Historia
Luonnonsuojeluliiton tie Suomen aktiivisimmaksi ympäristöjärjestöksi vaikuttamistyössä alkoi vuonna 1938.
Kaikki alkoi rakkaudesta luontoon
Toukokuisena perjantai-iltana vuonna 1938 joukko määrätietoisia ihmisiä kokoontui Helsingin Säätytalolla. Heille oli yhteistä rakkaus luontoon. Lähes satapäinen ryhmä perusti Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen, nykyisen Suomen luonnonsuojeluliiton edeltäjän.
Järjestön työ alkoi jo sotien aikaan luontoretkien järjestämisestä, jota pidettiin ”keinona yleisön luonnonharrastuksen herättämiseksi”. Seuraavina vuosikymmeninä suomalaisten viemisestä luontoon tuli keskeistä työtä. 2020-luvulla vuosittain järjestetään yli tuhat retkeä, joille osallistuu noin 20 000 luonnonystävää.
Suomen luonnonsuojeluyhdistys näytti ensimmäistä kertaa voimansa kansallispuistojen perustamisessa. Ilman luonnonsuojelijoita emme saisi vaeltaa Lapin erämaissa, katsella henkeä pidätellen Kolin kansallismaisemaa tai ihailla norpan sukellusta Saimaan aaltoihin Koloveden kansallispuistossa. Kansallispuistoverkoston ohella Luonnonsuojeluliiton ydintyöksi muodostui maamme suojeluverkoston luominen ja puolustaminen.
Aikaansa edellä
1960-luvulla ympäristömyrkyt havahduttivat maailman ympäristötietoisuuteen. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys muuttui Suomen luonnonsuojeluliitoksi, joka sai lisää voimaa paikallistoiminnasta: piireistä ja paikallisyhdistyksistä. Myös nuorisojärjestö Luonto-Liitto liittyi joukkoon.
Alkoi Suomen myöhemmin maailman parhaaksi arvioidun ympäristöhallinnon ja -lainsäädännön tiivis rakentaminen. Luonnonsuojeluliitto esitti Suomeen ympäristöministeriötä jo vuonna 1970. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö piti ajatusta ympäristöministeriöstä kummallisena, omalaatuisena ja täysin asiattomana. 13 vuoden sinnikkään työn jälkeen Suomi sai ympäristöministeriön maailman ensimmäisten joukossa. Itsenäisen ympäristöhallinnon puolustamista ei ole voitu lopettaa 2000-luvullakaan.
Vuosikymmenten varrella Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut usein aikaansa edellä. Aikoinaan niin vesiensuojeluvaatimusten, Natura-suojeluohjelman kuin rikkidirektiivinkin piti ajaa Suomi konkurssiin, mutta näin ei käynyt. Nämäkin ovat nykyään osa Suomen luonnonsuojeluhistoriaa.
Vaikuttava järjestö
Suomen luonnonsuojeluliitolla on aina ollut keskeinen rooli niin maamme ympäristöhallinnon kuin -lainsäädännönkin kehittämisessä. Vuonna 2024 Suomen luonnonsuojeluliitto arvioitiin toistamiseen aktiivisimmaksi ympäristöjärjestöksi vaikuttamistyössä.
Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat pääsevät puhumaan eduskuntaa sekä tapaamaan ministereitä ja ympäristöhallinnon virkamiehiä. Paikallistasolla vaikutetaan kuntapäättäjiin ja kuntien virkamiehiin.
Luonnonsuojeluliitto on vallan vahtikoira ja luonnon herkeämätön puolustaja. Jokainen aikakausi on tuonut mukanaan ongelmia, jotka on luonnonsuojelun näkökulmasta ratkaistava. 2020-luvulla maailma on entistä monimutkaisempien ja vaikeampien ympäristöongelmien edessä.
Yksi asia on silti pysynyt ennallaan. Luonnonsuojeluliitto tarvitsee edelleen rohkeita ja luonnon puolia pitäviä ihmisiä. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin pystymme vaikuttamaan. Liity siis joukkoomme.
”Luonnonsuojeluliiton rooli on ollut hyvin keskeinen: aluksi se virallisen luonnonsuojelun osana hoiti luonnonsuojelualueiden suunnitteluun liittyviä tehtäviä, neuvotteli ja huomautti luontoa muuttavista hankkeista. Sittemmin se käynnisti ympäristöpoliittisen keskustelun ja nosti esiin uusia teemoja, kuten luonnonvarojen järkevän käytön sekä ihmisen terveyteen, viihtyvyyteen ja elämäntapoihin liittyvät ympäristökysymykset.”
FT Pekka Borg
Dosentti ja tietokirjailija
Tunnustuksia suojelutyöstä
Jaamme vuosittain useita tunnustuksia merkittävistä ympäristöteoista. Perinteikästä Ympäristöpalkintoa on myönnetty jo vuodesta 1980 lähtien. Palkitsemme myös järjestömme ansioituneita jäseniä ansiomerkein. Piirimme ja yhdistyksemme jakavat lisäksi vuosittain omat, maakunnalliset ja paikalliset ympäristöpalkintonsa.
