LOUNAIS-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYKSEN LAUSUNTO ILVEKSEN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA 2023–2024
Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys vastustaa maa- ja metsätalousministeriön asettamaa ilveksen metsästyskiintiötä metsästysvuodeksi 2023–2024, jonka mukaan ilveksen saaliskiintiö olisi 320 ilvestä. Päätös on esitetty kannanhoidollisena toimenpiteenä. Yhdistys ei näe kannanhoidolliselle ilveksen metsästykselle mitään riistabiologisia tai muita syitä, ja täten vaatii luopumista ilveskannan verottamisesta tällaisilla perusteilla. Vain todellisiin vahinkoihin perustuvilla todellisilla syillä ilveksen metsästykseen olisi perusteltua myöntää tapauskohtaisesti poikkeuslupia.
Ilveksen kannanhoidolliselle kiintiömetsästykselle ei ole johdonmukaisia syitä. Ilveskanta on arviolta noin 2450 yksilöä, tärkeä vastapaino aivan viimeisen vuosikymmenen aikana moninkertaistuneelle 110 000 yksilön valkohäntäkauriskannalle ja 80 000 yksilön metsäkauriskannalle. Suomessa rekisteröitiin viime vuonna melkein neljätoistatuhatta riistaeläinkolaria, joista 87 prosenttia oli kolareita näiden lajien kanssa.
Kauriskannan paisunut laita määrittää rajusti valtakuntamme luonteen kehitystä: kauriiden aiheuttamien tuhojen riskin asettama taloudellinen paine vaikuttaa merkittävästi suomalaisten metsänomistajien varauksellisuuteen uudistaa hakkuualueita lehtipuu- tai jalopuulajeilla, johtaen valtakunnan entistä enenevään kuusettumiseen. Taimikoiden lisäksi pienet hirvieläimet aiheuttavat rahallisestikin merkittäviä vahinkoja peltoviljelyksillä ja puutarhoissa.
Vielä ylläpitävät valkohäntäkauriit ja metsäkauriit borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa puutiaiskantaa, joten ilves näiden lajien saalistajana on jo muutenkin kansanterveydenkin kannalta hyödyllinen. Kokonaisuutena ilveksen tuottamat hyödyt ovat kansakunnallemme taloudellisesti huomattavasti suuremmat kuin sen aiheuttamat suhteellisen vähäiset kotieläinvahingot.
Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen johtokunta
Kuva: Heikki Mikkola