Kaivokset
Vihreän siirtymän myötä kaivosmineraalien kysyntä kasvaa ja kaivostoiminta lisääntyy. Luonnonvarojen riistäminen vihreän siirtymän nimissä ei kuitenkaan luo kestävää tulevaisuutta, vaan päinvastoin luo vain uusia ongelmia.
Nykytilanne numeroina
75 %
Kaivokset tuottavat Suomen jätteistä 75 %.
90 %
Suomen vaarallisesta jätteestä 90 % syntyy kaivoksilla.
4.
Kaivannaisteollisuus on 4. suurin luontokadon aiheuttaja Punaisen kirjan mukaan.
0,6 %
Suomen kaivosvero vuonna 2024 on 0,6 %.
Tilannekatsaus
Vihreän siirtymän edistämisen myötä kaivosmineraalien kysyntää kasvaa markkinoilla. Kaivostoiminta sisältää aina merkittäviä riskejä ympäristölle ja kaivostoiminta tuottaa yksin peräti 90 % Suomen vaarallisen jätteen määrästä. Myöskään luonnonsuojelualueet eivät ole turvassa kaivostoiminnalta.
Kaivostoimintaa on kehitettävä niin, että toiminnan aikaiset päästöt saadaan hallintaan ja kaivoksen sulkemisen jälkeen jätealueet eivät aiheuta hyvin pitkäaikaisia ympäristöongelmia. Suomen arvokasta luontoa ei saa uhrata vihreän siirtymän nimissä.
Lähtökohtaisesti kaivostoiminta muuttaa aina ympäristöä. Kaivostoiminnan vaikutukset ovat moninaiset, mutta vaikutusten laajuus riippuu sekä louhittavan malmin että sivukiven ominaisuuksista. Näkyvimpänä muutoksena voidaan pitää muutosta maisemaan. Kaivostoiminnan merkittävimmät riskit ympäristölle syntyvät sivukiven, rikastushiekan ja rikastusprosessin sakkojen ja vesien varastoinnista alueelle. Kaivannaisjätteiden varastointi aiheuttaa myös pölypäästöjä.
Kaivosteollisuus tuottaa valtaosan Suomen jätteistä
Kaivosteollisuus tuottaa yksin peräti 90 % Suomen vaarallisen jätteen määrästä ja noin 75 % Suomen jätteistä kokonaisuudessaan. Kaivosten jätteiden kierrätystä esitetään usein ratkaisuksi jäteongelmaan. Kierrättäminen ei kuitenkaan ole täysimääräisesti mahdollista, sillä kaivokset tuottavat valtavan määrän jätettä. Meiltä puuttuvat sellaiset taloudellisesti kannattavat ja toimivat vaihtoehdot, joiden avulla miljoonia tonneja kaivosten sivukivikasoja ja rikastusjätteitä voitaisiin kierrättää. Kaivostuotannon kasvattaminen tarkoittaa väistämättä myös jätemäärän kasvua.
Kaivosjätteitä käsitellään Suomessa puutteellisesti
Kaivosten vaaralliset jätteet käsitellään Suomessa puutteellisesti. Kaivosjätteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei selvitetä riittävän asianmukaisella tavalla. Kaivosten ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on usein selvitetty puutteellisesti, ja niihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Kaivannaisjätedirektiivin mukaan ympäristön pilaaminen on kiellettyä pitkällä aikavälillä, mutta direktiivin soveltaminen on kuitenkin Suomessa puutteellista tältä osin.
Kaivosten jäteongelmat kasvavat
Suomessa ei olla huomioitu kaivostoiminnan jäteongelmien luonnetta. Kaivoksia perustetaan yhä enemmän alueille, joissa esiintyy vähemmän kaivosmineraaleja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaivostoiminnassa syntyy enemmän sivukiveä ja jätettä. Tällaiset kaivokset ovat konkurssiherkkiä, ja niihin liittyy isompi ympäristökuormitus sekä riski ympäristövahingoista. Suomen sateinen sää lisää entisestään kaivosten ympäristöriskejä, sillä sateiden mukana ympäristölle haitalliset aineet huuhtoutuvat herkästi vesistöihin.
Suomen kaivoslainsäädäntö ei suojaa luontoa
Suomen kaivosten ympäristöluvat syntyvät puutteellisen lainsäädännön pohjalta, eivätkä ne siten edistä kestävää kaivostoimintaa. Esimerkiksi vastuu kaivostoiminnan pitkäaikaisista ympäristövaikutuksista jää yhteiskunnalle kaivosyhtiöiden sijaan. Useita viranomaispäätöksiä on kumottu oikeusasteissa Luonnonsuojeluliiton ja muiden tahojen valitusten perusteella.
Viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta hukkuvat kaivosyhtiöiden lupahakemusten tulvaan. Lupahakemusten käsittelyä pitää nopeuttaa kriittisten raaka-aineiden asetuksen myötä, mikä lisää entisestään viranomaisten taakkaa hakemusten käsittelyssä. Käsittelyn kiirehtiminen on omiaan lisäämään sellaisten ympäristölupien hyväksymistä, missä kaivostoiminnan vaikutukset ympäristöön on arvioitu puutteellisesti.
Suomessa ei ole kestävää kaivostoimintaa
Kaivosten aiheuttamat ympäristöongelmat voivat olla hyvin pitkäikäisiä. Ongelmat eivät ratkea optimistisella luottamuksella tulevaisuuden teknologiaan. Jäteongelmien jatkuessa ja kaivoslainsäädännön pysyessä löysänä väitteet Suomen kestävästä kaivostoiminnasta ovat perättömiä.
Luonnonvarojen riisto vaarantaa kestävän tulevaisuuden
Suomen luonnonsuojeluliitto ei vastusta kaivoksia ja kaivostoimintaa sinänsä. Kaivoksista saadaan tärkeitä raaka-aineita, joita parhaimmillaan käytetään myös ympäristöä säästävän teknologian tarpeisiin. Luonnonvarojen riisto vihreän siirtymän nimissä vaarantaa kuitenkin kestävän tulevaisuuden. Luonnonsuojeluliitto edellyttää, että kaivostoiminta ei pilaa ympäristöä: vesistöjä, ilmaa tai maaperää. Kaivokset eivät myöskään saa uhata luonnon monimuotoisuutta. Suomen luonnon elinvoimaisuutta ei saa uhrata lyhytkestoisten taloudellisten hyötyjen vuoksi.
Tavoitteemme
Kaivoshankkeiden yhteisvaikutukset on huomioitava
Yksittäinen kaivoshanke ei todennäköisesti koskaan ole alueen ainoa ympäristöä kuormittava tekijä. Esimerkiksi tietyn vesistön varrella voi olla useita kaivoksia tai muuta sellaista elinkeinotoimintaa, joka rasittaa ympäristöä. Eri hankkeiden yhteisvaikutukset on otettava paremmin huomioon ja varmistettava, että luonnon kestokykyä ei ylitetä. Kaivostoiminta aiheuttaa myös huomattavia ilmastopäästöjä.
Säilytetään suojelualueet suojeltuina
Suojelualueet on perustettu luonnon erityisten arvojen suojelemiseksi. Tästä huolimatta malmia on saanut etsiä esimerkiksi tiukasti suojelluilla Natura 2000 -alueilla. Kaivoksia ei saa sijoittaa suojelualueille tai muille luonnoltaan arvokkaille alueille, eikä niin lähelle suojelualueita, että ne haittaavat suojelutavoitteiden toteutumista.
Malminetsintää tai mahdollisten malmioiden tutkimista ei suojelualueilla tarvita eikä sitä pidä sallia. Malminetsinnän ja -tutkimusten suorittaminen Natura- ja muilla luonnonsuojelualueilla tulee kokonaan kieltää. Suojelustatusta ei saa purkaa nykyisiltä suojelualueilta kaivostoiminnan mahdollistamiseksi.
Lisäksi kaivosyritysten ja luvan myöntäjän tulee merkitä alueella ja sen lähellä sijaitsevat suojelualueet kaikkiin lupahakemustensa karttoihin. Malminetsintää ei jatkossa pidä saada toteuttaa pelkällä maanomistajasuostumuksella ilman viranomaiskäsittelyä.
Ei kaivosten jätevesiä järviimme
Kaivokset ja niiden jätevedet eivät saa pilata vesistöjä tai vaikuttaa merkittävästi vesistöjen tai vesieliöstöjen luonnontilaan. Kaivosten ympäristölupien on oltava niin tiukkoja, että vesistöjen pilaaminen vältetään kokonaan myös pitkällä aikavälillä. Kaivosalueilla olevien erilaisten vedenkäsittely- ja jätealtaiden pohjien tulee olla asianmukaisesti tiivistettyjä ja päällystettyjä. Myös prosessivedet tulee kattaa alueella liikkuvan eliöstön suojelemiseksi. Kaivosten on pyrittävä toiminnassaan suljettuihin kiertoihin.
Köyhät malmiot jätettävä rauhaan
Maapallon luonnonvarojen ehtyessä kiinnostus kohdistuu yhä heikkolaatuisempiin malmioihin, eli malmioihin, joissa on vain vähän kaivosmineraaleja, mutta enemmän sivukiveä. Kun taloudellista tuottoa varten kaivetaan entistä suurempi määrä kiveä on vaarana, että kaivostoiminnan ympäristövaikutukset kasvavat jatkossa entisestään. Riski on suuri etenkin Suomessa, jossa maaperässä on lähes koko maan alueella myös uraania. Kiertotaloutta on lisättävä merkittävästi, jotta kaivoksia ei tarvitse perustaa köyhemmille malmioille.
Lupaviranomaisen ja valvojien resurssit, asiantuntemus ja riippumattomuus on turvattava
Kaivoshankkeet työllistävät merkittävästi lupia käsitteleviä ja valvovia viranomaisia. Viranomaisten resurssit ja riittävä osaaminen on taattava. Muun muassa akkumateriaalien louhintaa tuetaan hankkeiden lupakäsittelyjä nopeuttamalla. Lupien käsittelyssä kiirehtiminen ei ole kenenkään etu. Ilman lisäyksiä viranomaisten resursseihin lupien laatu ja niiden valvonta kärsivät. Tämä lisää ympäristöongelmia ja tuomioistuinkäsittelyjen määrää. Lisäksi on varmistettava, että valvojalla ei ole aiempien työtehtäviensä tai sijoitustensa kautta intressejä sivuuttaa tai vähätellä kaivosten ongelmia.
Tarvitsemme asianmukaisen kaivosveron
Norjakaan ei anna öljyvarantojaan ilmaiseksi sille, joka sattuu ne löytämään. Suomessa kaivosmineraalit kelpaavat erityisesti ulkomaisille kaivosyhtiöille, jotka jättävät jälkeensä pitkäaikaiset ympäristöongelmat. Mineraalit ovat Suomen ja suomalaisten kansallista omaisuutta, jonka käyttämisestä tulee saada yhteiskunnalle asianmukainen korvaus. Mineraalivarojen polkumyynti on lopetettava.
Erillisellä kaivosverolla tai -maksulla voitaisiin jatkossa varmistaa, että nykyistä suurempi osa kaivostoiminnan taloudellisista hyödyistä jää Suomeen. Suomen kaivosvero on kansainvälisessä vertailussa todella matala. Puheet siitä, että kaivosveron nostaminen karkottaisi kaivosyhtiöt Suomesta, ovat perusteettomia.
Suomi ei louhi uraania
Uraani on paitsi radioaktiivinen myös kemiallisesti hyvin myrkyllinen aine niin luonnolle kuin ihmisillekin. Suomen kansallisen edun mukaista ei ole kaivaa eikä myydä uraania maailmanmarkkinoille. Uraanikaivoksia tai uraania sivutuotteina tuottavia kaivoksia ei voi avata ilman radioaktiivisen jätteen syntymistä ja riskiä suurista ympäristöhaitoista. Uraanin talteenottoa ei voida hyväksyä ennen perusteellista ja puolueetonta tutkimusta eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista.
Uraanikaivoksia ei pidä perustaa myöskään muun tuotannon varjolla. Jos potentiaalisen malmiesiintymän tiedetään sisältävän uraania, tieto uraanista on kerrottava julkisuuteen heti hankkeen alkuvaiheissa, jotta todellisista riskeistä voidaan keskustella avoimesti.
Kaivosyritysten vastuita tarkennettava
Suomessa on useita suljettuja ja hylättyjä kaivoksia, joista edelleen valuu vesistöihin ja pohjavesiin haitallisia aineita. Kaivosyritysten vastuita on tarkennettava niin, että kaivosten jälkihoito ja alueen ennallistaminen eivät kaadu yhteiskunnan ja veronmaksajien maksettavaksi. Vakuudet ja rahastot on mitoitettava niin, että kaivos pystytään sulkemaan siten, ettei se enää kuormita ympäristöään, kun kaivos lopettaa toimintansa. Jälkihoito erityisesti radioaktiivisten kaivosjätteiden osalta on suunniteltava tuhansien vuosien aikajänteellä.
Melu-, pöly-, haju- ja ympäristöhaitat voivat merkittävästi heikentää kaivosten lähellä asuvien ihmisten hyvinvointia. Kaivostoiminnan on kunnioitettava lähialueen asukkaita, alueen virkistystoimintaa ja muita elinkeinoja. Kaivostoiminnalla ei saa heikentää saamelaisten oikeuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Myös muiden luonnon hyvinvoinnista riippuvaisten elinkeinojen toimintaedellytykset on turvattava.
”Kaivoksista saadaan tärkeitä raaka-aineita, mutta kaivostoiminta ei saa pilata ympäristöä. Luonnonvarojen riisto vaarantaa kestävän tulevaisuuden.”
Hannes Koljonen
Ympäristöoikeuden asiantuntija
Näin toimimme
Seuraamme kaivoshankkeita ja niiden lupia
Seuraamme Suomen kaivostoimintaa tarkasti ja puolustamme ympäristöä kaivostoiminnan haittavaikutuksilta. Luonnonsuojeluliitto lausuu aktiivisesti kaivoshankkeista sekä tarvittaessa tekee valituksia ja vaikuttaa kaivostoimintaan myös muita demokraattisia keinoja hyödyntäen.
Useat metallikaivokset eivät ole pystyneet noudattamaan ympäristölupaansa. Esimerkiksi Raahen Laivakankaan ja Oriveden kultakaivoksilla on ollut huolestuttavia jätevesiongelmia. Syksyllä 2015 Kittilän kultakaivos joutui turvautumaan ylimääräisiin juoksutuksiin, kun rikastushiekka-altaan vesimäärä kasvoi suuremmaksi kuin yhtiö oli arvioinut.
Viestimme kaivoshankkeista
Viestimme ja välitämme tietoa päättäjille ja virkamiehille kaivosten ympäristövaikutuksista. Olemme koonneet tietoja niin kansalaisille, medialle kuin päättäjillekin. #Kaivosjätteetkuriin-kampanjassa kokosimme tietoa sosiaaliseen mediaan ja verkkosivuille, pidimme mediatilaisuuksia ja tuotimme kaivosjäteraportin. Olemme tarvittaessa myös järjestämässä mielenosoituksia ja muita tapahtumia.
Luonnonsuojelupiirit ja paikallisyhdistyksemme ovat alueellisesti tiiviisti mukana puolustamassa ympäristöä kaivostoiminnan puristuksessa. Piirien ja yhdistysten sivuilta löytyy paljon lisätietoa eri alueiden kaivoshankkeista.
Talvivaara ei saa unohtua
Nostimme heti Talvivaaran ympäristötuhon julkisuuteen ja viestimme siitä aktiivisesti Suomen Luonto -lehden ja Suomen luonnonsuojeluliiton omien kanavien kautta. Olimme mukana osoittamassa mieltämme Talvivaaran aiheuttaman ympäristötuhon lopettamiseksi ja jatkamme edelleen päättäjiin vaikuttamista. Vuonna 2013 teimme Oulun poliisille tutkintapyynnön Talvivaaran toiminnasta.
Seuraamme yhä Talvivaaraa ja osallistumme kaivoksen toiminnan aiheuttamien ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Esimerkiksi keväällä 2016 Luonnonsuojeluliiton tutkimuksissa paljastui, että sulfaattipäästöt ovat kerrostuneet Nuasjärven pohjaan.
Talvivaara on tärkeä oppitunti kaivostoiminnan ongelmista Suomessa. Luonnonsuojeluliitto pitää huolta siitä, että opetukset eivät unohdu.
Aineistot
-
2022
Kaivosjäteraportti
Suomessa on käynnissä kaivosbuumi, jonka mittakaavaan ja riskien ehkäisyyn eivät lainsäädäntö tai viranomaiset ole valmiita.
-
2015
Kaivannaisten maailmantalous -opas
Monet ihmiskunnalle tärkeät mineraalit ovat käymässä vähiin, ja Suomessakin etsitään kuumeisesti tapoja jatkaa luonnonvarojen rajoittamatonta kulutusta kestävällä tavalla.
Ajankohtaista
-
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentti kiertotaloudesta valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastusta varten
LUE LISÄÄ: Suomen luonnonsuojeluliiton kommentti kiertotaloudesta valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastusta vartenSuomen luonnonsuojeluliitto antoi kommentin kiertotaloudesta valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastusta varten. Vaikka kiertotalous mainitaan tavoitteissa tai strategioissa, konkreettiset tavoitteet ja tehokkaimmat keinot puuttuvat.
-
Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kaivostoiminnasta
LUE LISÄÄ: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kaivostoiminnastaLuonnonsuojeluliiton mielestä ilmoitusmenettelyn olisi tärkeää koskea kaikkea malminetsintään liittyvää näytteenottoa ja etsintämenetelmiä, myös niitä, joiden tulkitaan olevan sallittuja jokaisenoikeuksien mukaan.
-
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi kriittisten raaka-aineiden hankkeiden yhteyspisteestä ja strategisten hankkeiden etusijasta
LUE LISÄÄ: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi kriittisten raaka-aineiden hankkeiden yhteyspisteestä ja strategisten hankkeiden etusijastaEsityksellä pyritään toimeenpanemaan ja täydentämään Euroopan Unionin kriittisten raaka-aineiden asetusta. Asetuksessa annetaan jäsenvaltioille harkintavaltaa sekä velvollisuuksia säätää tarkemmin asetuksen soveltamisesta.
Ota yhteyttä
-
Hannes Koljonen
Ympäristöoikeuden asiantuntija
oikeusneuvonta@sll.fi