Jönsbölen aurinkovoimala: valitus kaupunginhallituksen päätöksestä
Lohjan seudun ympäristöyhdistys ry ja Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry jättivät 27.6.2024 Helsingin hallinto-oikeuteen valituksen Lohjan kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Jönsbölen aurinkovoimalan asemakaavamuutos. Vaadimme päätöksen kumoamista maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä luonnonsuojelulain (9/2023) vastaisena.
- Asemakaavamuutoksen aineisto Lohjan kaupungin sivuilla: L123 Jönsbölen aurinkovoimala
- LSY:n lausunto asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheesta (6.3.2024)
Lähetä meille sähköpostia, mikäli valituksesta herää kysyttävää tai kommentoitavaa: lohjanseutu@sll.fi.
Asian tausta
Lohjan kaupunginhallitus on 27.5.2024 hyväksynyt 17. Jönsbölen kaupunginosan korttelin 100 ja tontin 1 sekä virkistys-, katu- ja vesialueelle laaditun 7.5.2024 päivätyn L123 Jönsbölen aurinkovoimalan asemakaavamuutoksen ja tonttijaon. Asemakaavamuutoksella ja tonttijaolla muodostuu 17. Jönsbölen kaupunginosan korttelin 100 tontti 1 sekä virkistys-, katu- ja vesialueet. Kaava-alueelle on tarkoitus rakentaa aurinkovoimala. Päätös ei ollut yksimielinen.
Vaatimukset
Ensisijaisesti vaadimme, että Lohjan kaupunginhallituksen päätös hyväksyä L123 Jönsbölen aurinkovoimalan asemakaavamuutos ja tonttijako kumotaan lainvastaisena. Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä Luonnonsuojelulain (9/2023) vastaisena kumottava.
Toissijaisesti vaadimme, että:
- Aurinkovoimalahankkeeseen liittyvästä vaiheesta 2 on luovuttava kokonaan ja sille varattu rakennusala on varattava kaavassa virkistys- ja suojelukäyttöön. Perustelut: Asemakaava on asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) ja luonnonsuojelulain (LSL 1 §, 7 §, 11 § ja 65 §) vastainen.
- Kaavan s-merkintä (Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee tervaleppämetsä) muutetaan SL-merkinnäksi (Luonnonsuojelualue tai luonnonsuojelualueeksi tarkoitettu alue). Lisäksi kyseistä SL-aluetta tulee laajentaa kaavan saa-merkinnän länsipuolella siten, että se ulottuu rantaan asti. Perustelut: Asemakaava on Luonnonsuojelulain (64 §) ja asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) vastainen.
- Rannan viheryhteysaluetta on levennettävä kaavan keskiosissa, jotta se toimisi todellisena ekologisena viheryhteytenä olemassa olevine puustoineen, etenkin kun sinne kaavassa on varattu ohjeellinen ulkoilureitti, joka toteutuessaan käytännössä tuhoaa koko luonnontilaisen viheryhteyden. Kaava ei siis turvaa maakuntakaavassakin mainitun rannan viheryhteystarvetta. Perustelut: Asemakaava on tältä osin maakuntakaavan vastainen ja asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) vastainen.
- Kaavan luo-merkintä (Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla sijaitsee luonnontilaistuvaa lehtoa) tulee ulottua koko rantaviivan osalta rantaan asti. Perustelut: Asemakaava on asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) ja luonnonsuojelulain (LSL 1 §, 7 §, 11 § ja 65 §) vastainen.
- Ohjeellinen ulkoilureittimerkintä tulee siirtää kulkemaan kokonaisuudessaan kovan maan puolelle, tulvavesirajan yläpuolelle. Maininta ”Voidaan rakentaa pitkospuilla” tulee turhana rakentamistapaehtona poistaa. Ulkoilureitin rakentamien rannan kosteikkoon heikentää merkittävästi vihervyöhykkeen toimivuutta ja tuhoaa arvokasta rantaluhtaa ja -lehtoa sekä linnustollisesti avokasta ranta-aluetta. Perustelut: Asemakaava on asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 §) ja luonnonsuojelulain (LSL 1 §, 7 §, 11 § ja 65 §) vastainen.
Lisäperustelut yllä esitettyihin vaatimuksiin
Kaava on sekä Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 1 §:n , 5 §:n ja 54 §:n vastainen että Luonnonsuojelulain (9/2023) vastainen. Siinä ei ole otettu riittävästi huomioon kaavaselvityksiin sisältynyttä Jönsbölen aurinkopuistohankkeen luontotyyppi- ja linnustoselvitystä etenkin arvokkaan ranta-alueen, lehtoluonnon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kaava ei täytä tältä osin maankäyttölain ja luonnonsuojelulain vaatimuksia. Luontoselvityksen yhteenvedon mukaan:
”Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta vaiheen II suunnittelualue sijoittuu lähes kokonaan arvokkaiden luontokohteiden alueelle. Arvokohteisiin kohdistuu suuria pinta-alamenetyksiä. Alueen arvokkaat luontokohteet suositellaan mahdollisuuksien mukaan jätettäväksi kokonaan muuttuvan maankäytön ulkopuolelle tai säilyttämään ainakin mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina.”
Jönsbölen aurinkopuistohankkeen luontotyyppi- ja linnustoselvitys (s. 21)
Edelleen selvityksessä todetaan: ”Linnustollisesti arvokkaimpia ovat alueen pohjoisreunan rehevät lehto- ja luhta-alueet, joilla parimäärät ovat alueen korkeimpia.” Näitä luontoselvityksen kohtia ei siis ole huomioitu kaavassa.
Valittajat huomauttavat, että myös Uudenmaan liitto on lausunnossaan todennut: ”Luontotyyppiselvityksen (25.8.2023) mukaan vaiheen 2 suunnittelualue sijoittuu lähes kokonaan arvokkaiden luontokohteiden alueelle. Selvityksessä esitettyjen suositusten mukaan kyseisen alueen arvokkaat luontokohteet suositellaan mahdollisuuksien mukaan jätettäväksi kokonaan muuttuvan maankäytön ulkopuolelle tai säilyttämään ainakin mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina. Uudenmaan liitto toteaa, että esitetty kaavaratkaisu ei takaa luontokohteiden suojeluarvojen säilymistä riittävällä varmuudella eivätkä kaavamääräykset huomio mahdollisten maanmuokkausten vaikutuksia.”
Luontoselvityksen mukaan aivan ranta-alue on kokonaan arvokasta luhta-aluetta, joka maalle päin mentäessä rajoittuu läntiseen, eteläiseen ja itäiseen lehtoon. Rantaluhtia ja lehtoja ei ole luontotyyppiselvityksessä alaluokiteltu lukuun ottamatta tervaleppälehtoa. Myös lehtojen ja luhtien kasvilajistosta on poikkeuksellisen vähän tietoa ja vaikutusten arviointi lienee tehty vain yleisellä tasolla lehdot ja luhdat. Tämä yleinen taso olisikin ollut riittävä, jos kaavaratkaisussa olisi noudatettu selvityksen yhteenvetoa ja arvokkaat luontokohteet jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Nyt kun ei näin ole menetelty, luontoselvitystä olisi pitänyt tarkentaa alaluontotyypeiltään ja lajistoltaan siltä osin kuin se koskee alueen rakentamista, ulkoilureitti mukaan lukien. Nyt myös vaikutusten arviointi alueen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja viherkäytävän toimivuuden kannalta on jäänyt puutteelliseksi. Emme siis tiedä, kuinka arvokkaita lehtoluonnon alatyyppejä alueella on ja tuhoutuuko jotakin erityisen arvokasta. Tältä osin kaavan luontoselvitys ei vastaa MRL:n asemakaavan sisältövaatimuksia. Valittajat muistuttavat, että kaikki lehdot ja rantaluhdat ovat luontotyyppeinä uhanalaisia, jotka tulisi säilyttää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Luontotyyppi- ja kasvistoselvitys perustuu vain yhteen elokuussa 10.8.2023 tehtyyn maastokäyntiin, mikä ei missään nimessä vastaa luontoselvitysten vaatimustasoa, etenkin kun lajistoselvityksen lajiluettelo on varsin puutteellinen. Tekijöiden olettamuksena lienee ollut, että kun selvityksen yhteenvedon päätelmät otetaan kaavassa huomioon, tarkempia lajistoselvityksiä ei tarvita. Näin ei kuitenkaan ole toimittu, joten tarkempia lajistoselvityksiä olisi pitänyt tehdä. Elokuun maastokäynnillä ei voida todeta mm. kevään ja alkukesän kasvilajien olemassaoloa kaava-alueella. Luontoselvitys on tältä osin puutteellinen.
Lohjan kaupunginhallitus ei ole kaavaa hyväksyessään huomioinut Luonnonsuojelulain 11 §:ää, jossa todetaan: ”Kunta edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan”. Kaavan arvokkaat rantaluhdat ja -lehdot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ne ovat ainutlaatuisia ja tyypillisiä Lohjanjärven rannan luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet Lohjanjärven vedenpinnan laskujen yhteydessä 1800-luvun lopulta lähtien. Alavilla rannoilla, kuten juuri kaavan ranta-alueella, ne muodostavat arvokkaan tulvarannan, joka on sekä kasvistollisesti että linnustollisesti arvokasta vaihettumisvyöhykettä. Kaavan ranta-alue edustaa tyypillistä Lohjanjärven tulvametsää, joka valittajien mukaan voidaan luokitella luonnonsuojelulain suojeltuihin luontotyyppeihin sisämaan tulvametsiin (64 § kohta 9). Kaava ei siis turvaa tämän ranta-alueen säilymistä ja on siis luonnonsuojelulain vastainen.
Kaava-alueen rantavyöhykettä tulee tarkastella myös linnustollisesti yhtenä kokonaisuutena, eikä vain muutamiin maastokäynteihin perustuvina lajihavaintoina. Kaava-alueen rantavyöhyke tarjoaa linnustollisesti poikkeavan hyvät elinolosuhteet monenlaisille eri elinolosuhteita vaativille lintulajeille. Ranta-alue tarjoaa elinpaikkoja metsiä ja pensaikkoja suosiville lajeille mutta myös vetisyyttä ja luhtaisuutta vaativille lajeille sekä avovettä hyödyntäville lajeille. Piilottelevat, mutta yöaikaan parhaiten äänen perusteella havaittavissa olevien mm. luhtakanojen ja luhtahuittien esiintyminen on jäänyt puutteellisesti todentamatta.
Lintujen lisäksi kokonaan havaitsematta on voinut jäädä EU:n luontodirektiivin IV-liitteen ja luonnonsuojeluasetuksen suojelemia lajeja, joista on lukuisia havaintoja Lohjanjärven rannoilta, samalta vesialueelta (ks. laji.fi). Näihin kuuluvat mm. viitasammakko, lepakot ja sudenkorennot, joiden lisääntymispaikat ovat tyypillisesti luontoselvityksen perusteella alueella esiintyvissä elinympäristöissä. Siksi kaava-alue kokonaisuudessaan voi hyvinkin olla paitsi linnustollisesti myös muunkin selkärankaisten ja selkärangattomien suojeltujen lajien vuoksi jopa nyt todettua huomattavasti arvokkaampikin alue.
Valittajat huomauttavat, että Uudenmaan ELY-keskus on myös lausunnossaan esittänyt perustellusti, että rannan tervaleppälehto pitää kaavaan merkitä SL-merkinnällä (Luonnonsuojelualue tai luonnonsuojelualueeksi rauhoittavaksi tarkoitettu alue). Vain näin varmistuu uhanalaisen luontotyypin säilyminen. Tältä osin kaava on luonnonsuojelulain vastainen. ELY-keskus on myös lausunnossaan kyseenalaistanut kapean rantakaistaleen ohjeellisine ulkoilureitteineen, ottaen huomioon maaperäolosuhteet ja luontoarvot sekä pelastussuunnitelman toteutuksen haasteellisuuden. Ekologista viheryhteyttä on laajennettava.
Päätöksenteon taustietoa
Valittajat pyytävät hallinto-oikeutta arvioimaan, onko kaavan lopputulokseen vaikuttanut kaupungin viranhaltijoiden antamat kaavaprosessiin liittyvät ennakkopäätökset ja alustavat lupaukset toteuttaa myös aurinkovoimalan rakentamisen vaihe 2. Voimalan vaiheen 1 rakentaminen aloitettiin poikkeuslupamenettelyn turvin (Kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto 13.9.2023 § 89), mutta vaiheen 2 toteuttaminen vaati kaavamuutoksen. Kaavamuutokseen liittyy aina tietoinen riski sen lopputuloksesta, ja tässä tapauksessa kaikkein oleellisin kaavoitukseen vaikuttava selvitys, luontoselvitys, oli vielä tekemättä. Luontoselvitys toi toteutukseen yllätyksen: siinä koko ranta-alue todettiin arvokkaaksi luontokohteeksi, joka pitäisi kokonaisuudessaan jättää rakentamisen ulkopuolelle, kuten yllä on perustellusti todettu. Tämä tarkoittaa koko aurinkovoimalan vaiheesta 2 luopumista.
Valittajien mukaan valmistelijoiden lausuntoihin antamista vastauksista näkyy selvästi ranta-alueen luontoarvoihin liittyvää vähättelyä ja että aurinkovoimalahankkeelle tulee myöntää lisärakentamisoikeutta vaihealueelta 2. Tähän viittaa mm. seuraava kaupungin antama vastaus:
”Toimiakseen optimaalisesti aurinkovoimalaitos vaatii tietyn määrän aurinkopaneeleita. Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana rakennettavien paneeleiden määrä jää siitä hieman vajaaksi. II-vaiheessa rakennettavien paneeleiden jälkeen aurinkovoimalan tuotanto/tehokkuus on lähempänä optimitilannetta”.
Lohjan kaupungin vastine ehdotusaineistosta saatuun lausuntoon (s. 15)
Tämä vastaus ei perustu maankäyttö ja rakennuslakiin ja sen perusteella ei voida myöntää oikeutta hävittää arvokasta luontoa ja heikentää alueen luonnon monimuotoisuutta. Vastaus viittaa siihen, että halutaan antaa aurinkopaneeleille lisää rakentamispaikkoja, vaikka siihen ei löydy perusteita.
Viitaten annettuihin muihin lausuntoihin valittajat toteavat, etteivät ole yksin näkemystensä kanssa puolustamassa luonnon monimuotoisuutta ja arvokasta rantaluontoa. Valittajat korostavat, että aurinkovoimalat ovat osa vihreätä muutosta ja sinänsä kannatettavia laitoksia. Toteutus ei kuitenkaan saa vaarantaa arvokkaita luontokohteita, heikentää luonnon monimuotoisuutta ja lisätä luontokatoa. Lohjalla on parhaillaan vireillä useita aurinkovoimalahankkeita, joten Jönsbölen aurinkovoimalan vaiheesta 2 voidaan hyvin luopua. Uusilla hankkeilla paikataan moninkertaisesti ne tehot, joista tässä hankkeessa joudutaan luopumaan.
Valittajat huomauttavat, että kaupunginhallituksen päätös ei ollut asiassa yksimielinen vaan siitä tehtiin seuraavanlainen vastaesitys: ”Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun siten, että kaava alueen ja järven väliin jäävän viherkäytävän leventämisen mahdollisuutta selvitetään.” Vastaesitys hävisi niukasti äänestyksen jälkeen pohjaesitykselle 6–7. Myös tämän takia hallinto-oikeuden on syytä tutkia päätös, onko siinä noudatettu maankäyttö ja rakennuslakia sekä luonnonsuojelulakia ja onko asian käsittelyyn vaikuttanut alustavat valmiit suunnitelmat aurinkovoimalan vaiheen 2 rakentamisesta.
Lopuksi valittajat vielä muistuttavat, että aurinkovoimala-alueen kaavoitusprosessi pilkottiin kahteen osaan ja käsittelyvaiheeseen (niittyalue vaihe 1 ja metsäinen ranta-alue vaihe 2), koska voimalahankkeen ranta-alueeseen rajoittuvan 2 osan kaavoituksessa nähtiin olevan mahdollisia esteitä tai rajoituksia jo siitä tiedossa olevien luontoarvojen esitietojen perusteella. Voimalahankkeen vaihe 2 olikin hakijalta tietoinen riski siitä, ettei sitä kenties voida ollenkaan toteuttaa. He halusivat ottaa tämän riskin, joten tehtyjen selvitysten johtopäätösten mukaisesti tulee hankkeessa myös edetä.