Lausunto Ylläksen osayleiskaavan muutokseen

Ajankohtaista 26.11.2021

Kolarin kunnanhallitus

kirjaamo@kolari.fi

Viite

Lausuntopyyntönne 30.09.2021 Ylläksen osayleiskaavan muutos

Asia

Lausunto asiaan Ylläksen osayleiskaavan muutoksesta

Määräaika

08.11.2021

Olemme saaneet lisäaikaa lausunnon antamiseen 26.11.2021 saakka.

Lausunnon antajat

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Muonion ja Kolarin Luonto ry

Lausunto lausuntopyyntöön ’Ylläksen osayleiskaavan muutos’ -valmisteluvaiheen kuuleminen’

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry sekä paikallisyhdistys Muonion ja Kolarin Luonto ry (myöhemmin lyhyesti SLL Lappi ym.) lausuvat yhteisen kannanottonsa Kolarin kunnan 30.09.2021 lausuntopyyntöön Kolarin kunnassa käynnissä olevaan Ylläksen osayleiskaavan muutoshankkeeseen.

SLL Lappi ym. ottaa lausunnossaan erityisesti huomioon Ylläksen osayleiskaavan rajautumisen vieressä olevaan Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavaan ja näiden kahden osayleiskaavan vaikutukset toisiinsa. Katsomme, ettei kyseisten eri käsittelyvaiheissaan olevien osayleiskaavojen keskinäisiä oikeusvaikutuksia ole niiden valmisteluasiakirjoissa esitetty eikä aikaisemmissa vaiheissa kuntalaisten siitä keskinäisen oikeusvaikutusten määrittelyn puutteesta esittämiä palautteita ole otettu asianmukaisesti huomioon.

SLL Lappi ym. katsoo myös, että kyseisten kahden osayleiskaavan yhteiset vaikutukset on tarkasteltava kokonaisuutenaan, jotta vaikutukset Ylläksen alueen ekologiseen kestävyyteen voidaan luotettavasti arvioida. Ylläksen alueeseen kohdistuu suurta ympäristökuormitusta suunnitellun Hannukaisen kaivoshankkeen, tämän lausuntopyynnön kohteena olevan Ylläksen osayleiskaavan rakennusalue-ehdotusten ja myös luonnonympäristön muiden hyväksikäyttöpaineiden taholta.

Tämän vuoksi kaavoituksessa tulisi varmistua, että molemmissa osayleiskaavoissa suunnitellut toiminnot eivät yhdessä aiheuta koko Ylläksen alueen ekologisten arvojen kannalta liiallisia haitallisia vaikutuksia ja että osayleiskaavoissa asetetaan tarkemmille suunnitteluille määräykset ekologisen kestävyyden tarkastelulle ekologisesti herkkien tai tärkeiden luonnon ydinalueiden osalle.

Lausuntopyyntöasiakirjojen perusteella edellä kuvatut perusseikat eivät toteudu, minkä vuoksi kaavasuunnittelua tulee tarkentaa.

Ylläksen osayleiskaavan muutoksen ja Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan keskinäiset oikeusvaikutukset.

Kolarin kunnan Kaavoitus-sivuston mukaan voimassa on Ylläksen yleiskaava (Oikeammin Ylläksen osayleiskaava, hyväksytty vuonna 2008, KHO päätös 14.04.2011).

Vireillä on Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan kaavaehdotus, jonka kunnanvaltuusto on 10.5.2021 hyväksynyt mutta joka ei ole vielä lainvoimainen, koska siitä on valitettu. Tämä Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava on tosiasiassa muutos vuoden 2008 Ylläksen osayleiskaavaan.

Erikseen huomautamme, että Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan varsinaiset perusteet ovat vielä monelta osin keskeneräiset. Kaivospiirihakemus on hyväksymättä, ja Tukesin kaivosrekisterin karttapalvelun mukaan kyseisen Hannukaisen kaivospiirihakemuksen (monesta valtausalueesta koostuvan) lisäksi sen vasta haettavana olevan kaivospiirin ympärillä on useita kaivosyhtiö Hannukaisen valtauksia, joista ei karttapalvelussa kuitenkaan esitetä tarkempia tietoja. Katsomme, ettei Hannukaisen kaivoshankkeen taustaselvityksiä ole kuntalaisille annettu osayleiskaavaprosessin suunnittelutiedoiksi edes siltä osin, että voisi arvioida kaivoshankkeen todellista laajuutta ja/tai laajentumispyrkimyksiä tulevaisuudessa, ympäristövaikutuksista puhumattakaan.

Liitämme tähän kuvakaappauksen kaivosrekisterin karttapalvelusta 23.11.2021.

Karttaotteessa kaivosyhtiö Hannukaisen valtausalueiden rajat on merkitty turkoosilla. Tummennetut valtausalueet kuuluvat haettavana olevaan kaivospiiriin (jonka jättämisaikaa ei ole karttatietoihin yksilöity, vaikka yleensä niin kuuluu olla). Myöskään kaivosmineraaleja ei ole yksilöity, vaikka ne kuuluu hakemuksessa yksilöidä.

Myöskään kyseisen kaivospiirihakemuksen (tummennetut alueet) ympärillä olevien valtauksien haku- ja voimassaoloaikoja ei ole esitetty.

SLL Lappi ym. viittaa lisäksi kaivosrekisterin karttapalvelusta 24.11.2021 ilmenevään seikkaan, että kaivosyhtiö Hannukaisen valtauksien ympärillä on useita kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt Oy:n varauksia:

Kaivosyhtiö Latituden varausalueet on merkitty turkoosilla rajaviivalla.

Sen sisällä on kaivosyhtiö Hannukaisen valtausalueet ja kaivospiirihakemusalueet.

SLL Lappi ym. viittaa edellä kuvatuista kaivosrekisterin karttaotteista ilmenevään seikkaan, että kaivosyhtiö Hannukaisen kaivospiirihakemuksen ja valtausten ympärillä on kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt Oy:n laajat varausalueet, jotka sijoittuvat sekä Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan että Ylläksen osayleiskaavan alueille ja naapurikuntienkin alueille. Kyseiset kaivosyhtiö Latituden varausalueet osoittavat, ettei kaivosyhtiöiden kiinnostus kohdistu pelkästään niin sanottuun Hannukaisen kaivoshankkeeseen siinä laajuudessa kuin se on Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavassa kuvattu, vaan paljon laajemmallekin, suoraan myös nyt käsittelyssä olevalle Ylläksen osayleiskaavan alueelle. Kyse ole siis ole pelkästään kaivosyhtiö Hannukaisen hankkeen mahdollisesta toteutumisesta, vaan siitä, että ympärillä kaivosyhtiö Latitude jo odottaa ”pääsyään” alueelle.

Nyt lausuntopyyntöasiakirjoissa ei näistä kaivoslain alaisista varauksista, valtauksista ja kaivospiirihakemuksista lausuta mitään.

Hannukaisen kaivoshankkeen todellista hakemustilannetta, hankkeen laajuutta ja laajentamistarpeita tai uusien kaivosyhtiöiden kiinnostusta alueelle yleensä ja erikseen Ylläksen osayleiskaavan alueelle ei ole osoitettu eikä myöskään ole perusteltu, miksi kunnan ei tarvitsisi pyytää kuntalaisten kannanottoa Hannukaisen kaivoshankkeen ja myös muiden valtaus- ja varausalueiden vaikutuksista Ylläksen osayleiskaavan kaavaprosessin laatimisen yhteydessä.

Nyt vireillä olevassa Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavassa ei ole määritelty kaavan oikeudellisista vaikutuksista suhteessa voimassa olevaan Ylläksen yleiskaavaan (josta Hannukaisen osayleiskaava on erotettu erilleen) eikä myöskään myöhemmin käynnistettyyn, nyt lausuntopyynnön kohteena olevaan Ylläksen osayleiskaavan muutoshankkeeseen.

SLL Lappi ym. lausuu oleelliseksi muutostarpeeksi molempiin vireillä oleviin vierekkäisiin osayleiskaavaprosesseihin, että koska ei ole etukäteen mitenkään varmaa, kumpi nyt vireillä olevista osayleiskaavoista (Hannukainen vai Ylläs) tulee ensin lainvoimaiseksi, on yleisen oikeusvarmuuden vuoksi syytä määritellä kumpaankin osayleiskaavaan kyseisten vierekkäisten osayleiskaavojen keskinäiset oikeussuhteet ja oikeusvaikutukset toisiinsa selkeästi, siten, ettei kaavojen oikeusvaikutusten tulkinta tule riippuvaiseksi siitä, kumpi vireillä oleva osayleiskaava tulee aikaisemmin lainvoimaiseksi.

Ylläksen osayleiskaavan ja Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan keskinäisten vaikutusten huomioonottaminen.

Lausuntopyynnön kohteena olevan Ylläksen osayleiskaavan ’osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa’ on kirjattu kaavoitusprosessin tavoitteeksi:

”Suunnittelun tavoitteet

Yleiskaavan uudistamisen tavoitteena on turvata Ylläksen alueen maankäytön ja rakennetun ympäristön laadukas kehittäminen sekä luoda edellytykset alueen matkailun kehittämiselle. Yleiskaava valmistellaan laajalla yhteistyöllä. Voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty vuonna 2008 ja sen tavoitevuosi oli 2025. Osayleiskaava tarvitsee kokonaisuudistuksen, sillä Ylläs on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina ja kehityksen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa. Tuleva kehittäminen tarvitsee tuekseen ajantasaisen yleiskaavan. Yleiskaavalla ratkaistaan Ylläksen maankäytölliset peruspiirteet, olemassa olevien alueiden kehittämistavoitteet sekä alueet, joille kasvu sijoitetaan tavoitevuoteen 2040.

Yleiskaavan kanssa rinnakkain samassa prosessissa laaditaan Ylläksen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa päivitetään kokonaisnäkemys Ylläksestä ja laaditaan alueen kehittämisvisio tavoitevuotena 2040.

Työssä määritellään myös lyhyemmän ajan tavoitteet. Ylläksen matkailualuetta kehitetään kohti ympärivuotisuutta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Uusi yleiskaava luo maankäytölliset edellytykset suunnitelman toteuttamiselle.”

SLL Lappi ym. katsoo lausuntopyyntöasiakirjoihin viitaten, että kaavoitusprosessissa ei olla etenemässä kohti osallisuus- ja arviointisuunnitelmassa määritettyä tavoitetta päivittää kokonaisnäkemys Ylläksestä.

Osallisilla tulee olla mahdollisuus lausua kokonaisnäkemyksensä Ylläksestä, eikä siihen ole todellisuudessa mahdollisuutta, koska kaavoittaja ei ota vastaan kuntalaisten kannanottoja kaivosalueen ja matkailualueen osayleiskaavojen yhteisten vaikutusten huomioimisesta kaavoitusprosessissa.

Esimerkkinä kuntalaisten kokonaisnäkemyksen kieltämisestä ovat kaavoittajan vastineraportin 9.9.2021 kohdat:

”Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Ylläksen osayleiskaavan uudistamista, jonka laadinnassa yhtymäkohdat kaivoshankkeeseen huomioidaan tarvittavilta osin.

Ei aiheuta muutoksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.”

”Hannukaisen kaivosalueen ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan liittyvä asia vaan siinä vain todetaan YVA-menettely.

Ei aiheuta muutoksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.”

Edellä kuvattuun viitaten SLL Lappi ym. katsoo, että kunnan tulee kaavoitusprosessissa ottaa täysimääräisesti huomioon kuntalaisten kokonaisnäkemykset molempien osayleiskaavojen yhteisistä vaikutuksista koko Ylläksen alueen kehitykseen.

Katsomme, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvattu alueen kehittämisen kokonaisnäkemys ei voi toteutua nyt kaavoittajan perustelemattomalla väitteellä, että Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava olisi erillinen ja irrallinen kaavoitusprosessi Ylläksen alueen kehittämisestä. Katsomme, ettei Ylläksen osayleiskaavan uudistaminen ole erillinen ja irrallinen kaavoitusprosessi, johon perustuen ei osayleiskaavojen yhteisestä kokonaisvaikutuksesta tarvitsi, tai edes saisi, lausua näkemystään tämän lausuntopyyntömenettelyn yhteydessä. Katsomme, että mikäli kunta jatkossakin jättää kuntalaisten lausunnot näin huomiotta, se vaarantaa koko kaavoitusprosessin oikeusperustan.

SLL Lappi ym. painottaa myös, että kunta kuulutuksellaan 30.09.2021 ’Ylläksen osayleiskaavan muutos’ lausuu harhauttavasti, että ”Ylläksen osayleiskaavan muutos pidetään nähtävillä” tietyn ajan ja että asianosaisille ”varataan mahdollisuus kirjallisen mielipiteen esittämiseen”.

Katsomme, ettei kyse ole vain kuulutuksesta, ’johon voi esittää kirjallisen mielipiteen’, vaan että kyseessä on kunnan lausuntopyyntö asianosaisilta käynnissä olevaan Ylläksen alueen kokonaiskehittämistä ohjaavaan yleiskaavoitukseen, jotta asianosaisten antamien kannanottojen avulla voidaan kaavoitusprosessia sisältöineen ohjata kuntalaisten tahtotilan mukaiseen suuntaan, jotta kaavoitusprosessille muodostuu oikeusperusteltaan pätevä perusta. Siis että yleiskaava ja molempien yleiskaavojen muodostama kokonaisuus laaditaan kuntalaisten tahtotilan mukaisesti.

SLL Lappi ym. katsoo, ettei edellä kuvattu kuntalaisten yhteisen tahtotilan määrittäminen toteudu oikeusperusteiltaan pätevästi, mikäli kuntalaisille osoitetussa lausuntopyyntöasiakirjoissa (kuulutuksen liitteenä olevissa asiakirjoissa) ei ole annettu kuntalaisille riittäviä, ajantasaisia ja luotettavia selvityksiä, joiden perusteella kuntalaiset voisivat muodostaa mielipiteensä ja lausua kannanottonsa sekä lausuntopyynnön kohteena olevasta osayleiskaavasta että molempien osayleiskaavojen muodostamasta kokonaisuudesta ja sen vaikutuksesta koko Ylläksen alueen kehittämiseen.

SLL Lappi ym. katsoo edellä lausuttuun viitaten, että lausuntopyyntöasiakirjoja on täydennettävä ympäristövaikutusten selvittämisen, vesistövaikutusten selvittämisen, luontovaikutusten selvittämisen sekä rakentamisvaikutusten osalta.

Katsomme, että kyseiset täydennettävät selvitykset on laadittava siten, että niiden perusteella on kuntalaisten mahdollista lausua kannanottonsa molempien osayleiskaavojen yhteisvaikutuksista yhteisen yhdyskuntarakenteen ekologiseen kestävyyteen, Ylläksen alueen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen sekä rakennetun ympäristön ulkopuolisten alueiden maisema- ja luontoarvojen turvaamiseen.

Lausuntopyyntöasiakirjassa ei ole esitetty riittäviä selvityksiä Ylläksen aluetta koskevista pilaantumisen vaaraa aiheuttavista tai ekologista kestävyyttä vaarantavista ympäristövaikutuksista.

Viittaamme ympäristönsuojelulakiin, jonka mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa. Koska toimintojen sijoittamisen perusratkaisut tehdään yleensä yleiskaavoituksen yhteydessä, on ympäristön pilaantumisen vaara otettava huomioon kaavaa laadittaessa.

Lausuntopyyntöasiakirjassa ei ole selostusta Hannukaisen kaivoshankkeesta aiheutuvasta ympäristön pilaantumisen vaarasta Ylläksen osayleiskaavan alueelle, vaan ainoastaan väite, että ympäristövaikutukset olisi aikoinaan selvitetty kaivoksen YVA-selostuksessa.

Kyseinen kaivoshankkeen YVA-selostus on vanha, kaivoshankkeen hakija on muuttunut, hankkeen toteutussuunnitelmat ovat muuttuneet monin tavoin ja YVA- sekä ympäristölainsäädäntö on uudistettu, joten ei ole asiallista esittää lausuntopyynnön perusteeksi kyseistä vanhaa YVA-selostusta eikä luoda kuntalaisille vaikutelmaa, että kaivoshankkeen vaikutukset pysyisivät kaivosalueen osayleiskaavan alueella eikä ympäristövaikutuksia sen alueen ulkopuolelle syntyisi.

Kuulutetusta lausuntopyyntöasiakirjoista syntyy todellisuuden vastainen vaikutelma, kuin kaivoshankkeesta ei aiheutuisi mitään sellaisia ympäristövaikutuksia Ylläksen osayleiskaavan alueelle, joita lausuntopyynnön kohteena olevassa kaavoitusprosessissa tulisi ottaa huomioon ja/tai joihin kuntalaisten olisi tarpeellista esittää kannanottoja.

Lausuntopyyntöasiakirjassa lausutaan, että:

Hannukaisen kaivoshankkeen kaavoituksen yhteydessä on laadittu pölyselvitys (Ramboll Finland Oy 2017). Kaivoshankkeella voi toteutuessaan olla vaikutuksia itäosassa Äkäsjoen läheisyydessä sijaitsevalle alueelle. Selvityksen mukaan toiminnan vaikutukset lähimpien kiinteistöjen ulkoilman PM10-pitoisuuden vuosikeskiarvoihin ovat leviämislaskelmien perusteella suhteellisen lievät, johtuen toiminnan päästöjen jaksottaisuudesta ja vaihtelusta sekä toimintojen ja kohteiden välisistä etäisyyksistä.

Kyseinen lausuma on riittämätön ja harhauttava. ”Tavallisenkaan” pölyn kertyminen keuhkoihin ei ole koskaan vaaratonta, mutta tässä on kyse kaivoksesta ilmaan päätyvistä raskasmetalleista ja muista haitallisista aineista ja niiden vaikutuksista sekä ympäristöterveyteen että luonnon ekologiseen tasapainoon. Niitä ei lausuntopyyntöasiakirjoissa osoiteta selvitetyn.

Katsomme oleelliseksi lausuntopyyntöasiakirjojen puutteeksi sen, että kaivoshankkeen raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita sisältävien pölypäästöjen leviämisalueita ja vaikutuksia ei ole selvitetty vaan lausuntopyyntöasiakirjassa annetaan vaikutelma, kuin niistä ei aiheutuisi haittaa Ylläksen alueelle.

Viittaamme kaivoshankkeen pölypäästöjen arvioimisen osalta Metlan sammaltutkimuksiin 1990-2010:

Metlan sammaltutkimuksista ilmenee, että kaivoshankkeen käynnistyttyä voi siitä aiheutua mitattavissa olevia vaikutuksia jopa 50 kilometrin päässä jo muutaman vuoden kuluessa kaivoksen aloituksesta. (Talvivaaran kaivos Sotkamossa).

Sittemmin Talvivaaran kaivos joutui valtion haltuun, ja ikävän pölylaskeumasta aiheutuvan mainehaitan välttämiseksi valtio lakkautti Metlan sammaltutkimukset, joten raskasmetalleja sisältävien kaivosten pölypäästöjen laskeumakarttoja ei vuoden 2010 jälkeen ole Metlan toimesta enää tehty tai ei ainakaan julkaistu.

Nyt Kolarin kunta yrittää samaa. Lausuntopyyntöasiakirjoissa ei raskasmetalleja eikä muita haitallisia aineita sisältävien ilmapäästöjen laskeuma-aluetta ole edes selvitetty eikä vaikutuksia arvioitu, ilmeisesti koska päästölaskeumasta keskustelu aiheuttaisi mainehaittaa Ylläksen alueelle. Asiakirja-aineistolla luodaan kuntalaisille mielikuvaa, kuin vieressä olevan kaivoshankkeen päästöt eivät vaikuttaisi käsittelyssä olevaan osayleiskaava-alueeseen eikä niiden ilmapäästöjen vaikutuksia alueen ekologiseen kestävyyteen tarvitsisi edes selvittää eikä arvioida.

SLL Lappi ym. katsoo edellä lausuttuun viitaten, että lausuntopyyntöasiakirjoja on täydennettävä uusilla ajantasaisilla ympäristövaikutusten selvittämisasiakirjoilla, joihin sisältyy myös riittävät luotettavat selvitykset Hannukaisen kaivoksen raskasmetallipäästöjen laskeuma-alueesta sekä laskeuman vaikutusten arviointi Ylläksen alueen luontoarvoille ja imagolle.

Lausuntopyyntöasiakirjassa ei esitetä riittäviä selvityksiä vieressä olevan kaivoshankkeen vesistövaikutuksista Ylläksen alueeseen.

Kaavaselostuksen kuvassa 20 osoitetaan alueella olevat luokitellut pohjavesialueet. Sen mukaan kaivosalueen osayleiskaavan ja Ylläksen osayleiskaavan raja-alueilla sijaitsevat pohjavesialueet Kuervaara, Luosupalo ja Pitkäjärvi. Kaavaselostuksessa ei mainita, kuinka pohjavesialueiden pilaaminen estetään.

Kaavaselostuksessa mainitaan, että ”Kaikki osayleiskaavan vesialueet ovat kuten voimassa olevassa yleiskaavassa W-1-merkinnöin eli Tornionjoen-Muoniojoen vesistöalueina, jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon.” Kaavaselostuksessa ei mainita, kuinka vaikutukset Natura 2000 -verkostoon kuuluviin vesialueisiin estetään ja/tai estämisen toteuttaminen esitetään ennakkoon asianomaisille viranomaisille hyväksyttäviksi.

Lisäksi kaavaselostuksessa mainitaan: ”Kestävän kehityksen perusehtona on, että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemin toimivuus säilytetään ja ihmisen toiminta on mahdollista sopeuttaa luonnon kestokykyyn. Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että koko luonnonympäristö otetaan huomioon: luonnon monimuotoisuus, maaperä, ilmasto, vesistö, pohjavedet ja niiden suhteet toisiinsa. Kaavaselostuksessa ei mainita, kuinka kaavoituksen sallimat toiminnot sopeutetaan vesistöjen kestokykyyn.

SLL Lappi ym. katsoo, ettei Hannukaisen kaivoshankkeen jätevesien ominaisuuksia, eri vaarallisten ja/tai vesiekologialle haitallisten aineiden määriä, pitoisuuksia ja vaikutuksia ole selvitetty. Ei kaivoshankkeen YVA-selostuksessa, ei ympäristölupahakemuksessa, ei lausuntopyynnöissä rajajokikomissiolta, ei lausuntopyynnöissä ympäristöministeriöltä. Niitä ei ole selvitetty kaivosalueen osayleiskaavassakaan eikä myöskään tässä käsillä olevassa lausuntopyyntöasiakirjassa.

Niitä ei ole selvitetty, vaikka Ylläksen alueen keskeinen joki on Äkäsjoki ja siihen laskevat sivujoet Valkeajoki, Kylmäoja, Kuerjoki, Rautuoja, Kaupinjoki, Kesänkijoki ja Nilioja, joista osa laskee Äkäsjokeen Hannukaisen kaivosalueen vaikutusalueen läpi. Lisäksi alueella on Niesajoki, joka laskee Muonionjokeen. Esimerkiksi Äkäsjoen sivujoista Valkeajoki on merkittävä meritaimenen kutujoki, ja se on eniten kaivosalueen vaikutuspiirissä eli tuhoutumisvaarassa.

Ylläksen osayleiskaavan kaavaselostuksessa ei mainita EU:n vesipuitedirektiiviä eikä ns. Weser-tuomiota vesistövaikutusten selvittämisen perusteeksi. Katsomme sen oleelliseksi puutteeksi, koska vesipuitedirektiivin ja Weser-tuomion oikeusohjeen mukaan hankesuunnittelussa on otettava huomioon kaikki samaan vesistöalueeseen vaikuttavat hankkeet. Siten vesistövaikutusten selvittämiseen ja arvioitiin on otettava huomioon molempien osayleiskaavojen sallimien toimintojen yhteiset vaikutukset, eikä Ylläksen osayleiskaavan kaavasuunnittelua saa tehdä vesistötarkastelun osalta pelkän Ylläksen osayleiskaavan mukaisten toimintojen tarkasteluun perustuen, kuten nyt on tehty.

SLL Lappi ym. katsoo edellä lausuttuun viitaten, että lausuntopyyntöasiakirjoja on täydennettävä uusilla ajantasaisilla vesistövaikutusten selvittämisasiakirjoilla, joihin sisältyvät myös riittävät luotettavat selvitykset Hannukaisen kaivoksen jätevesien vaarallisista aineista (kuten ksantaatit ja muut vesiekologialle vaaralliset ja haitalliset aineet) ja erityisesti niiden kumulatiivisesta kertymisestä sekä kumulatiivisen kertymisen vaikutusten arviointi Äkäsjoen vesiekologiaan ja siten vaelluskalojen ja paikallisen kalakannan elinmahdollisuuksiin Äkäsjoessa ja sen sivujoissa.

Lausuntopyyntöasiakirjassa ei ole esitetty selvityksiä, kuinka kaavoituksella ja kaavamääräyksillä turvataan alueen keskeinen perinteinen poronhoitoelinkeino ja poronhoitoon perustuva elämäntapa.

Kaavaselostuksessa on otsikkona poronhoito. Sen sisältötekstissä ei kuitenkaan ole esitetty selvityksiä siitä, mitä vaikutuksia osayleiskaavan ja viereisen kaivosalueen osayleiskaavoissa osoitetuilla toiminnoilla on poronhoitoon Ylläksen alueella. Poronhoito on todellisuudessa otettu huomioon vain osin uusien reitistöjen suunnittelussa.

Kaavasuunnittelua on tältä osin uusilla selvityksillä tarkennettava ja osoitettava sekä kaavoitukselliset ratkaisut että kaavamääräysehdotukset, joiden avulla turvataan poronhoidolle riittävästi tilaa sekä riittävän väljät kulkureitit poroille (ja muille eläimille), jotta porot eivät lähtökohtaisesti joudu kulkemaan asuttujen alueiden läpi ja pihapiireissä.

Lausuntopyyntöasiakirjassa on esitetty suunnitelmia, jotka uhkaavat tuhota perinteisen tunturimaiseman.

Kaavaselostuksessa lausutaan:

”Äkäslompolo on Lapin matkailun uranuurtajia. Kylässä on harrastettu jo 1930-luvulla talomajoitusta. Äkäslompolon kylä on valtakunnallisestikin laajimpia matkailukeskusrakentamisen kohteita, jossa loma-asutus on suhteellisen onnistuneesti sijoitettu sietokyvyltään kestäville maisema-alueille. Äkäslompolon kylän lähituntumassa on säilynyt matkailurakennuksia sotaa edeltävältä ajalta ja 1900-luvun jälkipuoliskolta.”

SLL Lappi ym. katsoo, että tätä matkailukeskusrakentamisen onnistuneesti sijoittamista sietokyvyltään kestäville maisema-alueille ei saa tuhota. Siis maisema-alueiden sietokykyä ei saa ylittää.

Kaavaselostuksessa ei ole esitetty selvityksiä Äkäslompolon kylän keskeisistä maisema-alueista eikä esitettyjen kaavoitusratkaisujen vaikutuksista niiden maisema-arvojen sietokykyyn.

On selvää, että Äkäslompolon kylän vaikuttavimpia maisema-alueita ovat Äkäslompolojärven maisema ja Yllästunturi.

Yllästunturin maisemakuvaan vaikuttavat jo rakennettu laskettelukeskus rinteineen ja niiden ympärillä oleva tunturilaki sekä puurajan alapuolella oleva, vielä koskematon maisemakuva osittaisine kivirakkarinteineen ja ikimetsineen.

Tämä maisemakuva on kaavaselostuksen mukaisesti sietokyvyltään kestävä, siis nykyisellään sietokykynsä rajalla. Se ei kestä kaavaluonnoksessa esitettyjä rakentamiseen varattuja alueita tunturin rinteeseen. Tämän vuoksi esitämme, että Kellokkaan alapuolinen lisärakentaminen ja muut tunturin rinteeseen sijoitetut rakennus- ja matkailualuevaraukset tulee kieltää.

Tunturiin sijoitettua uutta yhdystietä ei tule rakentaa.

Kaavaluonnoksessa on esitetty varaus uudelle yhdystielle, joka palvelisi myös tunturin rinteisiin rakennettavia uusia alueita. Kuten edellä kohdassa 6 lausuimme, ei kyseisiä uusia rakennusalueita tule rinteiseen sijoittaa. Eikä myöskään ehdotettua uutta tieyhteyttä. Esitämme siis alla olevasta kartasta maisematien alapuolelle merkittyjen kaikkien RM-, RM/s- ja KL/s-merkintöjen sekä tielinjauksien poistamista.

Tältä osin kaavasuunnittelua on korjattava. Ehdotettujen muutosten sijaan esitämme koko maisematien seutua laajaksi suojelualueeksi, joka vaalii maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta ja toimii hiilinieluna kompensoiden Ylläksen matkailun päästöjä ja puhdistaen ilmaa.

Muistutamme myös muun kaava-alueen rakentamisen osalta, että rakentamisen tulisi olla mahdollisimman ekologista puurakentamista ja paikallista lappilaista arkkitehtuuria korostavaa, ja siinä tulisi näkyä alueen monimuotoinen kulttuuriperintö. Rukan ja Levin tyyppistä ”Alppikylä”-rakentamisen virhettä ei pidä Ylläksen ja Äkäslompolon alueella toistaa vaan pyrkiä mahdollisimman omaleimaiseen lappilaisen kulttuurin ja rakentamisen kokonaisuuteen. Ollaan ylpeitä Lapista ja lappilaisista juurista.

Yleisesti alueelle tulevien rakennusten tulisi sulautua maisemaan. Niistä tulee pyrkiä tekemään mahdollisimman omavaraisia hybridienergian ratkaisujen kautta. Betonirakentamisen päästöjä voidaan kompensoida maalämmöllä, aurinkokattopelleillä, pienillä kattojen tuuliruuveilla ja energiaa keräävillä pinnoilla.

Mielestämme rakentamisen ei tulisi olla liian tiivistä. Matkailukeskuksessa voivat ihmiset myös kävellä, pyöräillä, maastopyöräillä ja hiihtää välimatkoja. Kolarin kunnan tulisi myös edistää biokaasuntuotantoa kuntaan mm. yhteiskuntajätevesipuhdistuslaitosten ja maaseudun lantakeskittymien yhteyteen, jotta Kolariin ja Äkäslompoloon saataisiin biokaasutankki olemassa olevan autokannan muuttamiseksi biokaasulle. Siten ei ole tarvetta myöskään ratayhteyden linjaukselle Ylläksen alueelle. Alueella voisi olla myös biokaasua käyttäviä takseja ja pikkubusseja sekä linja-autoja.

Tunturin vielä rakentamattomat alueet maisematien alapuolisessa rinteessä tulee määritellä luonnonsuojelualueeksi (SL).

Viittaamme edellä kohdissa 6 ja 7 lausuttuun.

SLL Lappi ym. katsoo, että maisematien alapuolinen vielä rakentamaton rinnealue on erittäin arvokas luonnon moninaisuutta turvaava kokonaisuus koskemattomine vanhoine puustoineen ja jo nyt määriteltyine suojelukohteineen. Luonnon monimuotoisuutta ei voi kuitenkaan turvata pelkästään rinteeseen määritellyillä yksittäisillä pienialaisilla SL-kohteilla, vaan monimuotoisuuden turvaaminen vaatii laajan yhtenäisen suojelualueen määrittämistä.

SLL Lappi ym. esittää maisematien alapuolisen rakentamattoman rinnealueen määrittämistä luonnonsuojelualueeksi (SL). Käytännössä alue alkaa Kellokkaan purouomien suojavyökkeillä (30 m) Tunturipaloon, ja siitä sen tulisi kulkea Röhkömukanmaasta Lehmijänkän kautta Kaulavaaraan sisältäen Ahojänkän kokonaisuudessaan ja Ahojänkänlaen ja sieltä Lompolovaarojen kautta (Tunturijärvi sisässä) Mustavuoman lehtojen suojelualueelle ja edelleen Tunturihäntään sekä ns. suojametsäalueen rajaa myöten yhdistyen kansallispuiston rajaan.

Lausuntopyyntöasiakirjassa on esitetty kaavoitettavaksi alueita, joissa on runsaasti suojeltuja luontokohteita.

Kaavaselostuksessa lausutaan: ”Kestävän kehityksen perusehtona on, että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemin toimivuus säilytetään ja ihmisen toiminta on mahdollista sopeuttaa luonnon kestokykyyn. Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että koko luonnonympäristö otetaan huomioon: luonnon monimuotoisuus, maaperä, ilmasto, vesistö, pohjavedet ja niiden suhteet toisiinsa.

Vastoin edellä kuvattua kestävän kehityksen perusehtoa on osayleiskaavassa osoitettu rakentamiskohteiksi useita alueita, joissa on runsaasti suojeltuja luontokohteita. Tällaisia kaavasuunnistelusta poistettavia alueita ovat mm.:

Iso Kaupinjärvi, jonka itäpuolella on rakentamiseen varattu alue. Alueella on runsaasti tunnistettuja luontoarvoja.
Lieveuomien alueet sekä luonnonarvoiltaan monipuoliset alueet tulee jättää rakentamisalueiden ja laajentumisalueiden varauksista pois.
Pitkäntörmän alue tulee suojella rakentamisen osalta, koska ympärillä on paljon luontoarvoalueita.

Kaavasuunnittelussa ei ole osoitettu, kuinka rakentamiseen osoitetuilla alueilla voisivat niillä nykyisin tunnistetut erityiset luontoarvot säilyä, mistä johtuen kaavasuunnittelua tulee suunnata uudestaan edellä kuvatuilta osin.

Natura-alueeseen kuuluvan Äkäsjoen rannoille on jätettävä suojavyöhykkeet.

Ylläksen osayleiskaavan alueella oleva Äkäsjoki sivuhaaroineen kuuluu Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueeseen (SAC FI1301912), joka on Natura 2000 -suojelualuetta.

Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan Natura-arviointi on tehtävä, mikäli hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.

Tornionjoki on arvokas vaelluskalajoki, sillä Suomessa on Tornionjoen lisäksi enää Simojoessa luonnonvaraisesti lisääntyvä Itämeren lohikanta. Jokeen nousee kutemaan myös meritaimen ja vaellussiika.

Tärkeitä saaliskaloja ovat myös hauki, harjus, ahven ja siika. Näiden kalalajien lisäksi Tornion-Muonionjoessa esiintyy 17 muuta kalalajia.

Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueeseen suojelualueen perusteissa määritellään, että alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla.

Katsomme, että kyseinen vaatimus on velvoittava myös Ylläksen alueen osayleiskaavoja laadittaessa, mutta kaavaluonnoksen lausuntopyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty selvityksiä Äkäsjoen läheisyyteen merkittyjen uusien rakennusalueiden vaikutuksista Äkäsjoen suojeluarvoihin.

SLL Lappi ym. esittää, että Natura 2000 -alueeseen kuuluvan Äkäsjoen ranta-alueelle määritellään 50 – 100 m suojavyöhyke, jota lähemmäksi jokea ei uusia rakentamisalueita saa sijoittaa.

Rovaniemellä 26.11.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n puolesta

Hilkka Lipponen

varapuheenjohtaja

Mika Flöjt

toiminnanjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Muonion ja Kolarin Luonto ry:n puolesta

Keijo Taskinen

puheenjohtaja

Sari Hänninen

sihteeri

Molempien yhdistysten yhteisenä yhdyshenkilönä tässä asiassa toimii: