Lausunto Mäntsälän strategisen yleiskaavan 2050 luonnoksesta

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys toteaa Mäntsälän strategisesta yleiskaavaluonnoksesta seuraavaa:

Aiemmasta yleiskaavaluonnoksesta puuttuvia suojelualueita on nyt merkitty luonnoksen kaavakartalle ja siellä näkyvät asianmukaisesti myös soidensuojelun täydennysehdotukset ja maakuntakaavan suojeluvaraukset. Lisäksi Mäntsälän kunta on jatkoselvittänyt luontoarvoja usealta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin aiemman yleiskaavavaiheen lausunnossaan nostamalta kohteelta, ja joiltain osin nämä on otettu strategisessa kaavaluonnoksessa huomioon.
Kunnan teettämät luontoselvitykset ovat pääosin laajoja, laadukkaita ja hyvin tehtyjä.

Kaavaselostuksessa yhtenä yleiskaavan tavoitteena on Luonnonläheisesti kasvava ja kehittyvä Mäntsälä, ja sitä tukevina toimenpiteinä listattu mm. keskeisten luontoarvojen, ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen huomioiminen maankäytön suunnittelussa sekä ekologisen verkoston ja arvokkaiden luontokohteiden säilyminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Pidämme edellä mainittuja toimenpiteitä hyvinä.

Kaavaluonnoksesta löytyy kuitenkin huomattavan paljon alueita, joille on asetettu arvokkaan alueen
luontoarvon säilymisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta virheellinen merkintä,
huolimatta aiemmasta SLL Uudenmaan piirin lausunnosta ja kunnan omista luontoselvityksistä,
joissa näitä arvokkaita alueita on osoitettu. Näiltä osin yleiskaavan tavoitteet uhkaavat jäädä
toteutumatta.

Yleisiä huomiota luontoarvoista ja niiden säilyttämisestä

Arvokkaaksi todetut luontoalueet on turvattava kaavamerkinnällä, joka estää niiden luontoarvojen
heikentämisen. Suositeltavaa on käyttää SL (suojelualue) -merkintää etenkin kunnan omistamilla
arvokkailla alueilla. Tärkeää on huomioida, että luo-merkinnällä ei ole M-alkuisilla eli metsätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla käytännössä juuri merkitystä, koska M-alueilla ei ole nykyisen lain mukaan mahdollista vaatia maisematyölupaa eikä siten kunnalla ole mahdollisuutta valvoa kaavaan merkittyjen luontoarvojen säilymistä. Siksi siinä tapauksessa, että luontoarvoja halutaan säilyttää luo-merkinnän avulla, alueen pääkäyttötarkoitus on kaavoitettava jollain muulla kaavamerkinnällä, kuten V tai VL (virkistysalue). Luo-alueita koskevat kaavamääräykset on kirjoitettava yksiselitteisiksi ja nimenomaisesti kiellettävä luontoarvoja heikentävät toimenpiteet, kuten rakentaminen ja metsänhakkuut.

Erityistä huomiota tulee kohdistaa vesilakikohteisiin, joita löytyi kartoituksissa useita. Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaan pykälässä mainittujen vesiluontotyyppien luonnontilan vaarantaminen on vesilain nojalla kielletty. Vesilaissa ei ole mainintaa, että kohteen pitäisi olla esim. pienialainen tai ympäröivästä metsäluonnosta selvästi erottuva, vaan kaikkien laissa lueteltujen kohteiden säilyminen luonnontilaisena on lain nojalla turvattava kaavamerkinnöillä. Luontoselvityksissä löytyi lähdelampia, lähteikköjä, suolampia, noroja ja puroja, jotka on kaikki tarpeen merkitä SL-merkinnällä tai vähintäänkin luo-merkinnällä, riippuen alueen pääkäyttötarkoituksesta.

Kaavakartalle on nyt luo-alueeksi merkitty ainoastaan maakunnallisesti arvokkaat kohteet, joita on
vain 5 kpl. Paikallisesti arvokkaat kohteet, joita on huomattavan paljon, ovat merkitsemättä. Lisäksi
SL-merkinnät ovat vain tällä hetkellä voimassa olevilla luonnonsuojelualueilla. Tämä tulee muuttaa lopulliseen kaavaan, ja lisätä kaavaan useille kartoituksissa arvokkaiksi todetuille alueille niiden luontoarvot säilyttävä SL- tai luo-merkintä.

Kaavoitettaessa uusia asuinalueita tai teollisuusaluetta niitä ei lähtökohtaisesti tule suunnitella etenkään sellaisten metsien päälle, joilla on suojeluarvoa tai virkistysarvoa. Kaavoitus tulee kohdentaa jouto- tai peltomaille, tai nuoreen talousmetsään, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai virkistyskäyttöä.

Yleisiä huomioita virkistysalueista

Luonnonläheisesti kasvava ja kehittyvä Mäntsälä -tavoitteen yhtenä toimenpiteenä on mainittu, että kaavalla osoitetaan kuntalaisten käyttöön riittävästi laadukkaita virkistysalueita. Kaavan tausta-aineistosta puuttuu kuitenkin kokonaan erillinen koko kuntaa koskeva virkistys-/ulkoilualueselvitys.

Koko kaavaluonnokseen on merkitty vain yksi seudullisesti merkittävä virkistysalue ja kolme aluetta, joilla on MU-merkintä. Näistä alueista ei kuitenkaan löydy mitään tarkempia tietoja kaavaselostuksessa, ja toteammekin, että kaavaselostus ja tausta-asiakirjat ovat näiltä osin puutteellisia.

Mäntsälän kokoisessa kunnassa virkistysalueiksi osoitettu ala on liian vähäinen. Kaavaselostuksessa
oleva maininta siitä, että «Laajat metsäalueet säilyvät ja ovat käytettävissä lähivirkistykseen» ei ole
riittävä, koska laaja yhtenäinen metsäalue -merkintä ei turvaa metsien säilymistä puustoisina metsinä. Lopulliseen kaavaan tuleekin saada lisää sekä varsinaisia virkistysalueita, että myös virkistyskäyttöön soveltuvia luo- tai SL-merkittyjä alueita.

Alla kohdekohtaisia kommentteja, jotka haluamme erityisesti nostaa.

Kartat, joihin tekstissä viitataan, ovat liitteessä.
Kartoissa on päällekkäin peruskartta ja kaavaehdotuskartta.

A1: Kotojärven ekologinen yhteys (liite, kartta 1)

Valtakunnallisestikin merkittävän metsäekologisen yhteyden Mäntsälä-Oitti –maantien ylittävä osa puuttuu edelleen kaavakartalta. Yhteys kulkee Sälinkääntien poikki vähän ennen Kotojärven luonnonsuojelualuetta suojelualueen jäädessä Sälinkääntien vasemmalle puolelle.

A2. Kotojärven metsä (liite, kartta 1)

Kunta omistaa Kotojärvellä laajan alueen metsää (kiinteistönumero 505-407-17-19). Kotojärven
parkkipaikalta alkava metsä, joka ulottuu luonnonsuojelualueen reunaan ja aina Matosaareen asti,
on varttunutta kuusikkoa, ja Kotojärven luonnonsuojelualueen reunusmetsänä hyvin merkityksellinen alueen runsaalle linnustolle. Metsässä on huomattavan runsas talvi- ja pesimälinnusto, ja siellä esiintyy lukuisia uhanalaisia lajeja (mm. hömötiainen, töyhtötiainen, pyy, kanahaukka) sekä EU:n lintudirektiivilajeja (mm. palokärki, pyy, teeri). Metsässä pesii mm. kanahaukka ja pikkutikka, jotka molemmat kertovat alueen merkittävistä luontoarvoista. Tämä metsä tulee pitää ennallaan, eikä sinne saa kohdistaa hakkuita tai muita toimenpiteitä alueen linnuston suojelemiseksi ja ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Alue on merkitty kaavaluonnokseen laajaksi yhtenäiseksi metsäalueeksi. Tämä merkintä ei kuitenkaan vielä suojaa sitä hakkuilta ja siksi metsä ja sen luontoarvot tulee suojata SL-merkinnällä. Metsä on Metso-kelpoista ja kunta voisi sen suojella esim. Metson kautta.

Toinen näkökulma Kotojärven metsän säilyttämiselle on alueen erittäin aktiivinen virkistyskäyttö.
Kotojärven alue laavuineen on Mäntsälää laajemminkin yleisön tietoisuudessa ja siellä käy ulkopaikkakuntalaisiakin katsomassa talvilinnustoa ja perheitä retkeilemässä laavulla.

A3: Anttila (liite, kartta 1)

Kartalle rajattujen alueiden luontotyyppejä ja lajistoa (ml. liito-orava) ei ole edelleenkään selvitetty.
Lajisto ja luontotyypit tulee selvittää ennen päätöstä siitä, voidaanko niitä osoittaa (kokonaan tai
osittain) rakentamiseen lopullisessa kaavassa.

A4: Hietastenmäki Jurvalassa (liite, kartta 1)

Jurvalassa sijaitseva Hietastenmäen luonnontilaisen kaltainen räme reunametsineen (itäisempi kohde) ja vanhan soramontun pohjalle syntyneet lammet reunametsineen (läntisempi kohde) eivät sovi rakentamiskohteiksi.

Itäisempi kohde eli Jurvalan nykyisen asuinalueen pohjoispuolella oleva Hietastenmäen metsä on kunnan oman luontoselvityksen (Sitowise 2024) mukaan vaarantunutta varttunutta havupuuvaltaista tuoretta kangasmetsää, jossa on myös maa- ja pystylahopuuta. Metsä on kunnan omistama (kiinteistötunnus 505-407-10-202 Mäki-Jurvala). Metsä on aktiviisessa virkistyskäytössä ja hyvin tärkeä lähiluontokohde myös Kaunismäen isolle päiväkodille. Alue ei sovellu asuinrakentamiseen ja sille asetettu uusi asuinalue -varaus tulee poistaa. Metsä on Metso-kelpoista ja sen voisi suojella esimerkiksi Metso-ohjelman kautta. Metsälle tulee asettaa SL-merkintä sen luontoarvojen säilyttämiseksi. Samalla säilytetään myös alueen virkistysarvo. Minimissään metsälle tulee asettaa VL-merkintä ja sen arvokkaimmille alueille luo-merkintä.

Kunnan tulee huolehtia siitä, että asutusta ei kaavoiteta aktiivisessa virkistyskäytössä oleviin metsiin, joiden arvo ja merkitys kuntalaisille on korvaamaton. Nykytutkimuksen mukaan lähiluonnon hyvinvointivaikutukset voidaan mitata jopa rahassa.

A5: Humalistonmäki (liite, kartta 2)

Moottoritien, 140-tien ja Jussinkorventien väliin jäävällä alueella Humalistonmäessä on kunnan oman kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen (Sitowise 2024) mukaan mm. erittäin uhanalainen edustavuudeltaan hyvä luonnontilainen lähde, jonka ympärillä kasvaa vaarantunutta tuoretta keskiravinteista lehtoa. Lisäksi alueella on edustavuudeltaan hyviä vaarantuneita varttuneita havupuuvaltaisia tuoreita kankaita. Kyseessä oleva lähde on myös vesilakikohde. Lähteelle ympäristöineen tulee asettaa SL-merkintä.

A6: Katriinaberg (liite, kartta 2)

Rautatien toisella puolella Katriinabergissä on saman luontoselvityksen mukaan edustavuudeltaan hyvä erittäin uhanalainen havumetsävyöhykkeen puro. Puronvarressa on edustavuudeltaan hyvä tuore runsasravinteinen lehto sekä edustavuudeltaan hyvä luonnontilainen lähdelampi, joka on myös vesilakikohde. Purolle ja lähdelammelle ympäristöineen tulee asettaa SL-merkintä.

Humalistonmäessä ja Katriinabergissä on uhanalaista säilyttämistä vaativaa luontoa. Kyseiset alueet eivät sovellu kaavamerkinnän mukaiseen käyttöön teollisuusalueeksi. Teollisuusaluevaraus tulee näiltä alueilta poistaa ja arvokkaimmat edellä mainitut alueet suojata SL-merkinnällä.

A7: Kapulin teollisuusalue (liite, kartta 3)

Kaavakartassa teollisuusalue ja sen laajeneminen on merkitty suoraan Isolammin ja siihen liittyvän
Isonlamminsuon päälle. Nevarantainen Isolampi on vaarantunut edustavuudeltaan hyvä arvokas
suolampi, ja myös vesilakikohde. Sen jättäminen teollisuusalueen alle tai keskelle olisi paitsi
jyrkästi MRL:n luontoarvojen vaalimista koskevien vaatimusten vastaista ja tarpeetonta, myös
suoranainen skandaali. Teollisuusalue-varaus sen päältä ja läheisyydestä tulee poistaa ja Isolammille
tulee asettaa SL-merkintä sen luontoarvojen suojaamiseksi. Myös Isolamminsuon, joka on
silmälläpidettävä isovarpuräme, päältä tulee poistaa teollisuusalue-varaus ja asettaa sille vähintään
SL-merkintä. Teollisuusaluevaraus on kartassa merkitty myös ihan kiinni Hilkka ja Antti Seppälän
aarnimetsä -nimistä luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueeseen tulee jättää riittävä
suojavyöhyke, ja poistaa teollisuusaluevaraus luonnonsuojelualueen vierestä sen luontoarvon
heikkenemisen estämiseksi.

A8: Veturin teollisuusalue (liite, kartta 3)

Veturin alueella 25-tien eteläpuolella nykyisen teollisuusalueen vieressä on Veturin alueen metsä ja
korpi, jossa esiintyy erittäin uhanalaisia luontotyyppejä (metsäkortekorpi) sekä lähteikköä ja noro.
Kaavaselostuksessakin (sivulla 106) todetaan, että alue on arvokas, ja se todennäköisesti vähintäänkin heikentyy maankäytön muutoksen seurauksena. Lähtökohtana kaavoitukselle ei voi olla, että arvokkaita uhanalaisia luontotyyppejä ja vesilakikohteita heikennetään. Tältä alueelta tulee poistaa teollisuusaluevaraus ja suojata vesilakikohteet ja erittäin uhanalainen metsäkortekorpi SL-
merkinnällä.

A9: Kartanonmetsä/Karlsberg (liite, kartta 4)

Kartanonmetsä ja sen sisällä oleva Kartanonsuo ovat seudullisesti merkittäviä ja arvokkaita luontoalueita. Kartanonsuo on myös maakunnallisesti arvokas keidasräme, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Kartanonsuota ympäröivän metsän arvokkain osa on suon kirkon puoleisella reunalla. Tämä metsäalue on luontoselvityksen mukaan Metso II-luokan runsaslahopuinen monimuotoisuudelle merkittävä kangasmetsä. Myös Vuotavantien puolelle rajautuvilta osiltaan metsä on pääasiassa varttunutta kangasmetsää, jossa on myös lahopuuta. Vuotavantien reunassa, alueella, johon Karlsbergin asemakaavassa on suunniteltu tie ja asutusta, on edustavuudeltaan erinomainen uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut jalopuulehto.
Koko Kartanonmetsän alue on luontoarvojensa lisäksi kuntalaisten aktiivisessa virkistyskäytössä,
eikä sinne tule kaavoittaa minkäänlaista asutusta. Koko alueelle tulee asettaa VL-merkintää ja
arvokkaimman metsänosan suojaamiseksi luo-merkintä. Kartanonsuolle tulee asettaa sen luonnontilaisuuden ja luontoarvojen suojaamiseksi SL-merkintä.

A10: Krutinmäki (liite, kartta 4)

Krutinmäen metsä on aktiivisessa virkistyskäytössä. Valitettavasti suurehko osa arvokkaista varttuneista metsistä on avohakattu tai harvennushakattu hyvin avaraksi. Alueen kaavoituksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon jäljellä olevat metsät ja säästää ne lähivirkistysalueiksi VL- tai MU-merkinnällä. Lisäksi alueella 25-tien varressa on erittäin uhanalainen harmaaleppäluhta, joka tulisi suojata vähintään luo-merkinnällä.

A11: Lukkokoski (liite, kartta 5)

Tuuliruusun takana sijaitsevalle Lukkokoskelle tulee asettaa SL-merkintä sen luontoarvojen suojaamiseksi. Kyseessä on keskisuurten savimaiden joki, joka on erittäin uhanalainen luontotyyppi.

A12: Haukisuo (liite, kartta 6)

Haukisuo on Vaasankulmalla sijaitseva paikallisesti arvokas vähäpuustoinen kosteikkoalue, jolla on runsas linnusto. Haukisuo kytkeytyy viereiseen Pahnamäen luonnonsuojelualueeseen, joka taas kytkeytyy Vähäjärvenkallioiden suojelualueeseen. Yhdessä nämä muodostavat merkittävän ja maakunnallisestikin tärkeän toisiinsa kytkeytyneen suojelualueverkoston. Haukisuolle tulee sen luontoarvojen säilyttämiseksi asettaa SL-merkintä riittävässä laajuudessa.

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys ry