Lounaismaan kansallispuistohanke
Lounaismaan kansallispuistohanke on aloite uuden kansallispuiston perustamiseksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueille.
Hanke uuden kansallispuiston perustamiseksi
Lounaismaan kansallispuistohanke on aloite uuden kansallispuiston perustamiseksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueille. Ehdotettu kansallispuisto kattaisi yli 11 000 hehtaaria, mikä tekisi siitä Etelä-Suomen manneralueen suurimman kansallispuiston.
Alueeseen sisältyisi nykyisiä suojelualueita, kuten Kurjenrahkan kansallispuisto ja Vaskijärven luonnonpuisto, sekä noin 2 800 hehtaaria uutta suojelualuetta. Kansallispuiston perustamisen tavoitteena on suojella alueen monimuotoista luontoa, joka käsittää arvokkaita soita, metsiä, lehtoja, lintuvesiä, järviä, puroja ja lähteitä.
Lisäksi hanke pyrkii parantamaan yleisön virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia sekä edistämään luonnonharrastusta ja -tutkimusta. Kansallispuiston perustaminen voisi myös vaikuttaa myönteisesti lähialueiden ympäristöystävällisiin maankäyttötapoihin ja matkailuyrityksiin.
Aloitteen ovat tehneet Varsinais-Suomen ja Satakunnan luonnonsuojelupiirit, ja se on päivätty 18. kesäkuuta 2024. Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki Lounaismaan kansallispuistosta, joka kattaisi Auran, Euran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän ja Ruskon kuntia sekä Laitilan ja Turun kaupunkeja.
Kansallispuiston perustaminen tukisi hallitusohjelman ympäristöpoliittisia tavoitteita ja edistäisi luonnonsuojelua Lounais-Suomessa.
Hankkeen taustaa
Valtioneuvoston vahvistamien suojeluohjelmien, seutu- ja maakuntakaavojen sekä EU:n Natura 2000 -verkoston alueiden hankinta valtiolle on mahdollistanut laajojen suo- ja metsäalueiden muuttamisen luonnonsuojelualueiksi.
Kurjenrahkan kansallispuisto, jonka alkuperäinen pinta-ala oli 2 540 hehtaaria, perustettiin lain voimin 1.1.1978. Nykyään sen koko on 3 138 hehtaaria. Vaskijärven luonnonpuisto on puolestaan laajentunut asteittain 2 228 hehtaariin.
Vuonna 2014 valtioneuvoston asetuksella perustettiin kansallispuistoon nyt esitettävälle alueelle useita luonnonsuojelualueita, yhteensä noin 2 900 hehtaaria. Alueiden hankinta luonnonsuojelutarkoituksiin on jatkunut edelleen.
Perustettavaksi esitettävän kansallispuiston alueelle suunniteltiin 1900-luvulla merkittäviä julkisia energia- ja liikenneverkkohankkeita sekä säännöstely- ja rakennushankkeita, mutta ne jäivät toteuttamatta alueen luonnonarvojen säilyttämiseksi.
Idea maakuntien yhteisestä laajasta kansallispuistosta
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri teetti 1990-luvun lopulla selvityksen “Luontokohteet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Säkylän Pyhäjärven etelä- ja lounaispuolisilla alueilla.” (Olavi Nyfors, 91 sivua). Selvitys tehtiin merkittävien luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen kartoittamiseksi alueella. Lisäksi aluetta on tutkittu laajasti sekä luonnonsuojeluviranomaisten että luonnonharrastajien toimesta, muun muassa Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen lintuasemalla sekä Suo- ja Järviarkistojen kartoituksissa.
Satakunnan puolella kansallispuistohanketta on käsitelty ja perusteltu Tuomo Hurmeen ja Teija Kirkkalan vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassa ”Koskeljärvi”. Vuonna 2018 he laativat yhdessä Jorma Hinkkasen kanssa aloitteen Satakunnan ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiireille maakuntien yhteisen kansallispuiston perustamisesta.
Ideana on yhdistää Kurjenrahkan kansallispuisto ja muita arvokkaita luonnonsuojelualueita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Esitys eduskunnalle laiksi Lounaismaan kansallispuistosta
Kansallispuistoaloite esitetään hallituksen lakiesityksen muodossa, käyttäen rakenteena Etelä-Suomeen viime vuosina perustettujen kansallispuistojen hallituksen esityksiä eduskunnalle.
Lounaismaan kansallispuistosta ehdotetaan säädettäväksi laki, ja kansallispuisto perustettaisiin Auran, Euran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän ja Ruskon kunnissa sekä Laitilan ja Turun kaupungeissa sijaitseville valtion omistamille, pääosin jo suojelluille alueille.
Kansallispuiston perustamisen tavoitteena on suojella Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla sijaitsevaa koskematonta luontoa, sen monimuotoisuutta ja eliölajistoa. Alueella on arvokkaita soita, metsiä, lehtoja, lintuvesiä, järviä, puroja ja lähteitä.
Kansallispuiston pinta-ala olisi noin 11 200 hehtaaria, josta suurin osa koostuu jo luonnonsuojelulain nojalla perustetuista valtion luonnonsuojelualueista. Lisäksi alueeseen sisältyy valtion luonnonsuojelualueeksi ostettuja maa-alueita sekä Metsähallituksen hallinnoimia, pääosin suojeluun luokiteltuja alueita.
Aikataulu ja hankkeen eteneminen
Kansallispuiston perustamisen jälkeen sen on tarkoitus laajentua, mikäli valtio hankkii lisää maata luonnonsuojelutarkoituksiin.
- 2024–2025: Kuntakierrokset ja esittelyt kuntaliitoille
- 2024–2025: Kartta- ja liiteaineiston päivitys
- 2025: Esityksen laatiminen hallituksen ehdotukseksi eduskunnalle
- Kevät 2025: Esityksen jättäminen ympäristöministeriölle
Hankkeen hyvät puolet
Valtion omistuksessa – Alue on jo hankittu suojelutarkoituksiin.
Kuntien osallistumismahdollisuus – Halutessaan kunnat voivat liittää alueitaan kansallispuistoon.
Sopii hallitusohjelmaan – Tukee luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun tavoitteita.
Mahdollisuus EU-tukiin – Laajempi alue helpottaa rahoituksen, kuten LIFE-ohjelman, saamista.
Edistää luontomatkailua – Luo mahdollisuuksia kestävälle matkailu- ja yritystoiminnalle.
Ajankohtaista
-
Aloite Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteisen Lounaismaan kansallispuiston perustamisesta
LUE LISÄÄ: Aloite Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteisen Lounaismaan kansallispuiston perustamisestaKansallispuiston perustamisella suojeltaisiin Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajan molemmin puolin säilyneen salomaan luontoa, monimuotoisuutta ja eliölajistoa.