Taistelu e-pillereistä vei vaikuttajaksi
”Ei voi vain seisoa paikallaan ja katsoa mitä tapahtuu”, sanoo Kaija Helle.
Teksti
Jenni Hamara
Kuvat
Raisa Kyllikki Ranta
Hippiliikkeen rantautuessa sodan jälkeen avautuvaan Suomeen 1960-luvulla lähti nuori Kaija Helle siihen mukaan.
”Hurahdin hippiliikkeeseen heti. Tavoitteena oli rock, rauha ja rakkaus. Rockia ja rakkautta riitti tänne asti, mutta rauhan kanssa on vielä tekemistä”, Helle nauraa. ”Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo olivat yhteiskunnalliset tavoitteet.”
Yllättäen e-pillereillä oli rooli siinä, että Helteestä tuli luonnonsuojelija. Hänen nuoruudessaan lääkärit määräsivät ehkäisypillereitä vain naimisissa oleville. Helle ystävineen ei halunnut heti lapsia vaan vapaata rakkautta. He ryhtyivät kirjoittamaan lehtiin ja saivat mukaansa lääkäreitä ja kätilöitä, jotka olivat nähneet tahattomien raskauksien pimeän puolen.
Olen kuulemma niin innostunut luonnosta, että se tarttuu. Kerron luonnosta niin kuin itse olisin halunnut kuulla vasta-alkajana.
”Kun 1970-luvulla aborttilaki ja kansanterveyslaki hyväksyttiin, meille jäi hihna päälle. Tajusin, että tässähän voi vaikuttaa”, kertoo Helle.
Sittemmin Helle toimi kehitysmaatuotteiden myyntiin keskittyneessä Maailmankaupassa. Hän oli perustamassa ja puheenjohtamassa Maan ystäviä ja työskenteli Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin aluesihteerinä. Hän on vuosia ollut Luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistyksen kantava voima ja vienyt tuhansia ihmisiä retkille luontoon.
”Teen myös paljon lausuntoja. Viimeisimpänä valitimme Hämeen hallinto-oikeuteen, koska 1950-luvun kerrostaloryhmä aiotaan purkaa, mikä olisi riski siellä asuvan lepakkoyhdyskunnan säilymiselle. Lepakot ovat erityissuojeltavia samalla tavoin kuin liito-orava. Se pitää ottaa kaavoituksessa huomioon.”
Helle on eräopas ja luontokartoittaja, joka innostaa ihmisiä luontoon ja usein sitä kautta luonnonsuojelun pariin. Hän on armoitettu retkenvetäjä, jolla on osansa siinä, että Luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistyksen jäsenmäärä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa.
”Olen kuulemma niin innostunut luonnosta, että se tarttuu. Kerron luonnosta niin kuin itse olisin halunnut kuulla vasta-alkajana. Oppaan tärkein ominaisuus on silmät selässä. Luonnonhoitotalkoissa vetäjän on itse mentävä ensimmäisenä pahimpiin paikkoihin.”
Helle on vetänyt Seitsemisen kansallispuiston luonnonhoitotalkoot 19 kertaa.
”Ihmisen täytyy ymmärtää tehdä tilaa muillekin. Niinpä koulutin jatkajan. Koulutan jatkajia myös kaavavaikuttajiksi ja lisäksi yhtä retkenvetäjää. Tietotaitoa täytyy siirtää, koska eihän tänne kukaan onneksi jää”, sanoo Kaija Helle ja päästää raikuvan naurun.
Kaija Helle valittiin Luonnonsuojeluliiton Vuoden vapaaehtoiseksi vuonna 2023. Hänelle on myönnetty myös kultainen ansiomerkki vuonna 2013.
Julkaistu Luonnonsuojelijassa 1/2024