Hallituksen toimet uhkaavat luontoa monin tavoin

Palstatilaa ovat saaneet päätös vanhojen metsien kriteereistä sekä vähäiset ilmastotoimet. Pienemmälle huomiolle ovat jääneet muut toimet. Lunastuslain uudistus, lantapoik­keuksen jatkaminen, liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite ja ajoneuvoveron uudistus – nämä ovat esimerkkejä hallituksen uudistuksista, joilla horjutetaan luonnon ja ilmastotoimien tilaa Suomessa.

Tähän asti maanomistaja on voinut tarjota luontoarvoiltaan arvokkaita maitaan suojeluun, ja valtio on maksanut niistä markkinahintaan perustuvan korvauksen. Jos hallituksen esitys lunastuslain uudistumisesta toteutuu, tulee valtio maksamaan yksityiselle maanomistajalle 25 prosentin korotuksen, jos valtio lunastaa maata suojeluun.

”On sanomattakin selvää, että luontoalueiden suojelu romahtaa, jos hallitus puskee lunastuslain uudistuksen läpi. Eihän yksikään maanomistaja tarjoa maitaan suojeluun vapaaehtoisesti, jos lunastuksella tienaa merkittävästi enemmän. Suojeluun kuluu myös enemmän valtion rahaa, mikä tarkoittaa, että luontoa suojellaan vähemmän”, summaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

Saaristomeri vaarassa

Karjanlantapoikkeukseksi kutsutaan nimensä mukaisesti poikkeukseksi tarkoitettua käytäntöä, joka mahdollistaa kotieläinten lannan levittämisen pelloille yli sallittujen fosforin ylärajojen. Lantapoikkeus lisää maalta vesistöihin valuvien ravinteiden määrää, ja siten kiihdyttää vesistöjen rehevöitymistä.

Poikkeuksen piti päättyä vuoden 2024 loppuun, mutta hallitus on ilmoittanut, että se tavoittelee sille kahden vuoden jatkoa. Lantapoikkeuksen jatkaminen on vahvasti ristiriidassa Orpon hallituksen yhden suurimman ympäristötavoitteen kanssa: Saaristomeren tilan parantamisen.

”Lantapoikkeuksen jatkaminen olisi mahdollisesti koko hallituskauden suurin yksittäinen vesiensuojelun takapakki ja suoranainen poliittinen epäonnistuminen. Saaristomeren pahin kuormittaja on fosfori, ja meren valuma-alueella on paljon kotieläintaloutta, jossa lantapoikkeuksen myötä peltoja voidaan lannoittaa tavanomaista enemmän”, Heikkinen kertoo.

Liikenteessä takapakkia

Liikenteen jakeluvelvoite edellyttää, että polttoaineiden jakelijoiden pitää kasvattaa joka vuosi uusiutuvien polttoaineiden määrää suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Nyt hallitus aikoo muuttaa jakeluvelvoitelakia. Uuden esityksen mukaan uusiutu­vien polttoaineiden osuutta kasvatettaisiin lähivuosina huomattavasti vähemmän kuin nykyisessä lainsäädännössä vaaditaan.

”Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Jakeluvelvoite on keskeisin liikenteen päästövähennyskeino, joten siihen kajoaminen heikeintäisi entisestään Suomen mahdollisuuksia saavuttaa kansalliset ja EU-tason ilmastotavoitteensa.”, ilmastoasiantuntija Edda Sundström kertoo.

Hallituksen politiikka ei saa liikenteen verotuksenkaan suhteen Sundströmiltä kiitosta.
”Hallitus aikoo nostaa vähäpäästöisempien sähköautojen verotusta, mutta ei fossiilisilla polttoaineilla kulkevien autojen verotusta. Aikomus on lyhytnäköinen.”