VieKas LIFE
VieKas LIFE (2018–2023) oli haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä.
Hanketiedot
Kesto
8/2018–12/2023
Kohdealue
Suomi
Yhteyshenkilö
Titta Vikstedt
Projektipäällikkö
+358 40 632 7578
titta.vikstedt@sll.fi
Projektin verkkosivut
Seuraa hanketta somessa
Mikä VieKas LIFE?
VieKas = VierasKasvi!
VieKas LIFE -hanke perehdytti suomalaiset haitallisiin vieraslajeihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin hankkeen esimerkkilajien jättipalsamin, jättiputkien ja keltamajavankaalin avulla.
Käytännön luonnonsuojelua, joka helpottaa ilmasto- ja ympäristöahdistusta
Ilmaston lämpenemisen takia yhä useampi vieraslaji selviää myös Suomessa. Haitallisten vieraslajien aiheuttama uhka suomalaiselle luonnolle tuleekin korostumaan tulevaisuudessa. VieKas LIFE opasti suomalaisia tekemään tänään valintoja, jotka ennaltaehkäisevät haitallisten lajien leviämistä ja haittoja tulevaisuudessa.
Uutta yhteistyötä kansalaisten, kuntien, järjestöjen ja yritysten välillä
Haitallisten vieraslajien leviäminen ei pysähdy tontin, kunnan tai valtion rajalle. Tästä syystä haitallisten lajien leviämisen hillintä vaatii rajat ylittävää yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta. VieKas LIFE loi paikallisia yhteistyöverkostoja ja toi yhteen erilaisia toimijoita, joiden tekemän työn avulla haitallisten lajien leviämistä voidaan rajoittaa.
Kansalaistieteilijät kartoittavat ja torjuvat vieraskasvilajeja
Kansalaistiede on vapaaehtoisten kansalaisten tekemää, tieteellistä työtä edistävää havainto- tai muiden tietojen keräämistä tai toimintaa. Hankkeen perehdyttämät vapaaehtoiset kansalaistieteilijät ilmoittavat älypuhelimillaan arvokkaita vieraslajihavaintojaan, mikä auttaa tehokkaiden torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa.
Jaoimme hyväksi havaitut toimintatavat myös kansainväliseen käyttöön
Jaoimme tietoa VieKas LIFE -hankkeen aikana kehitetyistä ja testatuista toimintatavoista, kokemuksista ja hyödyistä ympäri Suomen mutta myös kansainvälisesti.
Hankkeen tavoitteet ja tulokset
1. Koulutus ja viestintätoimet vähentävät haitallisten vieraslajien tahatonta levittämistä
Suomessa haitallisten vieraslajien merkittävimmät leviämisväylät luontoon ovat koti- ja ammattipuutarhanhoito sekä viherrakentaminen. VieKas LIFE tarjosi lajien leviämisen kannalta olennaisille kohderyhmille suunnattua viestintää ja koulutusta. Vieraslajien tahaton leviäminen vähenee tietoisuuden ja osaamisen kasvaessa. Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä yli 750 vieraslajitapahtumaa, joihin osallistui yli 14 600 henkilöä.
2. Perehtyneet kansalaiset ja vapaaehtoiset kansalaistieteilijät ovat tärkeitä vieraslajitilanteen hallinnassa
Suomalaiset eivät keskimäärin tunne haitallisia vieraslajeja tai ole tietoisia niiden vaikutuksista alkuperäisille lajeille, luontotyypeille tai ihmisten terveydelle ja taloudelle. VieKas LIFE kasvatti vieraslajitietoisuutta sekä tarjosi helppoja tapoja ehkäistä haitallisten lajien leviämistä omalla toiminnalla ja valinnoilla. Hanke aktivoi kansalaisia havainnoimaan ja torjumaan vieraslajeja – kohdelajien vuosittaiset havaintomäärät kasvoivat 189–600 %.
3. Kokosimme kunnille vieraslajiratkaisuja tarjoavan työkalupakin
Keräsimme yhteen hankkeen aikana saamiamme hyviä kokemuksia kansalaisten, kuntien, yhdistysten, yritysten ja muiden tahojen kanssa tekemästämme yhteistyöstä. Hankkeen lopuksi kokosimme kaiken oppimamme työkalupakiksi kuntien käyttöön.
4. Selvitimme ympäristöystävällisiä torjuntatapoja vaihtoehtona kemiallisille torjunta-aineille
Hankekumppanimme Luonnonvarakeskus selvitti ympäristöystävällisten torjuntamentelmien potentiaalia vaihtoehtona kemiallisille torjunta-aineille sekä kokosi torjuntamenetelmistä oppaan ja videosarjan: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/552236
5. EU-listan haitallisten vieraskasvilajien leviämisen hallinta ja hävittäminen luonnosta
VieKas LIFE -hankkeen aikana kartoitimme ja torjuimme jättiputkia sadoilla kohteilla, jättipalsamia 50 kohteella sekä viittä vielä harvinaista keltamajavankaalin esiintymää eri puolilla Suomea.
Katso video
VieKas LIFE -toiminta
Materiaaleja kouluihin
VieKas LIFE -hankekumppani Luontoliitto tarjosi kouluille mahdollisuuden tilata kouluvierailijan kertomaan oppilaille vieraslajeista. Vieraslajitunnin materiaalit ovat vapaasti ladattavissa ja hyödynnettävissä täällä.
Opi vieraslajeista ja innostu kansalaistiedetoiminnasta
Luonnonsuojeluliitto sekä piirit ja paikallisyhdistykset järjestivät yhdessä Marttayhdistysten, kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa erilaisia vieraslajiaiheisia tapahtumia. Luonnonsuojeluliiton ja Marttaliiton yhteistyössä toteuttamalla vieraslajiverkkokurssilla voit opiskella vieraslajeista omatoimisesti. Oppikurssin löydät Martta-Akatemiasta.
Teimme vieraslajit tutuiksi erilaisin viestintätempauksin
VieKas LIFE -hankkeen viestinnässä esittelimme kolmen kohdekasvilajin (jättipalsami, jättiputket ja keltamajavankaali) lisäksi myös muita Suomelle merkityksellisiä haitallisia vieraslajeja, niiden aiheuttamia haittoja sekä sitä, miten niiden leviämistä voi hillitä. Kirjastonäyttelymme on edelleen tilattavissa vieraslajiviestintää varten (ks. hankkeen yhteystietosivut).
VieKas LIFE tarjosi tukea ja koulutusta kartoitusten ja talkoiden suunnittelijoille
VieKas LIFE koulutti Luonnonsuojeluliiton ja Marttojen vieraslajeista kiinnostuneet aktiivit järjestämään talkoita ja levittämään tietoisuutta haitallisista vieraslajeista omassa asuinkunnassaan. Koulutuksia ja perehdytyksiä järjestettiin myös muille ryhmille tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.
Haluatko vinkkejä vieraslajityöhön? Ole rohkeasti yhteydessä. (ks. hankkeen yhteystietosivut).
Tunnista hankkeen kohdelajit
Jättipalsami (Impatiens glandulifera)
Tuntomerkit: Korkeus täysikasvuisena 50–300 cm. Heinäkuussa (Etelä-Suomi) ilmestyvät valkoiset, pinkit tai violetit ”orkideamaiset” kukat. Sahalaitaiset, pitkulaiset ja teräväkärkiset lehdet kasvavat kahden tai kolmen lehden sarjoissa varren paksummista solmukohdista.
Biologia: Yksivuotinen laji, joka lisääntyy vain siemenistään. Siemenet kypsyvät elokuussa (Etelä-Suomi) turpeissa siemenkodissa, mitkä hajotessaan sinkoavat siemenet metrien päähän. Yksi yksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä.
Elinympäristöt: Puronvarret, rannat, lehtometsät ja muut kosteat kasvupaikat.
Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)
Tuntomerkit: Valtavat, päältä kaljut mutta alta karvaiset lehdet ovat täysikasvuisina jopa 1,5 m leveitä ja lehtiruodin kanssa jopa 3 m pitkiä. Särmäinen, laikukas ja vaihtelevasti karvainen, 5–10 cm paksu kukintovarsi voi kasvaa 2,5–5 m korkeaksi. Tuoksu voi olla anismainen tai pistävän epämiellyttävä. Suuri, porkkananmuotoinen juuri voi ulottua 0,5 m syvyyteen.
Biologia: Monivuotisia kasveja, jotka leviävät ainoastaan siemenistään. Yksi yksilö tuottaa keskimäärin 20 000, mutta jopa 100 000 siementä, jotka kypsyvät elo-syyskuussa.
Elinympäristö: tien- ja radanvarret, joutomaat, hylätyt pihat, metsät ja maankaatopaikat.
HUOM! Jättiputket ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Kasvineste aiheuttaa iholla kemiallisen palovamman auringonvalon vaikutuksesta.
Keltamajavankaali (Lysichiton americanus)
Tuntomerkit: Laji kukkii aikaisin keväällä toukokuussa kasvattamalla n. 0,5 m korkean nuijamaisen kukkavarren kirkkaankeltaisine tukilehtineen. Suurikokoiset, kiiltävät ja kaljut lehdet levittäytyvät lehtiruusukkeena jopa 1 m² alueelle. Englannissa ja Ruotsissa laji tunnetaan ”haisunäätäkaalina”, joka kertoo lajin pahaksi mielletystä hajusta.
Biologia: Keltamajavankaali lisääntyy siemenistään, joilla on hyvä itämiskyky. Kelluvat siemenet leviävät tehokkaasti virtaavan veden mukana.
Elinympäristö: Ojien, purojen ja lampien rannat ja muut kosteat kasvupaikat. Saattaa löytyä myös puutarhasta istutettuna.
Tiedotteet ja artikkelit
2022
Tiedote 4.10: Luonnonsuojeluliiton vieraslajityöllä ehkäistiin jälleen luontokatoa ympäri Suomea
2021
Artikkeli 1.9.: Vaikeatkin vieraslajit torjutaan maanomistajan tahdolla ja oikeilla keinoilla
Tiedote 28.8.: Soolotalkoot-kesäkampanja innosti torjumaan haitallisia vieraslajeja
Blogi 16.6.: Kurtturuusun levinneisyyttä selvitettiin Espoon rannoilla ja saaristossa (opinnäytetyö)
Ajankohtaista 29.4.: Mikä iNaturalist ja miten sitä voi hyödyntää vieraslajityössä?
Ajankohtaista 9.4.: Luonnonsuojeluliitto on mukana #Kutsumatonvieras -vieraslajiviestintäkampanjassa
2020
Ajankohtaista 22.9: Jättiputkien kimppuun koivutisleellä (VieKas LIFE)
Vieraslajitorjunnan parhaat käytänteet -etäseminaari 18.8.2020 (VieKas LIFE ja Rannikko LIFE)
Lausunto 31.8: Lausunto haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmasta
Ajankohtaista 14.8: Jättipalsamin torjunta kotipihalla ja suuremmissa talkoissa
Tiedote 13.5: Kurtturuusu ja muut haitalliset vieraskasvilajit tutuiksi ilmaisilla verkko-opinnoilla
Haastattelu 5.3: Vuoden luontovapaaehtoinen Tiina Tikkanen on kokenut vieraslajitorjuja
Ajankohtaista 17.1: Kuopio kartoitti keinoja tukkia haitallisten vieraslajien leviämisväyliä
2018–2019
Tiedote 28.5: Haitallisia vieraskasveja torjuva hanke kannustaa suomalaisia luonnonsuojelutekoihin
Luonnonsuojelija -lehti 20.5: Viekkaat valloittajat
Luonnonsuojelija -lehti 20.5: Ryhdy VieKas-aktiiviksi!
Lausunto 6.4: Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi
Luonnonsuojelija -lehti 26.11.2018: Yhdessä vieraslajeja vastaan
Ajankohtaista
-
Ehdotus minkin lisäämisestä EU:n vieraslajiluetteloon ja siihen liittyvä poikkeusluvan hakeminen
LUE LISÄÄ: Ehdotus minkin lisäämisestä EU:n vieraslajiluetteloon ja siihen liittyvä poikkeusluvan hakeminenMinkki luokiteltiin jo vuoden 2012 Suomen kansallisessa vieraslajistrategiassa erityisen haitalliseksi vieraslajiksi.
-
|
Puistot niityiksi ja lähikedot kuntoon
LUE LISÄÄ: Puistot niityiksi ja lähikedot kuntoonLuonnonsuojeluliitto työskentelee pölyttäjät huomioivien kuntien lisäämiseksi. Naantalissa ja Ylöjärvessä yhteistyö on alkanut jo tänä vuonna. Saako vanhoista pelloista hoitokokeiluilla kukkaniittyjä, miten uusniityn perustaminen onnistuu – entä innostuuko kuntien tekninen toimi nurmikoiden parturoinnin vähentämiseen tai kaupunkiketojen vaalimiseen?
-
Kuva: Jukka Hernetkoski (CC BY-NC 2.0) |
Kolme syytä, miksi kaunista lupiinia pitää torjua
LUE LISÄÄ: Kolme syytä, miksi kaunista lupiinia pitää torjuaLupiini kukkii komeasti kuten moni puutarhalaji. Se ei kuitenkaan pysy pihapiireissä, vaan leviää luontoon. Komealupiini on haitallinen vieraslaji ja se aiheuttaa luontokatoa monella eri tavalla.
Hankkeen budjetti ja rahoittajat
Awareness building, surveying and controlling invasive alien species (IAS) in Finland -LIFE+
Koordinaattori: Suomen luonnonsuojeluliitto
Hankkeen kesto: 8/2018–12/2023
Hankkeen budjetti: 2 473 531 euroa, josta 60 % on EU LIFE -rahoitusta.
LIFE on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
Tämän sivuston sisältö ja hankkeen viestintä edustaa ainoastaan VieKas LIFE -hankkeen näkemyksiä. CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa sivuston sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.
