SLL: Luontokato ei pysähdy ilman luonnonsuojelua
Tieteen viesti luonnon ja lajien tilasta on huolestuttava, mutta poliitikot näyttävät ohittaneet viestin. Luonto kuitenkin köyhtyy koko ajan, kun lajeja ja elinympäristöjä häviää ympäriltämme. Suunta on tuhoisa, sillä koko olemassaolomme perustuu luontoon. Luontokadon pysäyttäminen vaatii tahtoa ja toimia.
Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen
Juuri nyt on otollinen hetki tehdä luontoa suojaavia päätöksiä. Valmistelussa ja pöydällä on paljon asioita, jotka määrittävät kuinka tehokkaisiin toimiin ryhdymme luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suomi on ainakin näennäisesti sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Jotta pääsemme tavoitteeseemme, toimilla on kiire.
Euroopan unionissa havahduttiin yhteisten monimuotoisuusstrategioiden tehottomuuteen. 2030 ei ole ensimmäinen vuosi johon mennessä luontokato on ollut tarkoitus pysäyttää. Tavoitteessa on aiemmin epäonnistuttu. Jotta tuleva tavoitevuosi ei ole taas yksi epäonnistuminen, vaatii EU tällä kertaa jäsenmailtaan enemmän.
Parhaillaan EU:ssa ollaankin hyväksymässä sitovaa ennallistamisasetusta, joka velvoittaa jäsenmaitaan korjaamaan aiheutettua vahinkoa parantamalla heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Tämän lisäksi EU pyytää jäsenmailta sitoumuksia, lupauksia siitä, kuinka maat aikovat kasvattaa suojelupinta-alaansa ja edistää lajien ja luontotyyppien suojelua.
Suomi pullikoi vastaan joka käänteissä. Vastustamme systemaattisesti lähes kaikkia metsiensuojeluun liittyviä EU-aloitteita. Pyrimme esimerkiksi heikentämään kohta hyväksyttävää ennallistamisasetusta . Näyttää pahasti siltä, että yritämme luistaa vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelusta asettamalla kansalliset kriteerit niin tiukoiksi, että arvokkaita metsiä jää niiden ulkopuolelle.
Entäpä jos vastustamisen sijaan olisimme mukana edistämässä luonnonsuojelua ja metsätalouden kestävyyttä koko Euroopassa?
Monimuotoisuustrategiassa linjataan, mitä aiomme tehdä luonnon hyväksi
Tällä hetkellä Suomessa laaditaan omaa, kansallista monimuotoisuusstrategiaa ja kansallisia sitoumuksia EU:n monimuotoisuustrategiaan. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus laativat sitoumuksiin liittyvää kriteeristöä vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua varten. EU:ssa aiemmin hyväksyttyä metsäkatoasetuksen kansallista toimeenpanoa edistetään, sen tarkoituksena on rajata tiettyjä, metsäkatoa aiheuttavia tai metsien tilaa heikentäviä tuotteita kokonaan pois EU:n markkinoilta.
Suomen on näytettävä, että olemme sanojemme mittaisia ja tosissamme tavoitteidemme kanssa. Tarvitsemme uskottavan suunnitelman, riittävästi toimia ja rahaa luontokadon pysäyttämiseen.
Seuraavat vuodet Suomea ohjaava Orpon hallitusohjelma ja budjetti antavat vaikeat ja ristiriitaiset lähtökohdat luonnonsuojelulle. Toisaalta ohjelmaan on kirjattu, että kansainvälisissä tavoitteissa luontokadon pysäyttämiseksi pysytään, mutta toteutukseen ei ole varattu tarvittavia rahoja. Joitakin välttämättömiä keinoja, kuten suojelupinta-alan riittävää kasvattamista, lähes vastustetaan.
Mitä tarvitsemme nyt
“Mikä on riittävästi” ei ole poliittinen päätös tai mielipidekysymys. Toimet luontokadon pysäyttämiseksi on valittava parhaimman käytettävissä olevan tiedon perusteella. Tätä varten Suomessa on esimerkiksi Luontopaneeli, joka on muun muassa esittänyt, että YK:n ja EU:n tavoitteet kasvattaa suojelupinta-alaa 30 prosenttiin ja ennallistaa heikentyneitä elinympäristöjä tulisi toimeenpanna Suomessa viipymättä.
Jäljellä olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu on yksi kiireellisimpiä toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Tähän Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan ja tätä komissio edellyttää jäsenmailtaan. On paljon jo kartoitettuja vanhoja ja luonnontilaisia metsiä, jotka tulisi siirtää välittömästi suojeluun. Tällaisia ovat esimerkiksi Luonnonmetsätyöryhmien kartoittamat kohteet ja Metsähallituksen alue-ekologisen verkoston alueet.
Emme voi neuvotella luonnon kantokyvyn kanssa. Se ei sopeudu meihin, vaan meidän on sopeutettava oma toimintamme siihen. Muutoksen pitää alkaa nyt.
Liisa Toopakka
Kirjoittaja on monimuotoisuusasiantuntija.
LISÄTIETOJA
Monimuotoisuusasiantuntija (erityisesti metsien ja soiden ekologia, kestävä metsätalous)Liisa Toopakka
- +358 40 504 2989
- liisa.toopakka(a)sll.fi