Metsät

Tilannekatsaus

Suomen uhanalaisista lajeista noin 30 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä. Tämän lisäksi on paljon sellaisia uhanalaisia lajeja, jotka tarvitsevat metsiä jossakin vaiheessa elämäänsä. Metsissä elää karkeasti arvioiden noin puolet Suomen tunnetusta lajistosta.

Metsätalous on hävittänyt metsistä monimuotoisuudelle tärkeitä piirteitä

Merkittävin yksittäinen syy metsälajien uhanalaisuuteen on metsätalous ja sen aiheuttamat muutokset metsäluonnolle. Luonnontilaisen kaltaiset metsäelinympäristöt ovat pienentyneet ja niitä on harvassa paikassa enää laajoina kokonaisuuksina. Metsissä on huomattavasti vähemmän vanhoja puita, lahoavia puita ja eri ikäisiä puita, ja puulajisto on yksipuolistunut. Monet lajit ovat riippuvaisia esimerkiksi lahopuusta, ja sen väheneminen metsästä tarkoittaa myös näiden lajien vähenemistä.

Elinympäristöjen pirstoutuminen vaarantaa lajien selviytymisen ja leviämisen niille sopiviin ympäristöihin. Metsäisistä luontotyypeistä uhanalaisia on 76 %. Metsätalous on muuttanut metsiä koko maassa.

Metsäluonto on meille korvaamattoman arvokas

Luonnon monimuotoisuus, eli lajiston kirjo, pitää myös ihmisen terveenä. On ymmärretty, että kehomme sisäinen mikrobimonimuotoisuus on riippuvaista kehomme ulkopuolisen lajiston monimuotoisuudesta. Metsä tarjoaa meille puhdasta ilmaa, jota hengittää ja vettä, jota juoda. Metsässä liikkuminen tekee mitatusti ihmisistä terveempiä ja saa meidät voimaan paremmin. Voimme kerätä metsistä myös marjoja ja sieniä, aivan ilmaiseksi.

Monimuotoiset metsät ovat myös metsätalouden etu. Ne ovat vastustuskykyisempiä globaalin muutoksen mukanaan tuomille haasteille, kuten muuttuvalle ilmastolle ja metsätuhoille. Metsien puusto ja maaperä ovat erittäin tärkeitä hiilinieluja ja ennen kaikkea hiilivarastoja. Monimuotoisten metsien hiilivarastot ovat siten korvaamattomia myös ilmastokriisin hillitsemiseksi.

Suomalainen metsätalous ei ole kestävää

Metsätalous on kestävää vasta, kun lajien ja metsien tilanne on hyvä. Jo perustuslaki velvoittaa, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Maapallolle on miljoonien ja miljoonien vuosien kuluessa muodostunut rikas lajisto. Kaikkien lajien tulevaisuus on tiukasti kietoutunut yhteen. Metsä on lajien koti. Metsä on paikka, jossa ihminen lepää ja virkistyy. Metsä on puhdasta ilmaa ja vettä.

Tavoitteemme

Metsien suojelu on elämän suojelua

Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, että metsiä suojellaan vähintään 30 prosenttia kaikilla kasvillisuusvyöhykkeillä ekologisesti, eli luontoarvoiltaan edustavan ja hyvin kytkeytyneen suojelualueverkoston avulla. Metsäelinympäristöjen tilaa parannetaan ennallistamalla vähintään 30 % heikentyneistä elinympäristöistä. Ennallistamistoimia tulee kohdistaa erityisesti ojitetuille soille. Luonnonsuojelualueiden perustamista, elinympäristöjen kartoittamista ja ennallistamista rahoitetaan valtion budjetista ja soveltamalla “aiheuttaja maksaa” -periaatetta.

Avohakkuista kohti monimuotoisia metsiä

Tavoitteenamme on avohakkuiden määrän merkittävä ja nopea vähentäminen. Metsätalouden tuet uudistetaan siten, että tuet ohjataan metsien luonnonhoitoon ja avainbiotooppien, eli monimuotoisuuden kannalta merkittävien elinympäristöjen suojeluun. Järeiden runkopuiden, lahopuiden ja kantojen korjaaminen hakkuilta lopetetaan.

Lainsäädäntö luo perustan kestävälle metsätaloudelle

Metsälaki uudistetaan ottamaan paremmin huomioon metsälajien ja -elinympäristöjen tilanne sekä hiilinielujen ja hiiliviarastojen tilanne. Metsähallituslaissa määritellään Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmien tärkein tehtävä, joka on päättää yhteisten metsien käytöstä.

Metsätalous on avainasemassa kamppailussa ilmaston kuumenemista vastaan

Hallitus päivittää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ilmastolain mukaisesti niin, että lisätoimien avulla Suomi kasvattaa hiilinieluja EU:n nieluasetuksen ja hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Maankäytönmuutosmaksu asetetaan metsäkadon hillitsemiseksi ja metsien kiertoaikaa pidennetään.

Monimuotoinen metsä on retkeilyä ja terveyttä

Kuntien ja seurakuntien metsäisten virkistysalueiden hoidon päätavoitteeksi asetetaan monimuotoisuuden ja virkistysmahdollisuuksien parantaminen. Luonnon hyvinvointivaikutukset otetaan osaksi kuntien toimia terveyden edistämiseksi. Resurssitehokkuus ja kulutuksen vähentäminen ovat oleellinen osa kestävää metsien käyttöä.