Ilmastokriisi ravistelee turvallisuuden haurasta verkkoa

Unohdin kännykän kokoushuoneen pöydälle. Huomasin tilanteen vasta bussipysäkillä. Turvallisuudentunteeni romahti. Miten maksan bussissa? Entä jos päiväkodista soitetaan? Entä jos tapahtuu jotain enkä saa soitettua apua?

Kännykkä löytyi nopeasti. Se oli siellä, mihin olin sen jättänyt. Se ei ole itsestään selvää.

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, jossa luottamus toisiin ihmisiin, oikeusjärjestelmään ja poliisiin on suurta.

Toisaalla maailmassa soditaan. Euroopassa sota on kestänyt jo 1,5 vuotta. Tutkimusten mukaan jo 1–2 asteen kuumeneminen nostaa turvallisuusuhan monissa maailman osissa korkeaksi tai erittäin korkeaksi. Ilmasto on jo kuumennut keskimäärin 1,2 astetta. Jokainen asteen kymmenys on elämän ja kuoleman kysymys.

Ilmaston kuumeneminen muodostaa turvallisuusuhan myös Suomessa. Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen lisäksi vaikutukset muualla maailmassa ketjuuntuvat ja heijastuvat Pohjolaan. Polarisaatio ja eriarvoisuus voivat kasvaa. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko tunnistaa ilmaston kuumenemisen ja luontokadon kytköksen vakavien ja laajojen häiriöiden yleistymiseen Suomessa, mutta myös roolin laajemmassa toimintaympäristössä kärjistävänä tekijänä.

”Ilmaston­muutoksen synkästä tulevaisuudesta ei tarvitse enää antaa varoituksia, sillä ilmasto­dystopia on jo täyttä todellisuutta”, sanoi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk syyskuussa. Silti jatkan arkea turvallisuuden verkkojen suojelemana. Suomalainen yhteiskunta suojelee minua. Mieleni suojelee minua. Työni ilmastokriisin ratkaisemiseksi suojelee minua.

Johdonmukainen ilmastopolitiikka on vakauden edellytys. Kuitenkin Petteri Orpon hallitus ottaa takapakkia monissa ilmastotoimissa. Luonnonsuojelun ja ihmisten arjen ilmastotoimien, kuten kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja öljylämmityksestä luopumisen rahoitusta leikataan.

Maailman maat kokoontuvat marras-joulukuussa Dubain ilmastokokoukseen keskustelemaan siitä, miten globaaleja ilmastotoimia saadaan vauhditettua. Kun hiilineutraaliustavoitteen asettaminen ilmastolakiin toi Suomesta toivonkipinän maailmalle, nykyhallitus kasvattaa huolta. Mikä on pääministeri Orpon viesti kansainväliselle yhteisölle ilmastokokouksessa? Onko se uskottava vai toiveunta?

”Muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomen on syytä säilyttää vahva edelläkävijän roolinsa”, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö vuonna 2021, kun hän peräänkuulutti dialogia Arktisella alueella ja ilmastoyhteistyötä. Geopolitiikan myllerryksessä edelläkävijät toimivat vakauttajina. Se on ollut Suomen rooli ja on toivottavasti ensi kevään presidentinvaalien jälkeenkin.

Luonto on turvallisuuden perusta. Luonnon ja ilmaston suojelu edistää rauhaa ja vakautta. Siitä ei kannata säästää. Silloin säästämme turvallisuuden hauraasta verkosta.

Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2023