Kuva: Merja Paakkanen

Teot luovat toivoa

20.11.2024

Suomen luonnonsuojeluliitto on aikaansaava järjestö – tutkitusti! Monet kamppailut luonnon puolesta kestävät vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Vuonna 2024 päättyi voittoon useampi pitkään kestänyt oikeustaistelu.

Teksti Liisa Hulkko

Pääkuva Merja Paakkanen

Aktiivisin ympäristöjärjestö – tutkitusti jo toisen kerran

Suomen luonnonsuojeluliitto on uuden selvityksen perusteella aktiivisin ympäristöjärjestö eduskunnan vaikuttamistyössä. Uusi Suomi kävi läpi kaikki eduskunnan valiokuntien kuultavana käyneet etujärjestöt vuosilta 2015–2023.

”Luonnonsuojeluliitto on se järjestö, joka puolustaa luontoa työryhmissä, lausunnoilla ja oikeudessa. Olemme nyt jo toiseen kertaan tutkitusti aktiivisin ympäristöjärjestö”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Esimerkiksi, kun elokuussa tapahtunut raakkujen yliajo järkytti suomalaisia, Luonnonsuojeluliitto oli ainoa ympäristöjärjestö, joka pääsi eduskuntaan esittelemään ratkaisuja ongelmaan.

Ilmasto-oikeutta puolustamassa

Suomessa laitettiin vireille toinen ilmasto-oikeudenkäynti. Entistä laajempi koalitio järjestöjä valitti Luonnonsuojeluliiton johdolla Orpon hallituksen riittämättömistä ilmastotoimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Järjestöt vaativat valtioneuvostolta riittäviä ilmastotoimia sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista. Erityisesti lasten, nuorten ja saamelaisten oikeudet on huomioitava. Media uutisoi aiheesta laajasti.

Työ luo toivoa ilmastokriisistä huolestuneille kansalaisille. On selvää, että hallituksen on noudatettava ilmastolakia. Aikaa nieluromahduksen selviämisestä on kulunut huomattavasti, eikä tarvittavia toimia ole tehty. Luonnonsuojeluliiton tilaamasta kyselytutkimuksesta selviää, että enemmistö suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä.

Uusiutuvaa energiaa maailmalle

Luonnonsuojeluliiton EKOenergia-merkin avulla vauhditetaan siirtymää fossiilisista kohti uusiutuvaa energiaa maailmanlaajuisesti. EKOenergia-merkittyä sähköä on saatavilla jo 80 maassa. Jopa YK esittelee sitä hyvänä esimerkkinä tämän vuoden Energy Compact -ohjelman edistymisraportissa.
EKOenergia kerää energiamyyjiltä varoja ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Ilmastorahaston avulla on toteutettu yli sata uusiutuvan energian hanketta matalan- ja keskitulotason maissa yli neljällä miljoonalla eurolla. Tänä vuonna rahoitettiin 24 hanketta 18 kehittyvässä maassa.

EKOenergia lahjoitti tänä vuonna myös 50 000 euroa Renewables4Ukraine-kampanjalle ja 50 000 euroa Repower Ukraine -järjestölle. Varoilla rakennetaan aurinkovoimaloita sairaalaan ja kahteen päiväkotiin Ukrainassa.

Suurpedoille elintilaa

Suurpetojen asema parani, kun niiden tappolupalinja tiukkeni selvästi riistahallinnossa oikeustapausten ansioista. Suden kannanhoidollista metsästystä ei aloitettu, ja karhulupia myönnettiin vain Lieksaan poronhoitoalueen eteläpuolella.

Taustalla oli esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton edellisen vuoden ilveskampanja, jossa liiton piirit ja yhdistykset valittivat ilvesten kaatoluvista eri puolilla Suomea. Lähes kaikki poikkeusluvat ovat kaatuneet oikeudessa, ja ilvekset ovat turvassa. Vain kahta päätöstä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta odotetaan.

Ahma taas sai suojaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. Asiasta syntyi ennakkopäätös, jolla tehdään linjauksia. Siihen kirjattiin, että ahmoja ei voi ampua niiden suojelemiseksi perustetuilla Natura-alueilla ilman riittäviä selvityksiä ja perusteluja. Taustalla oli Luonnonsuojeluliiton ja sen Lapin piirin tekemä valitus.

Suomen luonnonsuojeluliitto on lähiluonnon ykköspuolustaja

Luonnonsuojeluliitto piireineen ja yhdistyksineen puolustaa luontoa ympäri Suomen. Työtä tekevät rinta rinnan työntekijät ja vapaaehtoiset. Esittelemme muutamia esimerkkejä töiden tuloksista.

Saimaasta turvallisempi paikka norpalle

Saimaalla jaettiin ennätysmäärä norppaturvallisia katiskoja: 143 kappaletta. Ennätys syntyi neljän Luonnonsuojeluliiton piirin yhteistyöllä. Tapahtumassa jaetut katiskat oli tehty talvikauden mittaan vapaaehtoisten voimin talkootyönä. Katiskan norppaturvallisuus syntyy nielun rakenteesta: erityinen turvalanka estää pienenkin kuutin pääsyn katiskaan.

Saimaannorppia on nyt arvioilta 495 ja kasvua viime vuodesta on 15 yksilöä. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen. Vaikka kanta on hitaasti kasvanut, on saimaannorppa edelleen erittäin uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Turvelupa kumoon ja suo turvaan

Turvelupa kumoon ja suo turvaan
Valtionyhtiö Neovan Miehikkälän Heinäsuo-Vaajersuon turpeenottolupa kumottiin hallinto-oikeudessa. Valittajia oli laaja joukko Haminan kaupungista paikallisiin ja Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiriin. Turveyhtiölle tuli tuplatappio. Se menetti sekä myönnetyn lupansa että hävisi oman valituksensa saada kaivaa koko alkuperäisen hakemuksensa mukainen alue.

Myös kouvolalainen turveyhtiö Jussila Power perui ympäristölupahakemuksensa Valkealan Haukkasuolla Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin muistutuksen jälkeen.

Värriön yhteismetsässä pysäytettiin hakkuut

Luonnonsuojeluliitto valvoo metsähakkuita pistokokein. Sallan Värriön yhteismetsässä saatiin pysäytettyä hakkuut tekemällä
PEFC-sertifikaattia koskeva valitus. Metsä on kirveenkoskematon yli 200-vuotias aarniometsä, ja työ sen puolustamiseksi jatkuu.

Lisäksi liiton tekemän FSC-maastovalvonnan seurauksena metsäyhtiöt UPM ja Tornator jäivät kiinni FSC-sertifikaattirikkeistä.

Hollolassa pysäytettiin metsähakkuut

Hollolan ympäristöyhdistys pysäytti Tiiriskankaan hakkuut, jotka oli suunniteltu Pirunpesän ja Kintterönsuon luonnonsuojelualueiden väliselle ekologiselle käytävälle. Yhdistyksen ja Luontoliiton vapaaehtoisten metsänkartoittajien löytämän lajiston ja rakennepiirrekartoituksen avulla haastettiin kunnan hakkuupäätöstä. Asiaa käsiteltiin lehdissäkin useampaan otteeseen. Kunta päätyi tilaamaan myös konsulttiyritykseltä selvityksen, joka huomioi vapaaehtoisten löytämiä ja laji.fi:hin kirjattuja lajeja.

Seitsemää suota ennallistettiin kohti luonnontilaa

Luonnonsuojeluliitto ennallisti tänä vuonna Lapinlahden Sarasuota, Haukivuoren Leponinsuota ja Siuntion Korpirauha-Stormossen suota sekä Puolangan Myllypuron, Karhupuron, Huuhkajapuron ja Tupakkipuron soita. Ennallistuksessa ojat tukitaan, ja vedenpinnan kohotessa suoluonto alkaa palata kohti luonnontilaa.

Pohjois-Karjalassa Eteläiselle Piitsonsuolle toteutetulla retkellä nähtiin, miten luonnon palautuminen etenee välillä yllättävänkin nopeasti.

Suomen ensimmäinen lintuturvallisen rakentamisen ohje

Helsingissä hyväksyttiin alkuvuodesta Suomen ensimmäinen lintuturvallisen rakentamisen ohje. Sen avulla pyritään minimoimaan lintujen törmäyskuolemat heijastaviin lasirakenteisiin. Taustalla oli Luonnonsuojeluliiton Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lintuyhdistys Tringan kanssa tekemä kuntalaisaloite, joka otettiin Helsingissä positiivisesti vastaan.

Metsiensuojelijoille opas ja koulutusta

Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton yhteinen Kotimetsän puolustajat -hanke alkoi. Ensimmäisenä vuonna koulutettiin Turun, Helsingin ja Espoon metsiensuojelijoita. Lisäksi Luonnonsuojeluliito Uudenmaan piiri julkaisi
200-sivuisen Metsäoppaan, jossa on asiaa metsäluonnon suojelusta ja kuntien päätöksentekoon vaikuttamisesta. Opas on vapaasti kaikkien ladattavissa osoitteessa sll.fi/metsaopas.

Uraauurtava pölyttäjätyö alkoi

Luonnonsuojeluliitto aloitti pölyttäjäystävällisten luonnonhoidon koulutukset kunnille Naantalissa ja Ylöjärvellä. Tänä vuonna laadittiin alustavat hoitosuunnitelmat yhteensä 5,2 hehtaarin kokoisille pölyttäjien niityille ja muille elinympäristöille. Lisäksi kuntien työntekijöitä koulutettiin pölyttäjätyöhön.

Tulevaisuudessa hyväksi todettuja käytäntöjä levitetään muihin kuntiin.

Perinneympäristöille hoivaa

Uudenmaan piirin kahdessa luonnonhoitohankkeessa kunnostettiin perinneympäristöjä ja torjuttiin vieraslajeja melkein 90 kohteessa. Ketosirkka-hankkeessa työntekijöitä oli 16 ja Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hankkeessa 24. Piirin hanke on valtakunnallisesti merkittävä laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan.

Muissa piireissä ja yhdistyksissä urakoitiin vapaaehtoisten voimin: kesäkauden aikana järjestettiin pari sataa niitty- ja vieraslajitalkoota.

Sierilän vesivoimahanke kaatui lopullisesti

Kesällä Vapaa Kemijoki -soututapahtumassa saatiin huutaa kolminkertainen eläköön-huuto sen kunniaksi, että Sierilän vesivoimalahanke on viimeinkin kuopattu.

”Olemme todella helpottuneita, että Sierilä säästyy vesivoimarakentamiselta. Tämä tuntuu upealta vuosia jatkuneen monen tahon yhteistyön jälkeen”, iloitsee Suomen luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistyksen puheenjohtaja Sari Hänninen.

Luonnonsuojeluliitto, Lapin piiri ja Rovaniemen yhdistys kävivät vuosikausia kestäneen oikeustaistelun Sierilä-hankkeen eri luvista. Nyt työ joen vapauttamiseksi voi jatkua, ja unelma lohen paluusta Sierilän vapaaseen virtaan elää voimakkaana.

Kesällä aluehallintovirasto tekikin päätöksen, jonka mukaan vesivoimayhtiöiden on rakennettava kalatiet. Päätös oli kuitenkin vielä puutteellinen, joten Luonnonsuojeluliitto ja monet muut tahot valittivat päätöksestä. Suunta on kuitenkin oikea.

Aloitteita luonnon suojelemiseksi

Piirit ja yhdistykset olivat aloitteellisia ja tekivät suojelualoitteita. Esimerkiksi Tampereella Pirkanmaan piiri teki aloitteen muiden järjestöjen kanssa Kauppi-Niihaman arvokkaan metsäalueen suojelemiseksi. Lisäksi luonnonsuojelijat estivät ja hidastivat mittavia kirjanpainajahakkuita Tampereen Kauppi-Niihamassa.

Vaasassa taas Vaasan ympäristöseura on tehnyt kuntalaisaloitteen Pilvilammen 800 hehtaarin laajuisten metsien suojemiseksi ja ennallistamiseksi. Sitä ehdotetaan kompensaatioksi GigaVaasa-akkutehdasalueen rakentamisen tieltä hävitetyistä luontoarvoista.

Paikallisten huoli soista nousi esiin

Aktiivihiilen tuotantoa kritisoiva viestintä löi läpi viestimissä. Luonnonsuojeluliitto toi esiin, että valtionyhtiö Neova, entinen Vapo, jatkaa turpeenpolttoa Suomessa aktiivihiilen tuotannon varjolla.

Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on varattu 23 suota aktiivihiilitehtaan raaka-aineeksi – tätä eivät luonnonsuojelijat purematta niele. Pohjois-Karjalan piiri ja yhdistykset ovat jättäneet muistutuksia lupahakemuksiin.

Media- ja someviestintä, Ääni suolle -festarit ja Uhatut suot -valokuvanäyttely taas toivat asiaa julkisuuteen.

Uhanalainen järvilohi sai turvaa

Luonnonsuojeluliiton muistutus turvasi uhanalaisen järvilohen elinolot Pielisjoella. UPM Energy haki aluehallintovirastolta lupaa tehdä lisäjuoksutuksia Kaltimon vesivoimalaitoksella Pielisjoella. Se olisi aiheuttanut merkittäviä haittoja uhanalaiselle järvilohelle. Luonnonsuojeluliitto ja Pohjois-Karjalan piiri tekivät muistutuksen, ja aluehallintovirasto hylkäsi hankkeen.

68 000 kertaa ei akkumateriaalitehtaalle

Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ja Puhtaan meren puolesta valittivat Haminan akkumateriaalitehtaasta. Tehtaan käsittelemät jätevedet oli tarkoitus laskea Suomenlahteen merivedellä laimennettuina. Tehdasta vastustavaan ”Itämeri ei ole akkuteollisuuden kaatopaikka” -adressiin saatiin yli 68 000 nimeä ja asialle paljon julkisuutta. Ilman kansalaisten aktiivisuutta ympäristöluvan ongelmat eivät olisi nousseet esiin.

Ei tuulivoimaa luonnon keskelle

Vihreä siirtymä etenee – ja hyvä niin. Ei ole kuitenkaan vihreää tai kestävää raivata luontoa vihreän siirtymän nimissä. Etelä-Konneveden kansallispuiston rajalle suunniteltu tuulivoimahanke saatiin torpattua Sisä-Savon luonnonystävien aktiivisen toiminnan ansiosta.

Salossa taas valitettiin aurinkovoimalasta, jota suunnitellaan toteutettavaksi Perniön Melassuolle.

Vieraslajeja nurin talkootyönä

Vieraskasvit vievät tilaa alkuperäiseltä luonnolta. Luonnonsuojeluliiton yhdistykset järjestivät jälleen kymmeniä talkoita ympäri Suomen. Lestijokiseudun ympäristöyhdistyksen vapaaehtoiset torjuivat jättiputkea jopa 10 kilometrin matkalta joen rannoilta kahden kuukauden aikana.

Nilsiässä päätettiin vapauttaa Aholansaari vieraslajeista eli jättipalsamista ja lupiinista. Niin Lestijoella kuin Nilsiässäkin järjestettiin talkoita ja palkattiin lisäksi nuoria kesätöihin.

Ainutlaatuinen harju säästyi

Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -runossakin esiintyvä arvokas Vehoniemenharju säästyi tekopohjavesihankkeelta. Työ päättyi voittoon, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi Tavase Oy:n vesilupahakemukset Kangasalle ja Pälkäneelle. Luonnonsuojeluliiton yhdistykset Kangasalan luonto ja Pälkäneen seutu sekä Pirkanmaan piiri olivat puolustaneet Vehoniemenharjua jo 20 vuoden ajan.

Tavase Oy:n tarkoitus oli tuottaa 70 000 kuutiota talousvettä vuorokaudessa sadan vuoden ajan imeyttämällä esikäsittelemätöntä järvivettä Vehoniemen-Syrjänharjun rinteille. Hankkeen vaikutukset olisivat ulottuneet laajasti luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueille.

Päätöksestä on laajemminkin hyötyä, sillä KHO:n ratkaisu on isku muillekin isoille, suurta vahinkoa ja kustannuksia aiheuttaville hankkeille, joita yritetään saada läpi pilkkomalla niitä.

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita