Ennallistamisasetus nytkähti eteenpäin EU:ssa

Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuisessa täysistunnossaan paljon keskustelua herättäneen ennallistamisasetuksen lopulta tiukan äänestyksen jälkeen. Alun perin erittäin kunnianhimoinen asetus lieveni jäsenmaiden neuvoston poikkeusten ja parlamentin muutosten myötä.

”On strateginen voitto luonnolle, että asetus lopulta eteni. Vihreä siirtymä olisi voinut pysähtyä europarlamentin täysvastustukseen, mutta nyt päästään eteenpäin”, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola sanoo. Hän seurasi ja kiritti europarlamentaarikkoja viime hetkiin saakka.

Suomessa ei ole ymmärretty, että ennallistaminen on maaseutupoliittinen toimenpide.

Keskustelu asetuksen ympärillä kävi läpi kevään ja kesän kuumana. Oli pelottelua ja väärinkäsityksiä. Veistola näkee tilanteessa kuitenkin hyötyjä: ”Kun savu laskee ja tunteet jäähtyvät, niin huomataan varmasti, miten ennallistamisen merkitys nousi laajasti esiin.”

Syy kuumenneeseen ilmapiiriin johtuu Veistolan mukaan erityisesti Saksan, mutta muidenkin maiden sisäpolitiikasta, jossa äärioikeisto on noussut nopeasti. EPP, eli Euroopan keskustaoikeistoryhmä, joutui kilpailuasetelmaan äärioikeiston kanssa, joten se kovensi puheitaan.

Asetukseen lisättiin paljon maa- ja metsätaloutta koskevia poikkeuksia jäsenmaille, ja erityisesti maataloutta velvoittavat toimet poistuivat lähes kokonaan. Ennallistamistoimet taas kohdistuvat lähinnä Natura-alueille. Suomessa keskusteluun nousi erityisesti ennallistamistoimien rahoitus.

”Suurin osa niistä kustannuksista oli todellisuudessa vesiensuojelutöitä, jotka joudutaan joka tapauksessa tekemään jo tehtyjen vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti.”

Asetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Onnistutaanko siinä?

”Kaikki toimet vievät eteenpäin. Mutta heikennysten jälkeen asetus ei pysty pysäyttämään luontokatoa. Onneksi on muitakin toimia”, Veistola sanoo.

Ne toimet, joita ei nyt tehty, tulevat vastaan erityisesti ilmasto- ja maatalouspolitiikassa. Esimerkiksi vaikka turvemaiden vesittäminen poistettiin tästä asetuksesta, siihen palataan ilmastopolitiikassa, sillä se on maankäyttösektorilla kustannustehokkain tapa leikata ilmastopäästöjä.

Veistola harmittelee, ettei Suomessa ymmärretty, että ennallistaminen on maaseutupoliittinen toimenpide.

”Hallitusohjelmassakin vähennettiin rahoitusta, joka tuo työtä ja toimeentuloa maaseudulle.”
Ennallistamisasetuksen kolmikantaneuvottelu on jo alkanut. Tarkoitus on saada asetus valmiiksi viimeistään joulukuussa – ja joka tapauksessa ennen kevään eurovaaleja.