Ehdokkaiden ympäristöpoliittiset kannat esillä kuntavaalipaneelissa

Artikkelit, Uutiset

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys järjesti 26.3.2025 ympäristökysymysten kuntavaalipaneelin, jossa kahdeksan ehdokasta Lohjan eri valtuustopuolueista avasi ympäristöpoliittisia näkemyksiään yleisölle.
Kuntavaalipaneelin osallistujat istuvat rivissä.
Kuva: J. Kotilehto

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys järjesti kuntavaalipaneelin 12 vuoden tauon jälkeen. Harjulan lavalle nousi 26.3.2025 kahdeksan ehdokasta: Birgit Aittakumpu (Vas.), Risto Murto (Vihr.), Sanna Laaksonen (SDP), Visa Kananoja (Kok.), Kirsi Ferin (Kesk.), Karitta Laitinen (Meidän Lohja), Veeti Pedersen (PS) ja Leif Wirtanen (RKP). Paneelin puheenjohtajana oli Ympäristöyhdistyksen hallituksen jäsen, toimittaja Jarmo Pasanen.

Kenties puolueet olivat löytäneet paneeliin parhaat voimansa, sillä ehdokkaiden ympäristötietoisuus oli varsin korkealla tasolla. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten pitäisi vähentää luonnonvarojen kulutusta ja mitoittaa kansantalous maapallon ekologisen kantokyvyn mukaan. Toistaiseksi siitä ollaan kaukana, sillä suomalaisten ylikulutuspäivän, jolloin vuoden kaikki uusiutuvat luonnonvarat on laskennallisesti kulutettu loppuun, on arvioitu olevan tänä vuonna jo 6.4.

Lohjan kaupunki omistaa metsää 2 546 hehtaaria. Siitä talousmetsiä ja lähimetsiä on kumpiakin 37 prosenttia ja ulkoilu- ja virkistysalueita sekä suojelumetsiä kumpiakin 13 prosenttia. Mutta luonnonsuojelulain mukaan on suojeltu vain 37 hehtaaria, mikä on kaksi prosenttia kaikista Lohjan alueella suojelluista metsistä. Suurin osa ehdokkaista kannatti suojelu- ja virkistysalueiden määrän lisäämistä, mutta kokonaan metsätaloudesta oli valmis luopumaan vain pari ehdokasta.

Useimmissa paikallisissa kysymyksissä ehdokkaat olivat melko yksimielisiä. Porlan monimuotoinen alue haluttiin säilyttää lähiluontokeitaana. Muutaman mielestä kalanviljelylaitoksen kulttuurihistoriaa saisi myös tuoda esille, mutta massiivista rakentamista haluttiin välttää. Kukaan ehdokkaista ei halunnut lisätä rakentamista Lohjan järvien rannoille, vaikka kuntapoliitikot ovat joskus semmoista väläytelleet.

Rakentamisen kaavoittamista luontoon haluttiin välttää, mutta jotkut pitivät sitä välttämättömänä pahana. Lohjalla kaavoituksen ongelmana nähtiin pikemminkin takaperoinen toimintatapa: ensin kaavoitetaan, ja
vasta sen jälkeen selvitetään, mikä on kestävällä tavalla mahdollista.

Bussiliikenteen toimivuus edellyttäisi ehdokkaiden mukaan säännöllisiä ja riittävän tiheitä vuorovälejä, jotta busseja totuttaisiin käyttämään. Pahimmat puutteet olivat kaupungin reuna-alueilla. Eräs ehdokas väläytti myös reipasta lipun hintojen alentamista, jos bussi halutaan kilpailukykyisemmäksi yksityisautoilun kanssa. Kevyen liikenteen kasvattamiseksi ei riittävän väyläverkoston lisäksi tuntunut löytyvän keinoja.

Eroja syntyi, kun äänestettiin, pitäisikö Lohjan osallistua Greenpeacen Puolet parempaa -kampanjaan, jossa puolet koulujen ja laitosten lihatuotteista korvattaisiin kotimaisilla kasvisproteiineilla. Tukkuhintojen perusteella se toisi laskennallisesti Lohjalla 240 000 euron vuosisäästöt. Neljä ehdokasta kannatti ja neljä vastusti kampanjaan osallistumista.

Äänet jakautuivat tasan myös, kun yleisöstä kysyttiin, pitäisikö Lohjan osallistua Tunnin juna -hankkeeseen. Vastustajien mukaan Tunnin junan rakentamisen ilmasto- ja luontohaitat ovat niin massiivisia, että kestäisi 100 vuotta ennen kuin rata olisi hiilineutraali. Luontohaitat olisivat pysyviä. Kannattajat puolustivat rataa kutakuin samoilla argumenteilla. Äänestäjien ratkaistavaksi jää, onko 100 vuotta pitkä vai lyhyt aika.

Lopuksi ehdokkailta kysyttiin, edustavatko heidän näkemyksensä myös oman puolueen enemmistön kantaa. Kuusi ehdokasta vastasi myöntävästi, mutta kaksi arveli, että joissakin kysymyksissä he jäisivät vähemmistöön.

Ajankohtaista