Metsien maan on huolehdittava metsistään
“Tosiasia on, että meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen metsätalouteen”, kirjoittaa päätoimittaja Liisa Hulkko pääkirjoituksessa.
Teksti
Liisa Hulkko
Tämä syksy on kohistu metsäasioista – ja hyvästä syystä. Ensin raakkutuho toi metsätalouden aiheuttaman luontokadon tapetille, ja sitten hiilinieluihin liittyvä miljardilasku toi ilmastoasiat esiin. Samalla avautui ovi kritisoida metsätalouden toimintatapoja. Se ovi kannattaa pitää avoinna, sillä muutoksia tarvitaan.
Hiilinielujen romahdus on valtava asia, ja pureudumme siihen tässä lehdessä. Meillä on ollut hieno menestystarina, jota nieluromahdus nyt likaa: Tavoitteemme olla hiilineutraaleja vuonna 2035 on tehnyt Suomesta ihaillun edelläkävijän. Suomen päästöt ovat pienentyneet yli 40 prosenttia 1990-luvun jälkeen, mutta nettopäästöt eli kokonaisvaikutus ilmastoon on pysynyt ennallaan hiilinielujen pienenemisen takia. Esimerkiksi the Guardian kertookin Suomesta nyt tarinaa epäonnistujana.
On ymmärrettävää, että Suomen tarina kiinnostaa maailmalla. Miten voi olla, että metsien maa joutuu ostamaan nieluyksiköitä muilta mailta? Päättäjät yrittävät esittää asian niin, että nieluromahdus ja -lasku olisivat tulleet yllätyksinä. Tosiasia on, että tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet nieluromahduksesta, joka johtuu pääosin liian suurista hakkuista.
Tuntuu ihmeelliseltä, miten päättäjät ovat jättäneet huomioimatta tutkijoiden varoitukset. Taustalla on metsäalan valtava lobbausvoima.
Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho kuvaa ”metsäklikkiä” Voima-lehdessä 16.10. näin: ”Metsäalan lobbarivalta on rakennettu Suomessa todella taitavasti. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton, Metsähallituksen, metsäyhtiöiden ja muiden metsäalan toimijoiden edunvalvonta läpäisee kaikki yhteiskunnalliset rakenteemme. Suomessa tuskin on metsäasioita käsittelevää päätöksentekoelintä, jossa lobbarit eivät tekisi työtään. [– –] Metsäalan valta tulisi nostaa pöydälle ja murentaa.”
Samalla on tehty valtavaa tulonsiirtoa veronmaksajilta metsätaloudelle. Nielulasku jää veronmaksajien maksettavaksi. Metsätalous ei siihen osallistu. Se ei ole reilua. Aiheuttaja maksaa -periaate ei toteudu myöskään luonnon kohdalla.
.
On ymmärrettävää, että Suomen tarina kiinnostaa maailmalla. Miten voi olla, että metsien maa joutuu ostamaan nieluyksiköitä muilta mailta?
Suomen metsätaloutta koskevassa keskustelussa on ollut vuosikymmeniä vallalla muuttumattomat argumentit: ”Suomi elää metsistä”, ”Metsä kasvaa enemmän kuin sitä hakataan” ja ”Suomen metsätalous on kestävää”. Nyt on aika purkaa myytit lopullisesti.
Tosiasia on, että meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen metsätalouteen. Ilmastotoimet tulevat paljon kalliimmiksi, jos joudumme ostamaan nieluyksiköitä tai tekemään vastaavat ilmastotoimet esimerkiksi liikenteessä ja rakentamisessa. Puhumattakaan luontokadosta: meillä ei ole varaa menettää metsien monimuotoisuutta.
Viimeinen vuosi on osoittanut, että ympäristöjärjestöjä ja aktiivisia kansalaisia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Suomen hallitus on rikkonut ilmastolakia. Kun tutkijat vahvistivat hiilinieluromahduksen, vaadimme hallitusta toimiin. Lopulta käytimme järeää keinoa: veimme hallituksen toimimattomuuden viiden muun järjestön kanssa oikeuteen, ja odotamme nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Se luo toivoa. Me haluamme päästä takaisin ilmastoratkaisujen tielle.
Tästä ja monesta muusta saavutuksesta voit lukea tästä lehdestä. Ne ovat vain pintaraapaisu kaikesta siitä työstä, mitä teemme tukijoidemme tuella. Voit siis olla varma, että tuellasi on merkitystä. Kiitos.
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2024.