Pitkäniemi: lausunto asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheesta
Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry antoi 5.11.2024 Lohjan kaupungin kaavoitukselle lausunnon Pitkäniemen asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheesta. Asemakaavamuutoksen aineistoon kaavakarttoineen ja selvityksineen voi tutustua Lohjan kaupungin sivuilla: L77 Pitkäniemi.
Lausunnossamme kritisoimme luonto-, ympäristö- ja ilmastovaikutusten puutteellista selvittämistä. Alueelle ei ole tehty kokonaisvaltaista luontoselvitystä eikä ilmastovaikutusten arviointia. Rantaraitin ponttoonisillan vaikutuksiakaan ei ole mitenkään arvioitu. Meluselvitystä pidimme riittämättömänä siihen nähden, että toimivan teollisuusalueen yhteyteen ollaan tuomassa asuinrakentamista.
Onko sinulla kysyttävää tai kommentoitavaa lausunnosta? Lähetä meille sähköpostia: lohjanseutu@sll.fi.
Lausunto kokonaisuudessaan
Teollisuuden ja asuinrakentamisen yhteensovittaminen
Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys on aiemmassa lausunnossaan (15.4.2020) todennut, että kaava-alue on monelta osin varsin haasteellinen, koska se sijaitsee olemassa olevan teollisuusalueen ja rannan välissä. Nyt kun kaava-alueelle ollaan sijoittamassa uutta asuinrakentamista, niin on erittäin tärkeää varmistaa, ettei uusia asukkaita altisteta teollisuuden aiheuttamalle melulle, pölylle ja tärinälle sekä varmistetaan olemassa olevien yritysten toiminnan jatkuminen ja yritysten tulevat laajentamistarpeet. Ympäristöyhdistyksen mielestä kaavan vaikutusten arviointi on näiltä osin puutteellinen ja liian ylimalkainen.
Etenkin melun vaikutusten arviointia tulee tehdä erittäin huolella, sillä melumittauksien teko on hyvin haasteellista ja niihin liittyy paljon epävarmuuksia mm. sääolojen ja mittauspaikkojen osalta. Pitkäniemen meluselvitys perustuu vain yhteen päiväajan ja yhteen yöajan mittaukseen. Ympäristöyhdistyksen mielestä se ei ole riittävä. Mittauksen riittävyydestä ja luotettavuudesta tulee pyytää ulkopuolisen arviota, sillä melumittauksen tuloksilla on kenties kaikkein suurin vaikutus kaavaratkaisuihin ja sitä kautta myös yritysten tulevaisuuteen.
Luontoselvitystä ei ole tehty
Kaavaselvityksissä on kyllä tehty jäkäläkartoitus, mikä onkin ollut tarpeellinen kalkkikallioiden takia, mutta oleellinen kokonaisvaltainen päivitetty luontoselvitys puuttuu kokonaan. Sellaista vaadittiin jo ympäristöyhdistyksen aiemmassa lausunnossa. Sellainen pitää tehdä, muutoin asemakaava ei vastaa MRL:n sisältövaatimuksia ja on laiton.
Luontoselvityksen päivitys on tarpeellinen myös uuden eteläisen rantaraitin takia, sillä se kulkee uhanalaisen lajin kasvupaikan reunalla. Luontoselvityksessä pitää selvittää lajin nykyiset elinpaikat ja arvioida sitten rantareitin vaikutuksia lajin elinvoimaisuuteen alueella. Luontoselvityksessä pitää myös arvioida kaavan vaikutuksia vesialueen linnustoon ja Immoon saaren luonnonsuojelualueeseen. Ympäristöyhdistys muistuttaa, että kaava-alueella on paljon vanhoja rakennuksia, joten lepakkoselvitykselle on ilmeinen tarve, vaikka se sisältyykin asemakaavan laatimiseen tarvittavaan kokonaisvaltaiseen luontoselvitykseen.
Ympäristöyhdistyksen mukaan kaikki suojellut luontotyypit, erityisesti suojeltavien ja uhanalaisten lajien elinpaikat tulee kaavaan merkitä SL-alueeksi: Luonnonsuojelualue tai luonnonsuojelulailla suojeltava alue (kts. luonnonsuojelulaki).
Rantereitti ja jätevedenpuhdistamo
Rantareitti on tarkoitus rakentaa eteläosassa kelluvana siltarakenteena. Havainnekuvissa siltarakenteen ja rannan väliin jää eräänlaisia vesielementtejä, lampia tai altaita. Ponttonisilta on varsin pitkä, jopa useita satoja metrejä pitkä. Tällaisella rakenteella on huomattavia vaikutuksia rannan veden laatuun ja veden vaihtuvuuteen sekä rantaviivan muutoksiin. Näitä vaikutuksia ei ole arvioitu. Millaisia altaista on tarkoitus tehdä? Tehdäänkö ruoppauksia ja millaisia? Mikä on niiden tarkoitus, ja vaativatko ne jatkossa hoitotoimenpiteitä? Toimenpiteiden vaikutuksia vesilain säädöksiin ja luvituksiin tulee myös selvittää. Näihin kysymyksiin halutaan vastauksia.
Rantareitin rakentamiselle on monia haasteita, mm. säilytettävät luontokohteet, rakentamisen kalleus ja sen haitalliset vesistövaikutukset. Siksi kaavaan on syytä varautua vaihtoehtoisella reitillä kauempana rannasta. Missä se voisi kulkea, se on selvitettävä.
Vaikutusten arviointi on myös puutteellinen jätevedenpuhdistamon ja jätevesien päästöjen suhteen koskien venelaiturin uutta paikkaa ja mm. vaikutuksia veneisiin. Millaisia vaikutuksia siitä saattaa tulla esim. puhdistamohäiriöiden osalta ja joudutaanko varautumaan jäteveden purkupaikan sijainnin muutoksiin? Millaisista kustannuksista on tällöin kysymys? Asuintalot tulee rakentaa riittävän etäälle puhdistamosta hajuhaittojen, myös satunnaisten hajuhaittojen varalta.
Kaavamääräyksiin w-ui ja Lv (Venesatama/venevalkama) tulee lisätä seuraavaa: vettä-/jätevettä käyttävät rakenteet tulee liittää kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään.
Korjausrakentamista purkamisen sijaan
Ympäristöyhdistys korostaa, että kaavassa tulee ensisijaisesti edellyttää alueen olemassa olevan rakennuskannan uudistamista purkamisen sijaan. Vanhojen rakennusten korjausrakentaminen käyttötarkoituksen muuttamiseksi on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Hinku-kuntana Lohjan tulee toimia rakentamisen päästöjen vähentämiseksi. Kaavaselvityksiin tulee sisältyä myös kokonaisvaltainen ilmastovaikutuksen arviointi. Siinä tulee vertailla eri kaavavaihtoehtojen ilmastovaikutuksia sekä rakennusten purkamiseen tai säilyttämiseen liittyvien vaihtoehtojen ilmastovaikutuksia.
Ympäristöyhdistys toivoo jatkossa helppolukuisempaa ja laadukkaampaa materiaaliaineistoa. Ei niinkään havainnekuvia. Nyt kaavakartta oli jaettu osiin ja se vaikeutti huomattavasti kaavan kokonaiskuvan saamista ja kaavan tulkintaa. Lisäksi kaavaselostuksen kuvien laatu oli huono ja kun niitä suurenteli, niin tekstistä ei tahtonut saada selvää.
Aikaisemmassa v. 2020 esitetyssä kaavaluonnoksessa rannan läheisyydessä ympärivuotisesti käytettävä viherväylä pitäisi kulkea kokonaan maalla eikä pitkää ponttoonista siltarakennelmaa pidä lainkaan toteuttaa.