Tunnista, torju ja raportoi

Haitalliset vieraslajit ovat suomalaiselle luonnolle vielä suhteellisen vähäinen, mutta ilmastomme lämmetessä jatkuvasti paheneva ongelma. Vieraslajit kuljetetaan tai ne kulkeutuvat ihmisen mukana uusille alueille kansainvälisen kaupan ja tavaraliikenteen mukana. Me istutamme niitä metsiin tai vesistöihin riista- ja kalastusharrastusta varten tai ne karkaavat puutarhoistamme, eläin- tai turkistarhoistamme luontoon.

Aikaisemmin Suomi kuului kylmään ja ankaraan pohjolaan, jonka hyiset talvet halasivat hengen pois eteläisemmiltä vieraslajeilta, jotka eivät olleet kehittyneet täällä. Nyt maapallon ilmaston lämmetessä erityisesti napojen lähellä, vieraslajit selviävät aikaisempaa lyhyemmistä, lämpimämmistä ja sateisemmista talvikausista.

Toinen aikaisemmin vieraslajien lisääntymistä ja leviämistä rajoittava tekijä oli verrattain lyhyt kasvukautemme. Suomessa moni pidempään kasvukauteen tottunut vieraskasvilaji ehtikin menehtyä ennen kuin se ehti tuottamaan itämiskykyisiä siemeniä.

Globaalisti vieraslajit ovat yksi keskeisimmistä luontokadon taustasyistä kestämättömän maankäytön ja luonnonresurssien hyödyntämisen ohella. Ei ole syytä olettaa, että Suomi ilmaston lämmetessä säästyisi ongelmilta.

Mistä vieraslajeja todennäköisimmin löytyy?

Vieraslajit leviävät ihmistoiminnan seurauksena joko tarkoituksella tai vahingossa, joten karkeasti yleistäen mitä enemmän ihmisiä alueella asuu, sitä todennäköisemmin löytyy vieraslajeja.

Koska kotipuutarhanhoito on Pohjoismaissa haitallisten vieraskasvilajien tärkein leviämisväylä luontoon, löytyy pientalovaltaiselta alueelta todennäköisesti enemmän vieraslajeja verrattuna huoltoyhtiön hoitamiin kerrostalopihoihin. Etelä-Suomesta löytyy merkittävästi enemmän vieraslajeja kuin napapiirin Lapista, mikä johtuu etelän kaupunkien suuremman asukastiheyden lisäksi myös etelän lämpimämmästä ilmastosta ja pidemmästä kasvukaudesta.

Miksi myös muiden kuin EU:n tai Suomen vieraslajiluetteloon kuuluvien vieraslajien kanssa tulisi toimia harkitusti?

Jättiputkia, jättipalsameja ja kurtturuusua ei aluksi pidetty haitallisina tai laajalle levinneinä. Vieraslajilla voi uudelle alueelle saapumisen jälkeen kestää vuosikymmeniä tai jopa yli 100 vuotta ennen kuin ne ovat sopeutuneet uudelle alueelle. Sen jälkeen ne pystyvät spontaanisti tapahtuneen mutaation ansiosta lisääntymään ja leviämään aikaisempaa tehokkaammin. Toisin sanoen emme tiedä, mitkä kaikista tällä hetkellä käytössä olevista vieraslajeista osoittautuvat haitallisiksi esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Meidän on tärkeää pitää kaikkien vieraslajien leviäminen kaukaa viisaasti jo tänään kurissa, ettemme herää tilanteeseen, jossa olemme pulassa uuden ”jättiputkiluokan” vieraslajiongelman kanssa.

Miten haitallisia vieraslajeja tulisi hallita?

Nykyiset haitalliseksi tunnistetut vieraslajit sekä laajalle levinneet vieraslajit on tärkeää kartoittaa ja suunnitella niiden torjuntaa, vaikka juuri tällä hetkellä ei resursseja torjuntatyöhön olisikaan. Torjunnan lisäksi suunnittelussa on hyvin tärkeää pitää myös seurantatyö mukana vuosia sen jälkeen, kun torjuntakohde on todettu ”puhdistetuksi”. Näin vältetään ikäviä yllätyksiä, kuten vieraslajin huomaamaton paluu maaperän siemenpankista ja siihen mennessä tehdyn työn nollautuminen.

Jopa edellistä kohtaa tärkeämpi on tunnistaa haitallisten vieraslajien leviämistavat, kuten luvattomat kasvijätekasat ja vieraslajeja sisältävän peltomullan myynti. Olennaista on hahmottaa toimenpiteet leviämisväylien tukkimiseksi. Leviämistavat voivat olla ihmisten tarkoituksella tai vahingossa ylläpitämiä tai jo levinneiden vieraslajien spontaania leviämistä tuulen tai veden kuljettamana tai liikenneväyliä pitkin.

Mitä voin tehdä?

Kuka tahansa voi auttaa vieraslajihaittojen vähentämisessä. Kevyt tapa osallistua on opetella tunnistamaan haitallisia vieraslajeja ja ilmoittamaan niistä Vieraslajit.fi-sivustolla. Erityisen tärkeä on ilmoittaa havainnoista, jotka uhkaavat luontoarvoiltaan merkittäviä eliympäristöjä ja alueita. Esimerkiksi suojelualueelta tai sen läheisyydestä tehdyt havainnot ovat tärkeitä.

Soolotalkoot-toiminta on helppo tapa tutustua vieraslajeihin ja torjua luontokatoa Suomessa. Haitallisten vieraskasvilajien kitkemisen voi aloittaa omalta pihalta ja siirtyä sitten lähiluontoon. Soolotalkoissa voi, maanomistajan luvalla, kitkeä missä vain oman aikataulun mukaan. Tärkeää vieraslajityötä kitkennän lisäksi on myös ilmoittaa tietoa tekemistään vieraslajihavainnoista kansalliseen tietokantaan muiden tiedoksi ja hyödyksi.

Kitkentätyön aloittamiskynnystä voi auttaa madaltamaan tieto, että yksittäisten haitallisten vieraskasvien pois kitkeminen on tehokkaampaa vieraslajien leviämisen hillintää kuin suurien, jo kauan paikallaan olleiden kasvustojen. Eli kitke pois mieluummin 100 yhden neliömetrin kokoista kasvustoa kuin yksi sadan neliön kokoinen.

Mitä yhdistys voi tehdä?

Yhdistysten kannattaa olla yhteydessä lähialueen kuntiin ja kysyä mahdollisuutta osallistua vieraslajien torjuntaan. Voisiko yhdistyksesi adoptoida vieraslajiesiintymän ja järjestää kohteella vuosittain muutamat talkoot? Jättipalsami sopii hyvin talkoiluun, sillä sen hävittäminen onnistuu kitkemällä. Torjunta vaatii ainoastaan työhanskoja ja virvokkeita. Kunnat saattavat jopa maksaa yhteistyöstä pientä hyvitystä – kannattaa ainakin kysyä.

Mitä päättäjät voivat tehdä?

Päättäjille viesti on, että luonnonsuojelun ja -ennallistamisen rahoitus on turvattava. Myös vieraslajien torjuntaan on varattava riittävästi resursseja. Kannattaa muistaa, että mitä pidempään odotetaan, sitä suuremmiksi, kalliimmiksi ja hankalammin hallittaviksi myös vieraslajiongelmat kasvavat.

Torjunnan lisäksi on tärkeää tehdä vieraslajien leviämistä ennaltaehkäisevää työtä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Ennaltaehkäisevä työ torjuntaan verrattuna vaatii vain murto-osan taloudellisista resursseista ja vaivasta. Koska maailmalla suurin osa vieraslajeista kulkeutuu kansainvälisen kaupan ja kuljetusten kautta uusille alueille, olisi järkevää lisätä koulutusta ja vieraslajien valvontaa sekä lähtö- että määränpäässä.

Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2023