Mäntsälän kirkonkylältä Sälinkään suuntaan menevän tien varresta lähtee tie Kotojärven laavulle. Parkkipaikan osoite on Kaltevantie 87, Mäntsälä. Parkkipaikalta on laavulla matkaa n. 300 m kävellen. Laavulla on nuotiopaikka sekä puukatos. Polttopuista vastaa Mäntsälän kunta.
Mäntsälän kunta rauhoitti 5 ha alueen laavun ympäristöstä vuonna 2028 Järvelän luonnonsuojelualueeksi Järvelän tilan mukaan.
13.5.2021 valtioneuvoston asetuksella on perustettu Kotojärven ja Isosuon luonnonsuojelualue. Alue on yli 100 ha. Alueen kartta löytyy seuraavasta Metsähallituksen linkistä.
https://www.metsa.fi/wp-content/uploads/2021/04/Liite_15_Kotojarvi_ja_Isosuo.pdf
Laavulta lähtee luonnonmukainen polku länteen Matosaareen päin ja itäänpäin Koljansaaren suuntaan. Alueella on usein märkää ja liikuttaessa tarvitaan kumisaappaita.
Alueen luontotyyppeinä vallitsevat vaihettumis- ja rantasuot sekä keidassuot. Alueella esiintyy myös vähäisessä määrin boreaalisia lehtoja.
Kotojärven kasvillisuus on syntynyt suon järven pinnan laskun tuloksena. Avovettä on jäljellä pienissä lampareissa järven keski- ja pohjoisosassa.
Kotojärven alueella on useita lähteitä, jotka muodostuvat järven pohjoispuoliselta harjulta virtaavasta pohjavedestä. Kotojärven itäreunalla on lehtipuiden valtaama Koljansaari, josta on tavattu mm. uhanalainen (VU) haavanjalosoukko ja silmälläpidettävä (NT) jumiloisikka. Perhosista alueella on tavattu erittäin uhanalainen (EN) tulvamittari ja vaarantunut (VU) luumittari. Koljansaaari on myös lintulajistoltaan mielenkiintoinen, saarella on tehty havaintoja mm. valkoselkätikasta. Saarella on paljon pystylahopuuta ja tikkojen kaivertamia keloja. Kotojärven reunametsistä, mm. Matosaaren alueelta on tehty havaintoja liito-oravasta.
Aiemmin alueella on tavattu useita lintudirektiivin lajeja, kuten ruskosuohaukka, viiru- ja helmipöllö, ruisrääkkä, luhtahuitti, kurki ja liro, mutta Kotojärven linnustollinen arvo on heikentynyt järven umpeenkasvun sekä pensoittumisen myötä. 5.3.2021 Kotojärvi-Isosuo lintulaskennassa havaittiin 18 lintulajia ja 146 yksilöä.
Isosuo on kasvillisuudeltaan monipuolinen keidassuo. Alue on aikoinaan ojitettu ja vuosina 2005-2008 suolla on täytetty ojia ja poistettu puita ennallistamistoimenpiteenä Metsähallituksen toimesta. Isosuo on parhaiten saavutettavissa talvisin hiihtämällä tai lumikengillä. Suon poikki kulkee voimajohto, muuten siellä on varsin erämaamainen tunnelma.
Kuvat Riitta Virtanen
