Seitsemän vinkkiä kevätretkille
Kevät on retkeilyn kulta-aikaa. Helsingissä asuva Mirja Reijonen, 79, on retkien järjestämisen konkari. Nyt Reijonen kertoo, miten hän itse saa eniten irti kevätretkeilystä. Ota vinkit haltuun ja suuntaa kevätluontoon!
Teksti
Liisa Hulkko
Reijonen järjestää Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksessä 18 retkeä vuodessa. Aktiivinen ja oma-aloitteinen vapaaehtoinen valittiinkin Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden vapaaehtoiseksi 2022.
Kasvien herkät vaiheet
Maaliskuussa Reijonen etsii ensimmäiset sentin mittaiset kevätkynsimöt ja nuppineulanpään kokoiset pähkinäpensaan emikukat.
”Niitä en olisi ikinä keksinyt ilman opastettuja luontoretkiä.”
Kasvien talvehtimisruusukkeet ilahduttavat häntä joka vuosi.
”Kuvaan niitä joka kevät ja yritän seurata, mikä niistä sikiää. Kevätkynsimön minimaalinen, mutta täydellisen kaunis tyviruusuke saa minut haltioituneeksi. Hämmästyttävän kaunis ruusuke on lutukalla, jota pidetään rumana rikkakasvina.”
Koska Reijonen käy samoilla kuvauspaikoilla pitkin kesää, hän tietää, mitä kasveista tulee.
Tervetuloa linnut!
Keväällä otetaan vastaan etelästä saapuvat linnut. Reijonen iloitsee suuresti, jos liejukana tulee Vuosaaren golfkentän lammelle tai laulujoutsen Porvarinlahdelle. Aina on odotettavaa ja seurattavaa eikä yksikään kevät ole toisensa kaltainen.
Rauha käärmeiden kanssa
Käärmeet kuuluvat kevääseen, mutta moni pelkää niitä. Reijosen naapurissa asuva luontokuvaaja opetti hänet katsomaan kyitä uusin silmin: ei inhoten vaan ihaillen.
”Talvipesistään juuri ulos tulleet kyyt viettävät pitkiä aikoja kerällä auringossa, ja niitä on silloin helppo kuvata. Nautin niiden kauniista yksilöllisistä kuvioista.”
Tarkkaile muutoksia
Reijonen käy huhti-toukokuussa tarkastamassa Helsingin Mustavuoren lehdon tilanteen. 1970-luvulla siellä kasvoi runsaasti keltavuokkoa. Kun hän alkoi kuvata vuonna 2008 digikameralla lempipaikkojaan, keltavuokkoa oli vielä isoinakin laikkuina.
”Viime vuonna en löytänyt kuin yhden! Tesmayrttiä en ole enää kuuteen vuoteen löytänyt. Luontokatoa pahimmillaan, mutta miksi? Siihen etsin vielä vastausta”, hän pohtii.
Vieraile vieraskasvipaikoilla
Haitalliset vieraskasvilajit vievät elintilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta.
”Jo huhtikuussa jättipalsamin isot sirkkalehdet alkavat näkyä. Iloitsen, jos edellisten vuosien kitkennän vaikutus näkyy niiden määrässä.”
Parhaillaan Reijonen odottaa jännittyneenä, miten hyvin etelänruttojuuren viime kesän hävittämistalkoot ovat onnistuneet.
”Kun aikoinaan aloitin Mustavuoren Itäväylän parkkipaikan lähellä olevan ruttojuuren kuvaamisen, paikalla oli vain muutama yksilö. Vuosien saatossa se on levittäytynyt pelloksi.”
Kuuntele kevätpurojen solinaa
Keväällä myös luonnon äänimaailma uudistuu.
”Lapsuudestani on peräisin tapa lähteä kuuntelemaan kevään ääniä. Mustavuoressa, keskellä vanhaa kuusimetsää, on kevätpuro, joka ensin kohisee, sitten solisee ja kesällä vain lirisee, jos sitäkään”, Reijonen kertoo.
Vähintään kerran keväällä hän käy myös Vanhankaupunginkoskella kuuntelemassa kosken jylinää.
Pukeudu lämpimästi keväälläkin
Reijonen retkeilee kaikkina vuodenaikoina.
”Keväällä pitää olla sopivat jalkineet niin lumessa kahlaamiseen kuin käärmebongaukseen. Kävelin kerran maaliskuussa hangella, jonka luulin kantavan. Plumpsahdin polvia myöten ojaan, joten hankin säärystimet.”
Lisäksi Reijosella on naskalit, jos hän liikkuu jäällä. Pakkassäällä hän laittaa jalkineisiin kertakäyttöiset jalanlämmittimet ja käsineiden sisään kädenlämmittimet. Kuvaajan kevätseuranta on seisoskelua ja kuvaamista paljain käsin.
Mirjan lempipaikat Helsingissä
- Vesalan Aarrepuisto. Laji: huntuvaahtera ja muut erikoiset puulajit
- Fallpakan Kurkimoisionpuisto, laji: kevätkynsimö
- Vuosaaren Mustavuori, lajit: lähes kaikki kauniit lehtokasvit
- Vuosaaren Porvarinlahti, lajit: kyyt, rupikonnat
- Vuosaaren sataman melumuuri, Auringonnousunranta ja Horisontti-
- näköalatasanne, lajit: laulujoutsen ja erilaiset vesilinnut
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2023