Kuva: Merja Paakkanen

Suojeluvoitot

Suomen luonnonsuojeluliitto on vaikuttava järjestö. Vuosikymmenten varrella töitä on tehty hartiavoimin. Voitot ovat välillä konkreettisia luontokohteiden pelastamisia turpeenotolta tai hakkuilta. Välillä taas vaikeammin havaittavia muutoksia rakenteissa kuten lainsäädännössä. Jokainen niistä vie eteenpäin. Luonnonsuojelu tuo tuloksia.

Suomen luonnonsuojeluliitto on tutkimusten mukaan maamme aktiivisin ympäristöjärjestö vaikuttamistyössä. Osallistumme vuosittain yli sataan työryhmään ja annamme 150 kannanottoa luonnon puolesta.

Olemme olleet aina aktiivisia vaikuttajia oli kyse eduskunnasta, ministeriöistä, Euroopan komissiosta tai vaikkapa kuntien päättäjistä. Luonnonsuojelijat eivät arvele pyytää pääsyä päättäjien puheille – onpa ympäristöministerille viety pala tuhoutuvaa suotakin muistoksi.

Vuosien varrella olemme olleet usein myös aikaamme edellä. Aikoinaan niin vesiensuojeluvaatimusten, Natura-suojeluohjelman kuin rikkidirektiivinkin piti ajaa Suomi konkurssiin, mutta näin ei käynyt. Nämäkin ovat nykyään osa Suomen luonnonsuojeluhistoriaa – ja ne saatiin aikaiseksi pitkälti lakivaikuttamisella. Luonnonsuojeluliitton on luonnon asianajaja.

Eläinten ja luonnon asianajaja

Suomen luonnonsuojeluliitto on luonnon asianajaja, myös ilvesten. Pelastimme lähes 300 ilvestä vuosina 2023–2024 viemällä perusteettomat tappoluvat hallinto-oikeuksiin.

Vastaavanlaisesti puolustamme niin ahmaa, metsähanhea kuin merilohtakin seuraten vuosittain metsästys-, kalastus- ja erilaisten poikkeuslupien suuruutta ja perusteita. Olemme vaatineet monien uhanalaisten lajien rauhoittamista. Tällä hetkellä esimerkiksi punasotkaa ja nokikanaa ei saa enää metsästää. Ajoimme ja saimme myös ”törkeän metsästysrikoksen” mukaan rikoslakiin.

Soita kohti luonnontilaa

Olemme ennallistaneet yhteensä yli 1500 hehtaaria suota kohti luonnontilaa. Ennallistaminen lisää suoluonnon monimuotoisuutta, parantaa vesistöjen tilaa ja turvaa suomalaisten soiden hiilivarastoja. Tuore esimerkki onnistuneesta suon ennallistuksesta on Eteläinen Piitsonsuo Pohjois-Karjalassa, joka on ennallistettu monen tahon yhteistyönä.

Lisäksi olemme pelastaneet soita pysäyttämällä satoja turpeenkaivulupia ja tuoneet turpeen ja aktiivihiilen aiheuttamat ympäristöongelmat suomalaiseen keskusteluun.

Jäitä rannalla

Ilmastotyötä – tarvittaessa oikeudessa asti

Haastamme päättäjiä tekemään ilmastotekoja. Vuosien kampanjoinnin tuloksena Suomeen saatiin yhtenä maailman ensimmäisistä maista ilmastolaki, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä..

Puolustamme lakia ja sen tavoitteita tarvittaessa myös oikeusteitse: vuonna 2024 valitimme hallituksen riittämättömistä ilmastotoimista ja ihmis- ja perusoikeuksien rikkomisesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhdessä viiden ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestön kanssa.

Kuva: Raisa Kyllikki Ranta

Vauhditamme uusiutuvaa energian käyttöä

Vauhditamme EKOenergia-merkin avulla konkreettisesti siirtymää fossiilista kohti uusiutuvaa energiaa. Kotimaisesta merkistä on kasvanut menestystarina: EKOenergia-merkittyä sähköä on saatavilla yli 80 maassa maailmanlaajuisesti.

EKOenergia kerää energiamyyjiltä varoja myös ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. EKOenergian rahastojen avulla on toteutettu jo 140 uusiutuvan energian hanketta matalan ja keskitulotason maissa yli 4 miljoonalla eurolla.

Ilman luonnonsuojelijoita ei olisi Kolin kansallispuistoa

Koli ja muut kansallispuistot – lajien kodit ja suomalaisten sielunmaisemat – eivät ole itsestäänselvyys. Niiden eteen on tehty periksiantamatonta työtä jo yli sadan ajan. Luonnonsuojeluliitto ja sen aktiivit ovat olleet mukana miltei jokaisen kansallispuiston perustamisessa U.K.K:n puistosta Nuuksioon.

Kuva: Petteri Hautamaa

Vapaiden virtojen puolesta vuosikymmenestä toiseen

Olemme puolustaneet uhanalaista jokiluontoamme kymmeniä vuosia Kollajasta ja Vuotoksesta nykypäivän Sierilään. Saimme pysäytettyä Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamisen useiden oikeusprosessien ja vuosia jatkuneen viestinnän ja vaikuttamistyön jälkeen. Näin turvasimme Kemijoen viimeisen vapaan virran ja sen uhanalaiset virtaavan veden lajit.

Metsiä suojaan – yksi kerrallaan

Joka vuosi saadaan pysäytettyä metsähakkuita sinnikkäiden toimien ansiosta. Puutumme laittomiin hakkuisiin ja metsäsertifikaattien rikkomiseen. Esimerkiksi Oulujärven ainutlaatuisten saarten hakkuut saatiin estettyä oikeustoimin, ja 517 hehtaaria pohjolan metsää saatiin turvaan. Parhaillaan koulutamme metsävaikuttajia ja perustamme aktiivisia vaikuttamisryhmiä usealle paikkakunnalle yhdessä Luontoliiton kanssa.

Kuva: Katja Ronkainen

Ympäristöhallinnon puolustaminen

Suomeen perustettiin yksi maailman ensimmäisistä ympäristöministeriöistä. Esitimme omaa ministeriöitä luonnon- ja ympäristönsuojelulle jo vuonna 1970, ja sinnikkään työn tuloksena se perustettiin vuonna 1983.

Ympäristöministeriön perustaminen ei ollut mikään läpihuutojuttu: muun muassa maa- ja metsätalousministeriö piti hanketta ”kummallisena ja täysin asiattomana”. Ajoimme silti hanketta vuosikaudet sinnikkäästi eteenpäin. Viimein 13 vuoden työn jälkeen Suomen ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1.10.1983.

Itsenäisen ympäristöhallinnon puolustaminen on ollut rankka tie: paljon hyvää on rakennettu ja sitten purettu. Vielä vuonna 2015 meidän täytyi järjestää mielenilmaus ympäristöministeriön puolesta, joten mitään ei kannata pitää itsestäänselvänä. Työ suomalaisen luonnon puolesta jatkuu.

Kuva: Lasse Kurkela

Saimaannorpalle turvaa

Teemme Saimaasta joka vuosi turvallisempaa saimaannorpalle, kun vastaanotamme verkkoja ja annamme tilalle norpalle turvallisia katiskoja. Lisäksi turvaamme saimaannorpan pesintää kolaamalla apukinoksia, osallistumme pesälaskentoihin ja vaikutamme lainsäädäntöön saimaannorpan suojelemiseksi.

On myös tärkeää pitää ääntä norpan puolesta. Viestimme ahkerasti. Ympäristökasvatuksen keinoin opastamme uusia ihmisiä ymmärtämään norpan maailmaa.

Paraisten kalkkikaivos.

Stop kestämättömille kaivoksille

Olemme avanneet suomalaisten silmiä kaivosbuumin ympäristöriskeille. Olemme saaneet palautettua useamman kaivoksen ympäristöluvat viranomaisten käsittelyyn. Esimerkiksi kestämättömiä Soklin ahoja tai Viiankiaapaa uhkaavia kaivoshankkeita ei ole toteutettu Luonnonsuojeluliiton ja muiden tahojen tiukasta vastustuksesta johtuen.

Osa kestämättömistä kaivoshankkeista on saatu pysäytettyä jo ennen lupakäsittelyä, kun kaivosyhtiö on perääntynyt vastustuksen edessä.

Kimalainen pajulla.
Kuva: Irma Kortekallio.

Pölyttäjille elintilaa

Teemme pitkäjänteistä työtä pölyttäjien hyväksi. Yhdistyksemme ovat hoitaneet monia niittyjä ja muita uhanalaisia elinympäristöjä vuosikausia. Vuosittain vapaaehtoiset järjestävät yli 300 niitty- ja vieraslajitalkoota, joissa niitetään, poistetaan pensaita sekä kitketään vieraslajeja.

Laajennamme työtä perustamalla ja kunnostamalla pölyttäjien elinympäristöjä yhteistyössä kuntien kanssa osana Priodiversity LIFE -hanketta. Tavoitteena on saada aikaan uudenlainen, pölyttäjäystävällinen tapa hoitaa kuntien maita.

Vieraslajit kuriin

Toimme vieraslajit suomalaisten kahvipöytäkeskusteluihin ja sosiaaliseen mediaan. ”Vieraslaji”-sanan haku 8,5-kertaistui Googlessa viiden vuoden aikana Luonnonsuojeluliiton vetämän VieKas LIFE -hankkeen aikana. Se oli Suomen suurin vieraslajihanke.

Yhteensä hankkeen aikana kartoitettiin ja torjuttiin jättiputkia ja jättipalsamia noin 400 kohteella. Hyvin alkanutta torjuntatyötä jatkavat nyt kunnat, järjestöt ja eri tahot. Luonnonsuojeluliiton yhdistyksillä on vieraslajityöhön jo vuosikausien pitkät perinteet.

Töyhtötiainen lahopuun kannolla.