Teot luovat toivoa

Ilmasto-oikeutta puolustamassa

Suomessa laitettiin vireille toinen ilmasto-oikeudenkäynti. Entistä laajempi koalitio järjestöjä valitti Luonnonsuojeluliiton johdolla Orpon hallituksen riittämättömistä ilmastotoimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Järjestöt vaativat valtioneuvostolta riittäviä ilmastotoimia sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista. Erityisesti lasten, nuorten ja saamelaisten oikeudet on huomioitava. Media uutisoi aiheesta laajasti.  

Työ luo toivoa ilmastokriisistä huolestuneille kansalaisille. On selvää, että hallituksen on noudatettava ilmastolakia. Aikaa nieluromahduksen selviämisestä on kulunut huomattavasti, eikä tarvittavia toimia ole tehty. Luonnonsuojeluliiton tilaamasta kyselytutkimuksesta selviää, että enemmistö suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä.

Uusiutuvaa energiaa maailmalle

Luonnonsuojeluliiton EKOenergia-merkin avulla vauhditetaan siirtymää fossiilisista kohti uusiutuvaa energiaa maailmanlaajuisesti. EKOenergia-merkittyä sähköä on saatavilla jo 80 maassa. Jopa YK esittelee sitä hyvänä esimerkkinä tämän vuoden Energy Compact -ohjelman edistymisraportissa.
EKOenergia kerää energiamyyjiltä varoja ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Ilmastorahaston avulla on toteutettu yli sata uusiutuvan energian hanketta matalan- ja keskitulotason maissa yli neljällä miljoonalla eurolla. Tänä vuonna rahoitettiin 24 hanketta 18 kehittyvässä maassa.

EKOenergia lahjoitti tänä vuonna myös 50 000 euroa Renewables4Ukraine-kampanjalle ja 50 000 euroa Repower Ukraine -järjestölle. Varoilla rakennetaan aurinkovoimaloita sairaalaan ja kahteen päiväkotiin Ukrainassa.

Suurpedoille elintilaa

Suurpetojen asema parani, kun niiden tappolupalinja tiukkeni selvästi riistahallinnossa oikeustapausten ansioista. Suden kannanhoidollista metsästystä ei aloitettu, ja karhulupia myönnettiin vain Lieksaan poronhoitoalueen eteläpuolella.

Taustalla oli esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton edellisen vuoden ilveskampanja, jossa liiton piirit ja yhdistykset valittivat ilvesten kaatoluvista eri puolilla Suomea. Lähes kaikki poikkeusluvat ovat kaatuneet oikeudessa, ja ilvekset ovat turvassa. Vain kahta päätöstä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta odotetaan.

Ahma taas sai suojaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. Asiasta syntyi ennakkopäätös, jolla tehdään linjauksia. Siihen kirjattiin, että ahmoja ei voi ampua niiden suojelemiseksi perustetuilla Natura-alueilla ilman riittäviä selvityksiä ja perusteluja. Taustalla oli Luonnonsuojeluliiton ja sen Lapin piirin tekemä valitus.

Suomen luonnonsuojeluliitto on lähiluonnon ykköspuolustaja

Luonnonsuojeluliitto piireineen ja yhdistyksineen puolustaa luontoa ympäri Suomen. Työtä tekevät rinta rinnan työntekijät ja vapaaehtoiset. Esittelemme muutamia esimerkkejä töiden tuloksista.

Seitsemää suota ennallistettiin kohti luonnontilaa

Luonnonsuojeluliitto ennallisti tänä vuonna Lapinlahden Sarasuota, Haukivuoren Leponinsuota ja Siuntion Korpirauha-Stormossen suota sekä Puolangan Myllypuron, Karhupuron, Huuhkajapuron ja Tupakkipuron soita. Ennallistuksessa ojat tukitaan, ja vedenpinnan kohotessa suoluonto alkaa palata kohti luonnontilaa.

Pohjois-Karjalassa Eteläiselle Piitsonsuolle toteutetulla retkellä nähtiin, miten luonnon palautuminen etenee välillä yllättävänkin nopeasti.

Sierilän vesivoimahanke kaatui lopullisesti

Kesällä Vapaa Kemijoki -soututapahtumassa saatiin huutaa kolminkertainen eläköön-huuto sen kunniaksi, että Sierilän vesivoimalahanke on viimeinkin kuopattu.

”Olemme todella helpottuneita, että Sierilä säästyy vesivoimarakentamiselta. Tämä tuntuu upealta vuosia jatkuneen monen tahon yhteistyön jälkeen”, iloitsee Suomen luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistyksen puheenjohtaja Sari Hänninen.

Luonnonsuojeluliitto, Lapin piiri ja Rovaniemen yhdistys kävivät vuosikausia kestäneen oikeustaistelun Sierilä-hankkeen eri luvista. Nyt työ joen vapauttamiseksi voi jatkua, ja unelma lohen paluusta Sierilän vapaaseen virtaan elää voimakkaana.

Kesällä aluehallintovirasto tekikin päätöksen, jonka mukaan vesivoimayhtiöiden on rakennettava kalatiet. Päätös oli kuitenkin vielä puutteellinen, joten Luonnonsuojeluliitto ja monet muut tahot valittivat päätöksestä. Suunta on kuitenkin oikea.

Ainutlaatuinen harju säästyi

Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -runossakin esiintyvä arvokas Vehoniemenharju säästyi tekopohjavesihankkeelta. Työ päättyi voittoon, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi Tavase Oy:n vesilupahakemukset Kangasalle ja Pälkäneelle. Luonnonsuojeluliiton yhdistykset Kangasalan luonto ja Pälkäneen seutu sekä Pirkanmaan piiri olivat puolustaneet Vehoniemenharjua jo 20 vuoden ajan.

Tavase Oy:n tarkoitus oli tuottaa 70 000 kuutiota talousvettä vuorokaudessa sadan vuoden ajan imeyttämällä esikäsittelemätöntä järvivettä Vehoniemen-Syrjänharjun rinteille. Hankkeen vaikutukset olisivat ulottuneet laajasti luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueille.

Päätöksestä on laajemminkin hyötyä, sillä KHO:n ratkaisu on isku muillekin isoille, suurta vahinkoa ja kustannuksia aiheuttaville hankkeille, joita yritetään saada läpi pilkkomalla niitä.