Luonnonsuojelija 2/2023
Kasvit paljastavat niitä ymmärtävälle menneisyyden salat ja tulevaisuuden suuntaviivat. Luonnonsuojelija-lehti tarkasteli maamme historiaa kuuden kasvin näkökulmasta.
Kaikki kasvit luonnossa eivät ole hyväksi. Haitalliset vieraslajit kuuluvat niihin ihmisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin, joiden ratkaisemiseksi meillä on jo tarpeksi tietoa ja niin halutessamme myös resursseja. Tästä Luonnonsuojelijasta voit lukea, mitä sinä, yhdistyksesi tai päättäjät voivat tehdä.
-
Kaikki kukat kukkikoot
”Sata vuotta sitten maatalousympäristöt olivat monipuolisia, ja niityt ja kedot kukkivat ja pörisivät. Nyt niitä on jäljellä enää vajaa prosentti. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista elää näillä katoavilla alueilla”, kirjoittaa Liisa Hulkko Luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa.
Lue lisää: Kaikki kukat kukkikoot
Tässä numerossa
-
Lyhyet |Kemiönsaari suojelee 30 % metsistään
Lisäksi kunta luopuu avohakkuista metsätalousmaillaan ja siirtyy jatkuvaan kasvatukseen.Lue lisää: Kemiönsaari suojelee 30 % metsistään -
Perhoskalastaja Tikkasenkarilla Kemijoella. Kemijoen viimeistä vapaata virtaa uhkaa Sierilän vesivoimalaitos, jota Kemijoki Oy suunnittelee. Lyhyet |Luonnonsuojeluliitto antaa avaimet virtojen vapauttamiseen
Miltei kaikki Suomen joet on padottu sähkön tuotantoon, ja vaelluskalat ja virtavesiluonto ovat ahdingossa. Suomen luonnonsuojeluliitto on nyt Partioaitan tuella tuottamassa välineitä virtojen vapauttamiseen.Lue lisää: Luonnonsuojeluliitto antaa avaimet virtojen vapauttamiseen
-
Pitkät |Kukista kasvaa tarinoita
Kasvit paljastavat niitä ymmärtävälle menneisyyden salat ja tulevaisuuden suuntaviivat. Luonnonsuojelija-lehti tarkasteli maamme historiaa kuuden kasvin näkökulmasta.Lue lisää: Kukista kasvaa tarinoita -
Jättiputken niittoa. Kuva: Essi Kiiskinen Pitkät |Tunnista, torju ja raportoi
Luonnonsuojeluliiton vieraslajityön asiantuntijat Markus Seppälä ja Titta Vikstedt kertovat, mikä on nyt ajankohtaista haitallisten vieraslajien leviämisen torjunnassa. Viisivuotisen VieKas-hankkeen aikana on opittu, kuinka kunnat, yhdistykset ja tavalliset ihmiset voivat osallistua vieraslajityöhön.Lue lisää: Tunnista, torju ja raportoi
-
Ikiaikainen maisema
”Haltioidun siitä, että Askalankoskella voi tulla maisemaan, jota ei heinäkuussa valtaakaan nokkonen ja ohdake, vaan se säilyy avoimena niittynä. Löydät ketoneilikan, keltamataran ja muut pienet ihanuudet”, kertoo Viri Teppo-Pärnä lempipaikastaan.Lue lisää: Ikiaikainen maisema -
Kuvituskuva. Kuva: Paul Stevens Luontokato on todellisuutta myös meillä Suomessa
”Jos hallitus ei toimi, kuluttajat ja järjestöt voivat osoittaa suoraan yrityksille, etteivät enää hyväksy toimintaa, joka pilaa ympäristöä”, kirjoittaa Paloma Hannonen kolumnissaan.Lue lisää: Luontokato on todellisuutta myös meillä Suomessa -
Vinkit |Viisi vinkkiä: säilö kesä talven varalle
Luonnontuoteneuvoja Maija Suomela vinkkaa, kuinka saat iloa kesän kasveista läpi vuoden. Kun marraskuun pimeys laskeutuu, on aika parantaa vastustuskykyä siankärsämöteellä ja maustaa lämpimät pataruuat yrttisuolaseoksilla. Uudenvuoden maljan voit kippistää nokkoskombuchalla.Lue lisää: Viisi vinkkiä: säilö kesä talven varalle -
Syntyneistä kuuteista saadaan tieto keväisissä pesälaskennoissa. Tänä keväänä pesälaskennat ajoittuivat pääsiäisen aikaan. Lyhyet |Saimaannorppakanta hienoisessa kasvussa – kalanpyydykset ja geneettisen monimuo- toisuuden heikkeneminen uhkaavat edelleen
Kulunut talvi oli runsasluminen, ja se ennakoi saimaannorpalle lupaavaa kuuttimäärää.Lue lisää: Saimaannorppakanta hienoisessa kasvussa – kalanpyydykset ja geneettisen monimuo- toisuuden heikkeneminen uhkaavat edelleen -
Lyhyet |IIjoen vapauttaminen lähestyy
Samaan aikaan kun Iijoella järjestetään 40-vuotisjuhlasoutu, jännitetään, saadaanko voimayhtiön istutusvelvoite muutettua kalatievelvoitteeksi.Lue lisää: IIjoen vapauttaminen lähestyy -
Kuva: Generaxion / Lappeenrannan kaupunki Ihmiset |Luova insinööri – Laura Ratilainen suunnittelee ekologisia yhteyksiä kaupunkiluontoon
”Olen ihmisenä innostuja. Työssäni voin vaikuttaa kaupungin viihtyisyyteen, kokemuksellisuuteen ja esteettisyyteen”, kertoo Lappeenrannan kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen.Lue lisää: Luova insinööri – Laura Ratilainen suunnittelee ekologisia yhteyksiä kaupunkiluontoon
