Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n säännöt

Hyväksytty Porin liittokokouksessa 4.9.2022.

Patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi sääntömuutoksen 27.12.2022.

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen luonnonsuojeluliitto ry, epävirallinen lyhenne SLL, ruotsiksi Finlands naturskyddsförbund rf, epävirallinen lyhenne FNF. Yhdistyksestä käytetään kansainvälisissä yhteyksissä englanninkielistä nimeä Finnish Association for Nature Conservation (FANC). Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Liiton toimialue on Suomen valtion alue.

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on luonnon- ja ympäristönsuojelun edistäminen sekä suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja vaaliminen.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto keskusjärjestönä

Toimii yhdyssiteenä eri luonnon – ja ympäristönsuojelua edistävien järjestöjen välillä
Harjoittaa julkaisu-, koulutus-, ympäristökasvatus- ja muuta valistustoimintaa sekä tutkimusta
Tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja toimialaansa liittyvistä asioista
Toimii muillakin vastaavilla tavoin, jotta Suomen luonto säilyisi elinkelpoisena, tuottavana, kauniina, monipuolisena ja arvokkaana
Osallistuu alansa kansainväliseen työhön.

Liiton järjestöorganisaatio muodostuu paikallisyhdistyksistä, luonnonsuojelupiireistä sekä keskus- järjestöstä, jotka kaikki ovat rekisteröityjä yhdistyksiä.

Liitto voi toimintansa varten ja sen kehittämiseksi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä asianmukaisen luvan saatuaan järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia.

4 § Jäsenyys

Liiton jäsenet ovat joko varsinaisia, ulkojäseniä tai kannatusjäseniä.

Varsinaisia jäseniä ovat alueelliset piirit (jäljempänä piirit) ja nuorisojärjestö Luonto-Liitto ry, joka näissä säännöissä rinnastetaan oikeuksiltaan piireihin. Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä paikallisyhdistysten muodostama rekisteröity piiri, jonka tarkoituksena on luonnon- ja ympäristön- suojelun edistäminen. Piirien rajat vahvistaa liittovaltuusto kuultuaan asianomaisia piirejä ja näiden paikallisyhdistyksiä.

Ulkojäseneksi voidaan hyväksyä toimialueeltaan tai merkitykseltään valtakunnallinen, oikeuskelpoinen yhteisö, joka kannattaa liiton tarkoitusperiä.

Varsinaiset ja ulkojäsenet hyväksyy liittovaltuusto.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka kannattaa liiton tarkoitusperiä. Kannatusjäsenillä ei ole ääni- eikä puheoikeutta liiton ja sen elinten kokouksissa.

Kannatusjäsenet hyväksyy liittohallitus.

Liittokokous voi kutsua liitolle kunniapuheenjohtajan sekä kunniajäseniä. Näillä henkilöillä on puheoikeus liiton sääntömääräisissä kokouksissa.

5 § Jäsenmaksut

Jäsenmaksuista päättää vuosittain liittovaltuuston kevätkokous. Piirien jäsenmaksut määräytyvät niiden jäsenyhdistysten henkilöjäsenten lukumäärän perusteella. Henkilöjäseniä ovat varsinaiset, perhe-, lahjoittaja-, nuoriso- ja opiskelijajäsenet. Luonto-Liiton jäsenmaksut määräytyvät varsinaisten, jäsenmaksun maksaneiden jäsenten lukumäärän perusteella.

Piirien ja nuorisojärjestö Luonto-Liiton tulee vuosittain jäsenmaksuosuuksiensa saamiseksi toimittaa liitolle:

toimintasuunnitelma ja talousarvio
luettelo toimihenkilöistä
tuloslaskelma ja tase sekä
kertomus edellisen vuoden toiminnasta.

Ulkojäsenten maksun määrittelee valtuusto. Kannatusjäsenten maksujen osalta valtuusto hyväksyy rajat, joiden sisälle maksut voivat asettua.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista.

Kannatus- tai ulkojäsen katsotaan eronneeksi, ellei se ole maksanut jäsenmaksuaan toimintavuoden loppuun mennessä.

Liittovaltuusto voi päättää myös taloudellis-sosiaalisin perustein perustettavasta alennetusta jäsenmaksuluokasta.

6 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jos jäsen toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, sääntöjä, liittokokouksen tai liittovaltuuston päätöksiä tai jos yhdistyslain mukainen erottamisperuste on olemassa, voi liittovaltuusto erottaa jäsenen liitosta. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Erottamispäätös on tehtävä 3/4 äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

Jäsenellä on oikeus saattaa liittovaltuuston erottamispäätös seuraavan liittokokouksen käsiteltäväksi. Käsittelypyyntö on toimitettava kirjallisesti tai sähköpostitse liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon erottamispäätöksestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lasketa määräaikaan.

Eroavan tai erotetun varsinaisen jäsenen on suoritettava erovuoden jäsenmaksu.

7 § Toimielimet ja päätäntävalta

Ylintä päätösvaltaa liiton asioissa käyttävät liittokokous ja liittovaltuusto. Toimeenpanevana elimenä on liittohallitus. Liiton päätösvaltaa ja toimeenpanovaltaa käyttävään luottamustoimeen voidaan valita vain henkilöjäsen, joka hyväksyy liiton säännöt ja on maksanut liiton jäsenmaksun.

8 § Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi elo-lokakuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää liittohallitus.

Ylimääräinen kokous pidetään liittohallituksen kutsusta tai jos vähintään kaksi (2) varsinaista jäsentä pyytää sitä liittohallitukselta kirjallisesti tai sähköpostitse ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta liittohallitukselle.

Ylimääräisessä liittokokouksessa voidaan päättää vain kokouskutsussa mainituista asioista.

9 § Liittokokouskutsu

Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille kirjallisena vähintään neljä viikkoa ennen kokouspäivää.

10 § Päätösvalta liittokokouksessa

Päätösvaltaa liittokokouksessa käyttävät piirien ja ulkojäsenten edustajat. Kukin piiri saa lähettää liittokokoukseen kaksi edustajaa. Sen lisäksi piiri saa lähettää liittokokoukseen kutakin alkavaa tuhatta (1 000) henkilöjäsentä kohti yhden lisäedustajan. Henkilöjäseniksi lasketaan liittokokousta edeltävänä vuonna liitolle jäsenmaksunsa maksaneet. Yhden piirin liittokokousedustajien määrä voi kuitenkin olla korkeintaan kymmenen. Liiton tai sen jäsenjärjestön vakinainen toimihenkilö ei voi olla liittokokousedustaja.

Liittokokouksessa on kullakin varsinaisen jäsenen edustajalla kaksi ääntä. Edustajalla on oltava valtakirja, josta ilmenee hänen valintansa liittokokousedustajaksi .

Ulkojäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni edellyttäen, että ulkojäsen on suorittanut säädetyn ulkojäsenmaksun edellisenä toimintavuonna.

11 § Liittokokouksen asiat

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Valitaan kokouksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa.
Todetaan kokouksen laillisuus.
Käsitellään liittovaltuuston liittokokoukselle antama kertomus liiton toiminnasta ja taloudenhoidosta kolmelta viimeksi kuluneelta toimintavuodelta.
Käsitellään liittovaltuuston esitys toiminnan ja talouden suuntaviivoiksi liittokokouskaudelle ja päätetään sen vahvistamisesta.
Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja liittokokouksesta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi.
Päätetään liittovaltuuston puheenjohtajan palkkiosta.
Valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraavan vuoden alusta alkavalle kolmivuotiskaudelle.
Valitaan liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet. Liittovaltuuston jäsenet valitaan kustakin piiristä sen jäsenyhdistysten henkilöjäsenten lukumäärän mukaan. Lukumäärään lasketaan liittokokousta edeltävänä vuonna liitolle jäsenmaksunsa maksaneet. Kutakin piirin jäsenyhdistysten alkavaa kahta tuhatta (2 000) henkilöjäsentä kohti valitaan kyseisestä piiristä liittovaltuustoon yksi jäsen ja yksi varajäsen. Jokaisesta piiristä valitaan kuitenkin vähintään kaksi varajäsentä.
Valitaan kaksi (2) varsinaista ja kaksi (2) varatilintarkastajaa liittokokouskaudeksi. Sekä varsinaisilla että varatilintarkastajilla tulee olla KHT tai HT-tilintarkastajan pätevyys.
Käsitellään ja päätetään kokouskutsussa mainitut muut asiat.

Jos varsinainen jäsen, sen jäsenyhdistys tai ulkojäsen haluaa tuoda asian liittokokouksen käsiteltäväksi, se on esitettävä liittohallitukselle kirjallisesti toukokuun loppuun mennessä.

Liittohallituksen käsiteltyä asian on ehdotuksen tekijällä oikeus tulla esittelemään asia liittokokoukselle.

12 § Liittovaltuusto

Liittokokousten välisinä aikoina liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto paitsi niissä asioissa, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokoukselle tai joista liittokokous on tehnyt päätöksen.

Liiton tai sen jäsenjärjestön vakinainen toimihenkilö ei voi olla liittovaltuuston jäsen.

Liittovaltuuston toimikausi on kolme vuotta.

Liittovaltuuston puheenjohtajan ja jäsenen toimikausi alkaa liittokokouksesta. Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Liittovaltuuston kokouksissa kullakin valtuuston jäsenellä on yksi ääni. Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

13 § Liittovaltuuston kokoukset

Liittovaltuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa liittovaltuuston puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kirjallisesta kutsusta. Kutsu on lähetettävä valtuuston varsinaisille jäsenille ja varajäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Liittovaltuuston ja liittohallituksen puheenjohtajien ja jäsenten matkakulut suoritetaan liiton varoista.

Liittovaltuuston kokouksissa liittohallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus.

Kevätkokous

Ennen toukokuun loppua pidettävässä liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Käsitellään liittohallituksen esitys vuosikertomukseksi ja päätetään sen vahvistamisesta.
Käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille.
Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruudesta.
Käsitellään ja päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokous

Ennen marraskuun loppua pidettävässä syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimintavuodelle.
Kun liittokokous on valinnut uuden liittovaltuuston, valitaan liittovaltuuston varapuheenjohtaja liittovaltuuston jäsenten keskuudesta.
Valitaan liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavan vuoden alusta alkavalle kahden vuoden toimikaudelle.
Valitaan liittohallitukseen kaksi varajäsentä seuraavan vuoden alusta alkavalle kalenterivuodelle. Varajäsenistä ensisijainen on enemmän ääniä saanut.
Päätetään liittohallituksen puheenjohtajan palkkiosta koko kaudeksi kerrallaan.
Käsitellään ja päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Muut liittovaltuuston kokouksissa käsiteltävät asiat. Valtuusto:

Hyväksyy ja erottaa varsinaiset ja ulkojäsenet.
Päättää piirien rajoja koskevista muutoksista.
Valitsee ja vapauttaa toiminnanjohtajan.
Päättää lisätalousarviosta.
Päättää liiton toiminnan kannalta merkittävän omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Omaisuuden ostamista, myymistä, vaihtamista tai kiinnittämistä koskeva päätös on tehtävä kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä.
Päättää mahdollisten toimintojen yhtiöittämisestä, säätiöittämisestä tai rahastoimisesta tai toimintojen tai resurssien siirtämisestä yhtiöihin, säätiöihin tai rahastoihin.
Päättää strategioista ja ohjelmista.
Päättää liiton hallinto-ohjeesta.

Jos jäsen tai valtuutettu haluaa haluaa ottaa liittovaltuuston kokouksessa käsiteltäväksi jonkin asian, on siitä ilmoitettava kirjallisesti liittohallitukselle ja liittovaltuuston puheenjohtajalle viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

14 § Liittohallitus

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän muuta jäsentä sekä kaksi varajäsentä.

Jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja varajäsenet vuodeksi kerrallaan. Liittohallituksen jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa. Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan enintään kalenterivuodeksi kerrallaan.

Liittohallituksen puheenjohtaja johtaa liittohallituksen työskentelyä ja toimii toiminnanjohtajan esimiehenä. Puheenjohtaja ohjaa yhdessä muun hallituksen kanssa toiminnanjohtajan toimintaa ja vastaa liiton strategisesta johtamisesta.
Sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi kaudeksi.
Liiton tai sen jäsenjärjestön vakinainen toimihenkilö ei voi olla liittohallituksen jäsen. Liittohallitus
kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, jos saapuvilla on vähintään viisi (5) jäsentä, joista yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallituksen varajäsenillä on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Äänioikeus varajäsenillä on vain, mikäli joku varsinaisista jäsenistä on estynyt.

Mikäli liittohallituksen puheenjohtaja eroaa, erotetaan tai estyy hoitamasta tehtäväänsä, valitsee liittovaltuusto hänen tilalleen uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi kaudeksi.

15 § Liittohallituksen ja työvaliokunnan tehtävät

Liittohallitus:

Kutsuu koolle liittokokoukset.
Valmistelee liittokokoukselle ja liittovaltuustolle esityksiä ja aloitteita liiton toimialaan kuuluvista asioista.
Johtaa, valvoo, suunnittelee ja valmistelee liiton toimintaa.
Pitää piireistä ja niiden jäsenyhdistyksistä sekä näiden henkilöjäsenistä jäsenluetteloa.
Ottaa ja vapauttaa toiminnanjohtajaa lukuun ottamatta liiton toimihenkilöt.
Valmistelee toiminnanjohtajan vaalin liittovaltuustolle.
Voi päättää omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä, milloin kysymys ei ole liiton toiminnan kannalta merkittävästä omaisuudesta.
Hoitaa kaikki liiton asiat, joita näissä säännöissä ei ole erikseen liittokokoukselle tai liittovaltuustolle määrätty.

Työvaliokunta valmistelee ja hoitaa asioita liittovaltuuston hyväksymän hallinto-ohjeen mukaan. Hallitus valvoo työvaliokunnan toimintaa.

Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja ja jäseninä varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Hallitus voi täydentää työvaliokunnan kokoonpanoa.

Työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta ja se on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi toiminnanjohtaja on läsnä.

Hallitus voi asettaa avukseen muita valiokuntia ja työryhmiä valmistelemaan toimialansa tehtäviä.

16 § Toiminnanjohtaja

Liiton keskustoimiston työtä johtaa toiminnanjohtaja liittohallituksen johdon ja valvonnan alaisena näiden sääntöjen sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston päätösten mukaisesti.

Toiminnanjohtajan valitsee ja vapauttaa liittovaltuusto. Jos toiminnanjohtaja on kesken voimassaolevan työsuhteen estynyt toimimaan työssään, liittohallitus voi nimetä hänelle sijaisen määräajaksi.

Toiminnanjohtaja ei voi toimia liittokokousedustajana eikä liittovaltuuston tai liittohallituksen jäsenenä.

17 § Liiton kokousten äänestystapa

Liiton kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi:

sääntöjen muutos kahden kolmasosan sekä
liiton jäsenen erottaminen; liiton toiminnan kannalta merkittävän omaisuuden ostaminen, myyminen, vaihtaminen tai kiinnittäminen ja yhdistyksen purkaminen kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä.

Äänten mennessä tasan henkilövaali ratkaistaan arpomalla ja muissa asioissa ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Äänestys on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin tai sähköisen äänestysjärjestelmän avulla.

Liiton kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

18 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan tai liittohallituksen siihen määräämän muun toimihenkilön kanssa.

19 § Tilivuosi

Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

Tilit on kunakin vuonna asianmukaisesti päätettynä annettava tilintarkastajille viimeistään maaliskuun 31. päivään mennessä. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa viimeistään huhtikuun 15. päivään mennessä.

20 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä liittokokouksessa, jos muutosehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Muutosehdotuksesta on mainittava kokouskutsussa.

21 § Liiton purkaminen

Liiton purkamisesta päätetään kahdessa perättäisessä liittokokouksessa, joista toisen on oltava varsinainen liittokokous. Kokousten väliajan on oltava vähintään kaksi kuukautta.

Päätökseen vaaditaan kolme neljäsosaa annetuista äänistä.

Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen varat käytetään johonkin liiton tarkoitusperiä edistävään tarkoitukseen liittokokouksen päättämällä tavalla.

22 § Sääntömuutoksen voimaantulo

Sääntömuutos tulee voimaan, kun säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.

Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n säännöt Lataa pdf-tiedosto

Auta luontoa

Tietoa luonnosta

Mikä luontoa uhkaa?

Näin toimimme

Tule mukaan

Ajankohtaista

Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n säännöt