Tietoa luonnosta
Joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lintulajeista uhan alla on jopa joka kolmas. Kotimainen luontokato on meidän suomalaisten aiheuttamaa, mutta me voimme sen yhdessä myös pysäyttää.
Etsitkö tietoa näistä?
Metsät
Suomen uhanalaisista lajeista noin 30 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä. Merkittävin yksittäinen syy metsälajien uhanalaisuuteen on metsätalous.
Suot
Yli puolet Suomen suoalasta on ojitettu. Ojitettujen soiden päästöt ovat vuosittain yli 20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Vedet
Virtavedet, pienvedet ja matalat rehevöitymisherkät järvet tarvitsevat apuamme. Itämerta voimme auttaa pysäyttämällä jokien kuljettama ravinnekuorma.
Saimaannorppa
Meidän ainoa kotoperäinen nisäkkäämme saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Se kärsii sille vaarallisista kalanpyydyksistä ja ilmaston kuumenemisesta.
Pölyttäjät
Pölyttäjät ovat välttämättömiä ekosysteemien toiminnalle ja luonnon monimuotoisuudelle. Maailmanlaajuisen pölyttäjäkadon syitä ovat esimerkiksi sopivien elinympäristöjen katoaminen ja kemikaalit.
Vieraslajit
Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaista alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä ja voivat aiheuttaa ihmisille terveydellisiä ja taloudellisia haittoja. Vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston kuumetessa.
Liito-orava
Liito-oravien määrä on vähentynyt 30 % viimeisessä kymmenessä vuodessa. Suurin uhkatekijä on se, että liito-oravan elinympäristöjä häviää ja pirstoutuu metsähakkuissa.
Suurpedot
Suurpedot ovat olennainen osa Suomen luontoa. Suurpetojen ja ihmisten rauhanomaisen rinnakkaiselon edistäminen auttaa vähentämään vainoa ja salametsästystä.
Mikä luontoa uhkaa?
Ennennäkemätön uhka
Ilmastokriisi
Ilmaston kuumeneminen on seurausta ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Kuumeneminen on jo aiheuttanut laajoja ja nopeita muutoksia ilmakehässä, valtamerissä, vesistöissä, jäätiköillä ja ekosysteemeissä.
Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on lämpenemisen hillitseminen alle 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Ero 1,5 ja 2 asteen lämpenemisen välillä on elämän ja kuoleman kysymys monelle lajille, elinympäristölle ja ihmisyhteisölle.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää päästöjen jyrkkää vähentämistä samalla kun luonnon ekosysteemien hiilinieluja ja -varastoja suojellaan ja kasvatetaan.
Elämän perusta vaarassa
Luontokato
Suomi ei ole vain meidän ihmisten kotimaa. Jaamme metsämme hömötiaisten kanssa. Virtojamme tarvitsee myös taimen ja soillamme astelee meidän lisäksemme suokukko. Joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Joka toinen luontotyyppi, eli lajien elinympäristö, on Suomessa uhanalainen. Kun elinympäristö häviää, katoavat myös siitä riippuvaiset lajit. Luontokato on todellisuutta Suomessa.
Ihmisiä ja muita lajeja uhkaa myös ilmaston kuumeneminen. Se näkyy jo Suomen luonnossa. Ilmastonmuutos on ensisijainen uhka jo nyt noin 30 uhanalaiselle lajille, ja tulevaisuudessa määrä moninkertaistuu.
Suunnanmuutos on mahdollinen, mutta siihen tarvitaan nopeita luonto- ja ilmastotekoja. Auta suojelemaan korvaamatonta elämän verkkoa.
Tärkeitä lukuja
1/9
Joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
3 %
Alle 3 % Etelä-Suomen metsistä on pysyvästi suojeltu.
90 %
Suomen joki- ja purokilometristä 90 % on ihmisen muuttamia.
50 %
Yli puolet Suomen suoalasta on ojitettu, etelässä jopa 90 %.
Ylikulutus
Ylikulutus on ympäristöongelmien juurisyy, johon tulee pureutua. Suomi voi näyttää kestävän talouden suuntaa muille. Ensi vaiheessa se edellyttää ympäristölle haitallisten tukien lopettamista.
Kaivokset
Kaivannaisteollisuus on arvioitu neljänneksi suurimmaksi luontokadon aiheuttajaksi Suomessa. Kaivosteollisuus tuottaa myös valtaosan vaarallisen jätteen määrästä.
Vieraslajit
Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaista alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä. Vieraslajien aiheuttamat haitat torpataan tehokkaimmin ennakoinnilla ja yhteistyöllä.