Nostetaan luonto päärooliin

Luonnonsuojelua on pidetty sivuasiana verrattuna politiikan ydinalueisiin, kuten talouteen. Luonto on puheissa pehmeää, talous kovaa. Pötyä. Talouspolitiikalla ei tee mitään, jos elämän elinehdot eivät ole kunnossa. Tällä hetkellä sahaamme oksaa, jolla horjumme. Joka yhdeksäs suomalainen laji on uhanalainen ja joka toinen luontotyyppi, eli lajien elinympäristö, on vaarassa kadota. Milloin olemme tuhonneet niin paljon luontoa, että ekosysteemit romahtavat? Kukaan ei tiedä.

Luonnonsuojelu on myös talouspolitiikkaa. Suomen luontovelka kasvaa vuosi vuodelta. Tarvitaan noin miljardi euroa vuodessa luontokadon pysäyttämiseen. Se voi kuulostaa suurelta summalta, mutta se on alle prosentti bruttokansantuotteesta. Mielestäni se on lohduttava tieto. Ympäristölle haitallista toimintaa tuetaan vuosittain hulppeasti 4,3 miljardilla. Maa- ja metsätalousministeriön vuosibudjetti taas on 2,7 miljardia. Kolmen oikoratahankkeen hintalappukin on yli kymmenen miljardia. Kyse on siis arvoista. Mitä arvostamme, mitä pidämme tärkeänä? Tällä hetkellä luonnonsuojeluun käytetään 200 miljoonaa vuodessa. Se on enemmän kuin aiemmin, mutta ei riittävästi.

Tänä vuonna on puhuttu paljon metsistä. Suomi on metsien maa, Euroopan metsäisin. Onko se enää totta? Metsätalous on nakertanut alkuperäiset luonnonmetsämme vähiin. 93 prosenttia metsistämme on talouskäytössä. Viimeisiä suojelemattomia luonnonmetsiä hakataan yhä – ja peräti valtion toimesta. Suomessa on aina toisteltu,kuinka metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Sekään ei pidä paikkaansa. Hiilinielut pienenivät toissa vuonna lähes 60 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Metsiä on hakattu liikaa ja liian nuorina. Maankäyttösektorista on tullut ensimmäistä kertaa hiilen lähde.

Se tulee meille kalliiksi. Puuttuvat hiilidioksiditonnit tarkoittavat ehkä jopa 4–6 miljardin euron laskua, jos käytetään keskimääräistä päästöoikeuden hintaa EU:n päästökaupassa. Eli kyllä, Suomi elää metsistä. Mutta niiden pitäisi olla pystyssä.

Lupasimme pysäyttää luontokadon vuoteen 2010 mennessä, sitten 2020. Nyt lähestyy jo uusi etappi 2030. Suomi on kirjannut lakiin, että maamme on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lupaukset täytyy pitää, niin opetetaan jo lapsille. Koska hallitus ei ole tehnyt riittäviä päätöksiä hiilinieluromahduksen selvittyä, Luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace veivät hallituksen puuttuvat ilmastopäätökset oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus käsittelee parhaillaan asiaa.

Siitä, pidetäänkö lupauksista kiinni, päättää seuraava hallitus. Sillä on siis väliä, keitä äänestämme eduskuntaan ja mitkä puolueet pääsevät valtaan.

Muista äänestää! Pidetään ääntä luonnon puolesta kevään eduskuntavaaleissa ja nähdään Luontomarssilla 18.3. Niitä järjestetään eri puolilla Suomea.

Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2023