Lohjan kallioperässä on 1,8–1,9 miljardia vuotta sitten muodostunutta kalkkikiveä. Talonpojat louhivat ja polttivat kalkkikiveä omiin tarpeisiinsa jo kauan sitten, esimerkiksi 1400-luvun lopussa Lohjan Pyhän Laurin kirkon rakentamiseen.
Tytyrin avolouhos
Särkisalolainen merikapteeni Karl Forsström perusti vuonna 1897 Virkkalaan Lohjan Kalkkitehtaan, joka louhi kalkkikiveä aluksi Tytyristä, Solhemistä ja Lohjansaaren Hermalasta. Kivi kuljetettiin Virkkalaan hinaajan vetämällä proomulla ja talvella jääreellä.
Aluksi louhinta Tytyrin avolouhoksesta oli vähäistä. Vuosina 1912–1922 Tytyrin avolouhos oli kalkkitehtaan tärkein louhinta-alue. Tämän jälkeen louhos oli käyttämättömänä vuoteen 1946 asti. Silloin avolouhos avattiin uudelleen ja sen viereen rakennettiin uusi kalkkitehdas, nykyinen Nordkalk Oy Ab:n Tytyrin tehdas.
Tytyrissä siirryttiin kokonaan maanalaiseen louhintaan 1950-luvun puolivälissä. Nykyään avolouhosalue on aidattu ja sen eteläpäätä on täytetty. Avolouhosta pääsee katsomaan parhaiten rantapolun varrella olevalta näköalapaikalta louhoksen pohjoispäässä.
Solhemin ja Pitkäniemen louhokset
Lohjan kalkkitehdas louhi kalkkikiveä myös Solhemin avolouhoksesta vuosina 1897–1924. Tämä louhos on nyt osittain täytetty ja näkyy Kiviniemenkadulta.
Pitkäniemessä toimi vuosina 1906–1952 Lohja-Kotka Oy:n selluloosatehtaan avolouhos. Alueelle rakennettiin nostotorni vuonna 1949 ja vuonna 1952 siirryttiin maanalaiseen louhintaan. Teollisuusalueella sijainnut avolouhos täytettiin kokonaan 1960–1970-luvuilla.
Solhem ja Pitkäniemi kuuluvat samaan kalkkikiviesiintymään. Nykyisin näiden entisten louhosten alueella louhitaan kalkkikiveä maan alla.
Tytyrin nykypäivä
Lohjan Tytyrin kalkkikivikaivoksessa louhitaan kiviä kahdesta esiintymästä: Solhemista ja Törmästä. Syvimmillään kalkkikiveä louhitaan noin 320 metriä maanpinnan alapuolelta. Louhittu kiviaines kuljetetaan maanalaisia käytäviä pitkin esimurskattavaksi, minkä jälkeen se nostetaan maanpinnalle nostokoneen avulla.
Maanpinnalla Tytyrin tehtaalla kivet seulotaan, lajitellaan ja murskataan edelleen. Osa jauhetaan vielä filleriksi ja maanparannuskalkiksi. Tehtaalla sijaitsevat myös pyörivä- ja kuilu-uuni, sammutuslaitos ja poltetun kalkin jauhatuslaitos sekä pakkaamo, verstas, lähettämö ja konttori.
Tehtaalla tuotetaan muun muassa maastabilointiin soveltuvaa sekoitusta ja sammutettua kalkkia, jota hyödynnetään esimerkiksi vedenpuhdistusprosesseissa. Lajittelussa poistettu sivukivi murskataan eri fraktioiksi, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi piharakentamisessa.
Lisää tietoa kaivoksesta, tehtaasta ja tuotteista löytyy löytyy Nordkalkin sivuilta.
Teksti: Marja-Leena Nikander & Annika Nyström
Lähteet
- Nordkalk Oy Ab. Tytyri. (nordkalk.fi)
- Salonen, Torsti (2020). Lohjan kaivokset ja louhokset. Luento 8.10.2020.
