Voittojen vuosi 2023
Haasteet ovat valtavia, mutta luonnonsuojelijoita ei voi kukaan pysäyttää, uskoo puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2023
”Tänä vuonna avainsana on ollut metsät, metsät ja metsät. Parhaillaan käynnissä on iso vääntö siitä, millaisin kriteerein vanhat ja luonnontilaiset metsät kansallisesti määritellään. Turvaavatko kriteerit metsäluonnon moninaisuutta vai vesittyvätkö kriteerit poliittisten tarkoitusperien vuoksi?
Kuluvalta vuodelta on vaikea nimetä yhtä yksittäistä voittoa ylitse muiden. Jokainen luonnon eteen tehty ponnistus on voitto; joskus lopputulosta joutuu odottamaan pitkään. Tulevaisuuden kannalta merkittävä oli muun muassa ympäristöjärjestöjen yhteinen ilmastovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaikka KHO jätti tänä vuonna tutkimatta hallintovalituksen ilmastolain rikkomisesta, voi tie avautua uudelle valitukselle, jos hallitus ei toimi riittävän nopealla aikataululla ilmastolain tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi.
Järjestäytyneitä luonnonsuojelijoita tarvitaan. Yhteiskunta toimii sellaisilla pelisäännöillä, että yksittäisten ihmisten on vaikeaa saada muutosta aikaan. Arjen realiteetitkin tulevat vastaan. Liittona ja kansalaisjärjestönä meillä on siihen mahdollisuus.
Aiheellinen huolenaihe on, että poliittisin päätöksin luonnonsuojelutyötä on sälytetty vapaaehtoisten ja kolmannen sektorin vastuulle yhä enemmän. Olen kuitenkin ollut häkeltynyt siitä, kuinka sitoutuneita pitkän linjan puurtajia Luonnonsuojeluliitosta löytyy.”
Hanna Halmeenpää
Liittohallituksen puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto
168 valitusta ilvesten tappoluvista
Suomen Riistakeskus myönsi lokakuussa luvat tappaa 300 ilvestä, eli yli 12 prosenttia Suomen ilveskannasta. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä kaatolupien perustelut eivät kestäneet päivänvaloa, ja se päätti valittaa luvista. Luonnonsuojeluliiton keräys ilvekselle tuotti viikossa historialliset 52 000 euroa. Sen ansiosta Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset pystyivät jättämään paikallisiin hallinto-oikeuksiin 168 valitusta ilveksen tappamiseen tarkoitetuista poikkeusluvista. Ne koskevat lähes kaikkia 300 ilvestä. Yhdessä päätöksessä voi olla lupia useamman ilveksen tappamiselle. Marraskuun lopussa ensimmäiset hallinto-oikeudet alkoivat laittaa lupia toimeenpanokieltoon.
517 hehtaaria Oulujärven saarilla suojeltiin
Kuusi vuotta sitten Metsähallitus aikoi toteuttaa hakkuut Oulujärven ainutlaatuisissa saarissa Kuostonsaaressa, Kaarresalossa ja Honkisessa. Paltamon Luonto ry ja Kainuun lintutieteellinen yhdistys kävivät oikeutta estääkseen hakkuut boreaalisissa luonnonmetsissä. Lopulta korkein hallinto-oikeus esti hakkuut. Tarina sai lopullisen päätöksen helmikuussa 2023, kun Marinin hallitus suojeli noin 30 000 hehtaaria valtionmaita. Tuolloin saatiin turvaan saarten lisäksi monta muuta ympäristöjärjestöjen vaalimaa kohdetta.
52 600 haitallista jättiputkea torjuttiin
Luonnonsuojeluliiton maastotyöntekijät kaivoivat kesän aikana ylös melkein 52 600 jättiputkea. Torjuntatöitä tehtiin yli kuuden hehtaarin alueella Varsinais-Suomessa. Torjuntatyö kuului viisivuotiseen VieKas LIFE -hankkeeseen, jonka myötä Luonnonsuojeluliitosta on tullut vieraslajiasioissa arvostettu kansallisen tason asiantuntijataho. Viiden vuoden aikana on torjuttu vieraslajeja yli 400 kohteella yli 20 kunnan alueella. Lisäksi on kontaktoitu ja neuvottu yli 220 maanomistajaa.
25 000 puuntaimea Madagaskarilla
Taimitarhassa Madagaskarilla kasvatetaan tänä vuonna 25 000 puuntaimea, esimerkiksi pariakymmentä erilaista hedelmäpuuta. Paikallisille hankittiin 160 uutta puuta säästävää hellaa ja kymmentä uutta perhettä tuetaan peltometsäviljelyyn siirtymisessä. Toimet edistävät kestävää maataloutta ja ehkäisevät metsäkatoa.
2000 metriä verkkoja pois Saimaalta
Saimaasta on tehty taas turvallisempi paikka saimaannorpalle, kun Luonnonsuojeluliitto vastaanotti yhteensä noin kaksi kilometriä vanhoja kalaverkkoja Vaihda verkot katiskaan -tapahtumissa. Ne eivät ole enää uhka uhanalaiselle norpalle. Talkoilla rakennettiin 177 norppaturvallista katiskaa, joilla Saimaan kalastajat saavat jatkossakin kalaa.
7000 mielenosoittajaa puolusti luontoa
Maaliskuussa järjestettiin Luontomarsseja 18 paikkakunnalla ympäri Suomen. Niissä yli 7000 ihmistä osoitti mieltään luonnon puolesta ja vaati päättäjiä huomioimaan luonto ja ilmasto kaikessa päätöksenteossa. Vaalien jälkeen lähes 1000 uutta jäsentä ja kuukausilahjoittajaa liittyi Suomen luonnonsuojeluliittoon kahden viikon aikana ja näytti näin olevansa luonnon puolella.
2023 on vuosi jolloin kyy rauhoitettiin
Kyy on vihdoin vuosien työn tuloksena rauhoitettu. Se tapahtui kesäkuussa voimaan tulleen uuden luonnonsuojelulain turvin. Laki on paljon entistä parempi sisältäen monia liiton ajamia uudistuksia, kuten varovaisuusperiaateen, kansallis- ja luonnonpuistojen turvan malminetsinnältä, ekologisen kompensaation pelisäännöt sekä uhanalaisten lajien huomioon ottamisen velvoitteen päätöksenteossa.
70 000 euroa Ukrainan jälleenrakentamiseen
Ympäristömerkki EKOenergia lahjoitti 20 000 euroa #renewables4ukraine-kampanjaan, jolla edistetään uusiutuvan energian roolia Ukrainan jälleenrakentamisessa. Osa avustuksesta käytettiin kahden liikkuvan aurinkojärjestelmän asentamiseen: Toinen poliklinikalla Buchan alueella ja toinen Irpinin ”Lyceum of Innovative Technologies” -lukiossa. Toukokuussa EKOenergia myönsi vielä toisen, 50 000 euron suuruisen avustuksen, jolla rahoitetaan lisää aurinkoasennuksia.
EKOenergia myönsi Ilmastorahastonsa kautta rahoituksen 19 uudelle aurinko-
energiahankkeelle 13 eri maassa, kuten Boliviassa, Tansaniassa ja Madagaskarissa. Hankkeiden avulla varmistetaan jatkuva energiansaanti köyhyydessä eläville paikallisyhteisöille.
Vuonna 2023 EKOenergia vietti myös 10-vuotisjuhliaan hyvässä myötätuulessa: EKOenergia on kasvanut keskimäärin 40 % vuodessa ja merkkiä käytetään jo 80 maassa.
”Jokainen luonnon eteen tehty ponnistus on voitto”
Hanna Halmeenpää
Hallituksen puheenjohtaja
Paikallisia voittoja
Vapaaehtoiset Luonnonsuojeluliiton 150 yhdistyksessä ovat saaneet luontoa turvaan palanen kerrallaan. Tässä muutamia esimerkkejä.
Kamppailu Mallinkaistenjärven metsien puolesta päättyi voittoon
Puukaupat oli jo sovittu, kun Luonnonsuojeluliiton yhdistys sai äänensä kuuluviin Janakkalan Mallinkaistenjärven metsien puolesta. Janakkalan Luonto ja Ympäristö kamppaili alueen puolesta vuosina 2019–2023. Kunta oli päättänyt metsien hakkuista ja rantojen kaavoittamisesta mökkitonteiksi. Yhdistys kartoitti alueen luontoarvoja, viesti, neuvotteli ja vaikutti sinnikkäästi kuntaan.
Mallinkaistenjärvi on liito-oravan ja lepakoiden elinympäristöä. Mallinkaisten alue on metsien ja peltojen täplittämää maaseutua ja maakunnallisesti merkittävä virkistysalue. Yhdistys on jo aiemmin kunnostanut ja merkinnyt alueen polkureitistöjä sekä rakentanut portaat talkootyönä. Retket metsissä saavat nyt jatkua. Järven itäranta säästyy mökkirakentamiselta eikä virkistysalue pienene.
Ainutlaatuinen Vehoniemenharju säästyy
Kangasalla saavutettiin suurvoitto 20-vuotisen työn tuloksena, kun Tampereen kaupungin konsernijaosto päätti syyskuussa lopettaa Tavase-tekopohjavesihankkeen. Tekopohjavesilaitosta suunniteltiin Vehoniemenharjun Natura- ja muille suojelualueille.
Tekopohjavettä olisi valmistettu ruiskuttamalla vuorokaudessa kymmeniä tuhansia kuutiometrejä järvivettä jyrkkäpiirteiseen harjuun. Järjestelmä olisi ollut kallis, energiaa tuhlaava ja se olisi sisältänyt vakavia ympäristöongelmia arvokkaalle ja herkälle harjukohteelle.
Kangasalan Luonto vastusti hanketta alusta asti monin eri keinoin: oikeudellisesti valituksin, luontokartoituksin ja tiedottamalla.
Turvekentästä kukoistava lintukosteikko
Lappeenrannan Konnunsuo on vanhaa alavaa turvetuotantoaluetta, jossa turpeen kaivu on päättynyt. Nyt aluetta kunnostetaan lintukosteikoksi paikallisten luonnonsuojelijoiden aloitteesta. Kunnostustyö on pian valmis. Kosteikot tarjoavat vesilintujen poikasille sopivia elinympäristöjä, mikä puolestaan turvaa vesilintukantoja ja hidastaa luontokatoa. Esimerkiksi tukkasotka, lapasorsa, heinätavi, nokikana, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, keltavästäräkki ja sitruunavästäräkki viihtyvät alueella.
Viisi metsää suojeltiin Karkkilassa
Karkkilan luonnonsuojeluyhdistyksen monipuolisen työn jälkeen Karkkilan kaupunki päätti suojella Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma Metson avulla viisi metsää, joiden pinta-ala on yhteensä lähes 20 hehtaaria. Karjaanjokilaakson ja sen sivupurojen metsäalueet muodostavat erittäin arvokkaan luontokokonaisuuden niin metsien- ja lehtojensuojelun kuin vesiensuojelun kannalta. Karjaanjokivarren metsät ovat liito-oravan elinpiiriä ja jokivarren eläimistöstä voi mainita saukon ja koskikaran.
Suomiratahanke torpattiin
Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen piiri on ollut aktiivisesti mukana torppaamassa Suomirataa. Uusi rata olisi kulkenut laajojen, paikoin erämaisten metsä- ja maaseutualueiden läpi. Piirin markkinoima Helsingin ja Tampereen välistä suurnopeusrataa vastustava kannanotto keräsi 15 000 allekirjoitusta tammikuussa. Suomiradan valmistelu lopetettiin Orpon hallitusohjelmassa.
Kuukkelin ja pohjantikan metsä säästyi
Oulun kaupunki asemakaavoitti linturikkaan Näppärinkankaan metsäalueen. Luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen aktiiviset jäsenet tekivät alueelle neljä retkeä ja havaitsivat kuukkelin, pohjantikan ja muita lajeja, joita kaupungin luontoselvityksessä ei ollut tunnistettu. Kaavoittajan kanssa keskusteltiin ja tuloksena oli, että Näppärinkankaan lakialueen asuntotontit poistettiin kaavasta.
Yli 170 vieraslajitalkoota
Jättipalsami ja komealupiini muodostavat valtavia kasvustoja syrjäyttäen alkuperäiset kasvit. Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset järjestivät yli 170 torjuntatalkoota, joissa näitä haitallisia vieraslajeja torjui satoja vapaaehtoisia. Kohteet ovat usein sellaisia, joissa on ahkeroitu pitkäjänteisesti vuosikausien ajan. Tulokset näkyvät ja luonto kiittää.
Iso Piitsonsuota ennallistetaan
Pohjois-Karjalassa Iso Piitsonsuota ennallistettiin kohti luonnontilaa. Suomen luonnonsuojeluliiton ennallistusalue on noin sadan hehtaarin kokoinen alue eteläisellä Iso Piitsonsuolla Ilomantsissa. Metsäojitettua suota ennallistettiin ensin kaivinkonetyönä, ja sen jälkeen alueella pilotoitiin erilaisia suon ennallistamismenetelmiä, joissa muun muassa siirrettiin rahkasammalta padottuihin ojiin, rimpipintoihin ja allikoihin ennallistetulla suolla. Itä-Suomen yliopisto tutkii alueella ennallistamismenetelmien tehokkuutta.
Kouvolassa 25 hehtaaria metsiä suojeluun
Kymenlaakson piirin aloite meni läpi, ja Kouvolan kaupunki suojelee kaksi metsäaluetta, pinta-alaltaan yhteensä lähes 25 hehtaaria. Sen lisäksi, että metsät ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta, ovat ne tärkeitä ihmisille. Maisemallisten, näyttävien metsien läpi menee luontopolku ja toisen vieressä on uimaranta. Lisäksi Kouvolan kaupunki hyötyy suojelusta ja saa valtiolta noin 93 000 euron suojelukorvauksen.
Malminetsintälupa torpattiin Pinsiössä
Luonnonsuojelijat näyttivät voimansa Pirkanmaalla, jossa malmia etsitään alueella, jonka valuma-alueella virtaavassa Pinsiö-Matalusjoessa elävät raakku ja purotaimen. Hallinto-oikeus hylkäsi Nokian kaupungin myöntämän malminetsintäluvan Pinsiössä. Valituksen tekivät Luonnonsuojeluliiton paikallistahot yhdessä paikallisten kanssa. Taistelu jatkuu, sillä Tukes on antanut uudelleen luvan New Peaks Finlandille.
Halimaan kalliot ja metsät turvaan
Nokialaiset iloitsivat, kun Nokian kaupunginhallitus päätti toukokuussa, että Halimaan kalliot jätetään rakentamatta. Luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys on puolustanut lähiseudun asukkaiden kanssa Halimaan kalliota keväästä 2010 lähtien eli 13 vuoden ajan. Halimaan metsä- ja kallioalueet ovat aktiivisessa virkistyskäytössä ja niillä on suunnaton merkitys kaikenikäisten ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Kuusi suota turvaan Pohjois-Karjalassa
Kuusi suota säästyy turpeen kaivulta. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri teki hallinto-oikeuteen valituksen maakuntakaavan turvetuotantoon varattuihin soihin liittyen. Hallinto-oikeus antoi päätöksensä, jossa kaava kumotaan kuuden turvetuotantoon rajatun suon osalta. Perusteena oli soiden luonnontilaisuusluokitus 2 ja luontovaikutusten selvitysten riittämättömyys.
Melkein 50 luontokohdetta hoidettiin Uudellamaalla
Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri hoiti kahdessa hankkeessaan vuonna 2023 yhteensä 49 arvokasta luontokohdetta eri puolilla Uuttamaata. Hoitokohteet ovat luonnonarvoiltaan merkittäviä niittyjä ja ketoja, rantaympäristöjä sekä metsäisiä luontotyyppejä. Niitä hoidetaan niittämällä, kitkemällä ja raivaamalla. Rahoitusta saatiin muun muassa Helmi-elinympäristöohjelmasta ja kunnilta sekä toisessa OP Uudeltamaalta ja muilta tahoilta. Myös muissa piireissä ja yhdistyksissä hoidetaan lukuisia erittäin uhanalaisia perinnemaisemia.
Raaseporissa ennallistusaloite voitti
Raaseporin Luonto ehdotti luonnon ennallistamisprojektia Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä ja siitä tuli yleisön suosikki. Ennallistamisprojektissa viheralueita palautetaan lähelle luonnontilaa biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi. Kaupunki ohjaa 100 000 euroa luonnon ennallistamistyöhön eri puolilla Raaseporia.
Liity jäseneksi
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta kattaa koko maan. Etsi lähin paikallisyhdistys ja liity mukaan!
Ryhdy kuukausilahjoittajaksi
Luonto tarvitsee sitkeitä puolustajia. Kuukausilahjoittajana suojelet suomalaisia elinympäristöjä ja lajeja.