Uhanalaisten lajien auttaminen on käsityötä

”Teemme luonnonhoitoa pääasiassa äärimmäisen uhanalaisilla luontotyypeillä, jotka häviävät ilman hoitoa”, hankkeen koordinaattori Matti Saarni kertoo.

Suomessa perinteiset niityt, kedot ja hakamaat kuuluvat lajirikkaimpiin luontotyyppeihimme. Ihmisen luoma perinteinen maatalous, jossa lehmät ja lampaat laidunsivat ulkona, ylläpiti elinympäristöä, mutta tehomaatalouden myötä perinneympäristöistä on kadonnut yli 90 prosenttia.

Perinneympäristöt ovat äärimmäisen tärkeitä monimuotoisuuden kannalta: yli 600 uhanalaista lajia on niistä riippuvaisia. Perinneympäristöt ja niiden lajit eivät säily ilman hoitoa. Umpeenkasvu ja vieraslajit ovat suurimpia uhkatekijöitä.

Ketosirkka-hankkeessa luonnonhoitajat niittävät ja poistavat puuntaimia, pensaita, varjostavia puita sekä vieraslajeja. Työtä jatketaan pitkäjänteisesti vuodesta toiseen. Ketosirkka-hanke onkin pyörinyt jo 20 vuoden ajan. OP Uusimaa tukee hanketta jo toista vuotta. Pankin tuella hanketta on voitu kehittää ja hoidettavien kohteiden määrä on tuplattu viime vuodesta.

”On upeaa, että saa konkreettisesti työllään torjua luontokatoa ja että työmme avulla vältetään ainakin jonkun lajin katoaminen. Tänään esimerkiksi hoidamme uhanalaisen masmalokirvan ainoaa Suomessa tunnettua elinpiiriä ”, Saarni pohtii.

Työn tulokset näkyvät joskus nopeastikin. Esimerkiksi erittäin uhanalaisen luhtaorvokin esiintymä oli jo häviämässä, kun aluetta ryhdyttiin viime vuonna hoitamaan. Tänä vuonna luhtaorvokit olivat levinneet ja voivat hyvin.

Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 3/2024