Viisi vinkkiä: auta keväällä pölyttäjiä

Me tarvitsemme pölyttäjiä: ilman niitä lautaseltamme puuttuisivat muun muassa ravintorikkaat hedelmät ja marjat. Suomessa kasvien pölytyksen hoitavat erilaiset hyönteiset – etenkin kimalaiset, erakkomehiläiset, perhoset, kukkakärpäset ja kovakuoriaisiin kuuluvat kukkajäärät. Laajamittaista pölyttäjäkatoa ei onneksi vielä ole havaittu maassamme, mutta uhanalaisten lajien määrä on kasvanut kaikissa tärkeimmissä pölyttäjäryhmissä. Taustalla on luontaisten elinympäristöjen, kuten niittyjen ja ketojen, väheneminen.

Varhain keväällä on syytä huolehtia etenkin talvehtineiden pölyttäjähyönteisten selviytymisestä. Poimi tästä viisi vinkkiä, kuinka voit auttaa pölyttäjiä pihalla ja parvekkeella.

1. Älä kiirehdi pihan kevätsiivousta

Vaikka aurinkoiset kevätpäivät houkuttelevat pihan siivoukseen, malta vielä hetki! Pihalle jääneiden lehtien ja risujen alla talvehtivat nimittäin lukuisat hyönteiset, kuten monet kovakuoriaiset. Lisäksi lehdet toimivat eristeenä kevään varhaisimmille kukille. Anna siis haravan vielä uinua varastossa ja odota lämpimiä jaksoja, että hyönteiset pääsevät turvallisesti suojistaan liikkeelle.

Älä haravoi myöhemminkään kaikkia lehtiä ja risukasoja pois, vaan jätä niitä ainakin pensasaitojen viereen, puiden alle ja kukkapenkkeihin. Lehdet ja risut tarjoavat suojaa ja pesäpaikkoja pölyttäjille ja muille puutarhan ötököille kesälläkin. Lisäksi maaperän hiilivarasto hupenee, jos poistamme lehtiä vuodesta toiseen.

2. Vaali pajuja

Varhain kukkivat pajut tarjoavat elintärkeän ravinnonlähteen kevään ensimmäisille pölyttäjille, kuten kimalaiskuningattarille ja talvesta heräileville perhosille. Säästä siis pihamaan pajut!

Pajujen turha hävittäminen vaikuttaa negatiivisesti pölyttäjähyönteisten kesään. Esimerkiksi talvehtinut kimalaiskuningatar perustaa pesän, josta varttuu kesän mittaan kymmeniä tai jopa satoja kimalaisia. Kuningattaren kuollessa ravinnon puutteeseen menetetäänkin kokonainen kimalaisyhdyskunta.

3. Istuta kukkia pihalle ja parvekkeelle

Pajujen lisäksi kevään ensimmäisille pölyttäjille on hyvä tarjota muita ravinnonlähteitä. Istuta pihalle ja parvekkeelle kevätkukkia, kuten krookuksia, narsisseja ja helmililjoja. Aikuiset hyönteiset saavat kukista mettä ja siitepölyä ravinnoksi.

Suunnittele viimeistään nyt kevään muut kylvöt ja istutukset niin, että pölyttäjien suosimia kukkia on tarjolla keväästä syksyyn saakka. Käytä ensisijaisesti kotimaisia luonnonkasveja.

Varhain kukkivat pajut tarjoavat elintärkeän ravinnonlähteen kevään ensimmäisille pölyttäjille.

4. Unohda kevätruiskutus

Luovu torjunta-aineiden käytöstä lopullisesti! Kemialliset torjunta-aineet ovat haitallisia pihan kaikille eliöille, eivätkä mäntyneste, suola tai astianpesuaine myöskään sovellu torjunta-aineiksi. Kerää isot tuholaiset käsin ja suihkuttele pienemmät pois puhtaalla, lämpimällä vedellä.

Anna myös lintujen, petohyönteisten, siilien, lepakoiden, sisiliskojen ja päästäisten hoitaa tuholaistorjuntaa! Ötököistä muun muassa leppäkertut, petopunkit, hämähäkit, maakiitäjäiset ja harsokorennot saalistavat tuholaisia ja loisivat niihin.

Opettele tunnistamaan pihan ötököitä, myös toukkia ja koteloita, ettet vahingossa tuhoa hyödyllisiä eliöitä. Apua tunnistukseen saat esimerkiksi iNaturalist-sovelluksesta.

5. Ehdota pölyttäjäystävällistä pihanhoitoa taloyhtiölle

Eikö sinulla ole omaa pihaa? Voit auttaa pölyttäjiä myös taloyhtiön puutarhassa. Virallisen hyväksynnän saamiseksi ehdota hoitokäytäntöjen muutosta taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle, yhtiökokoukselle tai asukastoimikunnalle.

Voitte vaikkapa jättää osan nurmikosta leikkaamatta, perustaa niityn tai tarjota pesäpaikkoja pölyttäjille jättämällä lahopuita, risuja ja paljasta maata pihaan. Samat toimet auttavat pölyttäjiä – oli kyseessä sitten omakotitalon, mökin tai taloyhtiön piha.

Artikkeli on osa EU:n rahoittamaa Priodiversity LIFE -hanketta.