Nimbyile rohkeasti – puolusta lähimetsiäsi
“Ketkä muutkaan sitä lähimetsää puolustaisivat kuin sen lähinaapurit?”, kirjoittaa päätoimittaja Liisa Hulkko pääkirjoituksessa.
Teksti
Liisa Hulkko
Me tarvitsemme lähimetsiämme: henkinen ja fyysinen terveytemme on niistä monella tapaa riippuvainen. Kuntalaisina meillä on myös oikeus vaikuttaa siihen, miten lähimetsiä kohdellaan. Ovathan kuntien omistamat metsät meidän veronmaksajien metsiä.
Lähimetsien suojelussa kannattaakin olla rohkeasti nimbyilijä. Nimby-lyhenne tulee sanoista ”not in my backyard” eli ”ei minun takapihalleni”. Termillä tarkoitus on halveerata nimbyilijää, joka vastustaa yhteiskunnallista kehitystä, koska sillä on itselle epämiellyttäviä seurauksia. Ei saisi vikistä, koska kasvu on tärkeää ja välttämätöntä.
On toki olemassa itsekästä nimbyilyä, jossa valitetaan turhasta. Mutta jos lähimetsää uhkaavat hakkuut, kannattaa asettua poikkiteloin. Ketkä muutkaan sitä lähimetsää puolustaisivat kuin sen lähinaapurit?
Kuntapäättäjiä voivat houkutella hakkuutulot tai edullinen rakennusmaa. Lähimetsä ei kuitenkaan ole vain joutomaa; se on leikkipaikka, kuntosali ja hiljentymispaikka. Lähimetsien merkitys ennaltaehkäisevänä terveydenhoitona on korvaamaton oli kyse sitten tulehduksillista sairauksista, tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai mielenterveyden ongelmista. Ilman metsiä kaupungeista tulee myös tukahduttavia ilmaston kuumetessa.
Lähimetsä ei ole vain joutomaa; se on leikkipaikka, kuntosali ja hiljentymispaikka.
Viestimme kuntapäättäjille onkin: Lähiluonto tekee kunnasta houkuttelevan. Kun kunnan luonto voi hyvin, voivat myös asukkaat hyvin. Ja säästetyt lähimetsät tuloutuvat vähitellen kaupungin kassaan pienempinä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttötarpeina.
Vaikka lähimetsää ei hakattaisi matalaksi, harmittaa myös sen runtelu metsänhoidon nimissä. Keväällä lähdimme lapsen kanssa innoissamme katsomaan tuttua sammakkojen kutupaikkaa. Jo kaukaa näimme, että kaikki ei ole hyvin: lammikkoa varjostaneet raidat ja pajut oli kaadettu kävelytien vierestä. Yleensä paikalla kurnutti lukuisia, jopa kymmeniä sammakoita. Tänä vuonna emme nähneet yhtään.
En haluaisi, että verorahojani käytetään tällaiseen turhaan siistimiseen. Virkistysmetsästä pitäisi kaataa vain ne puut, jotka uhkaavat kaatua väylille. Nekin pitäisi jättää maapuina maastoon lisäämään monimuotoisuutta. Hallittu hoitamattomuus sopii virkistysmetsien hoidon periaatteeksi.
Uudenmaan piiri julkaisi kesäkuussa kattavan Metsäoppaan. Opas tarjoaa runsaasti työkaluja niille, jotka haluavat puolustaa metsiä. Lähimetsien suojelua käsitellään lehden 16-sivuisessa metsäliitteessä. Ota siis liite talteen!
Luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto ovat käynnistäneet Koneen säätiön tuella Kotimetsän puolustajat -metsiensuojelukoulutukset. Ensimmäisenä vuorossa ovat Turku ja Helsinki. Muualla järjestetään koulutuksia seuraavana vuonna. Lisäksi tulemme tuottamaan webinaareja ja sähköistä metsiensuojelumateriaalia. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksistä saa yhteisön ja tuen metsien puolustamiseen. Pysythän siis mukana! .
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 3/2024.