimme Natura-alueelle laskevien hulevesien käsittelyä niin, etteivät ne vaaranna Siuntionjoen vedenlaatua.

Onko sinulla kysyttävää tai kommentoitavaa lausunnosta? Lähetä meille sähköpostia: lohjanseutu@sll.fi.

Lausunto kokonaisuudessaan

Pähkinäpensaikot ja lähde

Kaavoitukseen liittyvässä luontoselvityksessä on kaava-alueelta löytynyt kaksi luonnonsuojelulain mukaista pähkinäpensaikkoa ja yksi vesilain mukainen lähde. Pähkinänäpensaikkojen osalta on todettu, että ne ovat olleet metsätalouskäytön piirissä eivätkä ole edustavia tai luonnontilaisia. Selvityksen yhteenvedossa suosituksena on pyytää vielä suojelusta ELY-keskuksen lausunto. Ympäristöyhdistys yhtyy suositukseen. Ainakin osa pähkinäpensaikoista osuu voimalinjan vierelle ja voinee jäädä rakentamisen ulkopuolelle, niin tulee harkita, voiko ne osat jättää luonnontilaisiksi pähkinäpensaikoiksi.

Löydetty lähde sijaitsee kuopassa, jonka pohjalla on kaivonrengas, joten se ei siltä osin täytä vesilain mukaisia luonnontilaisuuden ehtoja, ja heinäkuussa kuoppa oli kuiva. Kyseinen lähde sijaitsee voimajohtoalueen reunassa ja on siten myös rakentamisen ulkopuolella. Ympäristöyhdistys esittää, että kyseinen lähde ennallistetaan. Lähdealue tulee merkata kaavaan ennallistettava lähdealue. Perusteluina ennallistamiselle on, että Lohjalla on vähän lähteitä ja toimenpiteellä myös osittain kompensoitaisiin rakentamisen aiheuttamaa luontokatoa. Lisäksi ennallistaminen voidaan hyvin toteuttaa alueen rakentamisen yhteydessä.

Rauhoitettujen kasvilajien esiintymät

Luontoselvityksessä löytyi kaava-alueelta useita rauhoitettujen kasvilajien elinpaikkoja. Soikkokaksikon osalta löytyi yksi yksilöiden runsauden perusteella merkittäväksi luokiteltu kasvupaikka ja useita yksittäisiä kasvin esiintymisiä. Rauhoitettua lehtoneidonvaippaa löytyi yksi yksilö läheltä soikkokaksikon elinpaikkaa. Lisäksi selvitysalueella kasvaa neljä vaarantunutta (VU) ja rauhoitettua vuorijalavaa. Kaava-alueen itäosassa kasvaa kolme yksilöä, joista yksi on n. 15 m korkea puu, joka oli jo tuottanut siemeniä. Muut yksilöt ovat taimia.

Kaavan mukainen rakentamien tulisi hävittämään ko. rauhoitettujen lajien elinpaikkoja, joten kaupunki on hakenut ja Uudenmaan ELY-keskus on jo myöntänytkin soikkokaksikkoyksilöiden ja lehtoneidonvaippayksilön siirron kaavanmukaiselle luo-alueelle. Hanke vaikuttaa suoraan soikkokaksikon laajaan kasvustoon sekä kuuteen yksittäiseen esiintymään. Hakemuksen perusteluina on soikkokaksikon osalta mm. se, että paikallisella tasolla erityisesti laajan soikkokaksikkokasvuston häviäminen on suotuisan suojelutason kannalta suora ja merkittävä heikennys, sillä esiintymässä havaittiin noin 140 yksilöä. On loogista, että myös rakentamisen alle jäävä yksittäinen lehtoneidonvaippa siirretään uuteen elinpaikkaan samassa yhteydessä. Toimenpiteellä pyritään varmistamaan lajien säilyvyys kaava-alueella.

Ympäristöyhdistyksen mielestä molempien kasvilajien siirroille on tässä tapauksessa selkeät perusteet eteenkin, kun niiden kasvupaikka ei ole luonnontilainen vaan se sijaitsee metsätalouskäytön piirissä olevassa ja ojitetussa metsikössä. Yhdistys korostaa, että ensisijaisena tarkoituksena on kuitenkin aina säilyttää lajin oma kasvupaikka luonnontilaisena elinpaikkana. Mikäli massiivinen datakeskushanke ei toteudu yhtenäisenä rakennusmassana, niin erilliset rakennukset tulee sijoittaa tontille niin, että soikkokaksikon pääkasvupaikka jää rakentamisen ulkopuolelle. Tämä tulee varmistaa erillisin kaavamääräyksin.

Kaavan mukainen rakentaminen tuhoaisi myös rauhoitetun vuorijalavan kasvupaikat. Luontoselvityksen yhteenvedossa todetaan: ”Vuorijalavaesiintymien huomioimista maankäytön suunnittelussa suositellaan”. Asiakirjoista ei käy selville, miksi vuorijalavien tilannetta ei ole käsitelty samalla tavalla kuin muiden rauhoitettujen soikkokaksikkojen ja lehtoneidonvaipan tilanne on selvitetty. Mikä on vuorijalavien tuleva kohtalo? Se tulee selvittää ja perustella. Vuorijalava on lisäksi uhanalainen laji, mikä tulee huomioida asian käsittelyssä.

Maaperä ja hulevedet

Kaava-alueen koillisosan erillistä kiinteistöä (2:11) on tiettävästi käytetty mm. kuorma-autojen ja erilaisten säiliöiden varastointiin. Kiinteistön maaperän puhtaus tulee selvittää ennen kaavan hyväksymistä tai varustaa ko. kiinteistö kaavaan erillisellä maaperän pilaantuneisuuden selvittämisvaateella, ennen kuin alue otetaan rakentamiskäyttöön.

Ympäristöyhdistys muistuttaa, että kaava-alueen hulevedet kulkeutuvat Siuntionjoen Natura-alueeseen. Se tarkoittaa, etteivät hulevedet saa heikentää eikä vaarantaa Siuntionjoen veden laatua. Tämä tulee huomioida hulevesien rakentamissuunnitelmissa mm. riittävin teknisin puhdistuksin, suodatuksin, laskeutumisaltain tai hidastein. Hulevesialtaisiin ei saa rakentaa patorakenteita, vaan luonnonmukaisia virtauskynnyksiä. Altaan viivytystilavuus tulee olla 2000 m³. Kaavamääräyksiä on tarkennettava näiltä osin.

Ympäristöyhdistys korostaa, että vastaisuudessa lausuntopyynnöt eivät saa osua samaan ajankohtaan yleisimpien loma-aikojen kesä–heinäkuun kanssa. Kaikille tulee antaa rauhassa lomakauden ulkopuolella mahdollisuus antaa lausuntonsa tai mielipiteensä kaavasta.