Suomen metsät hiilineutraaliuden saavuttamisessa
Suomi on valmis leikkaamaan hiilipäästöjään 85-90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Nykyiset toimenpiteet leikkaavat päästöjä arviolta runsaat 60 % vuoteen 2050 mennessä. Suomen kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat tehneet yhteisen ilmastolinjauksen, jonka mukaan Suomi pyrkii 2040-luvulla tilanteeseen, jossa nettopäästät ovat negatiivisia. Miten tähän päästään?
Suomella on yksi tehokas keino nollapäästöihin: kasvavat metsät. Mitä enemmän metsässä kasvaa puuta, sitä enemmän ne sitovat hiilidioksidia ilmasta. Toisaalta Suomen metsillä on tärkeä sija elinkeinoelämän ja toimeentulon ylläpitämisessä. Missä menee hallittu tasapaino metsien kasvun ja käytön välillä?
Jos puun käyttöä lisätään nykyisestä suunniteltuun 80 miljoonan kuution määrään, metsän käytön tehostaminen pienentää metsien hiilinielua ja vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista, jolloin hiilineutraaliutta ei saavuteta edes vuonna 2050. Näin Suomen vastuu ilmastomuutoksen pysäyttämisessä 1.5 asteeseen karkaisi käsistä. Samalla Suomen ilmastopaneelin ennuste kävisi todennäköisemmäksi.
Ilmastopaneeli on selvittänyt tuoreessa raportissaan ilmastomuutoksen aiheuttamia metsätuhoja ja niiden vaikutuksia.
Tuuli on yksi suurimmista metsätuhojen aiheuttajista. Ilmastonmuutos voi paneelin mukaan tuoda Suomeen jopa kymmenien miljoonien kuutioiden tuulituhoja.
”Tuulituho voi tapahtua milloin vain, ja 20–30 miljoonan kuution tuulituho on Suomessa mahdollinen”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri kertoo.
Tähän mennessä suurimmat myrskytuhot nähtiin Suomessa vuonna 2010, jolloin Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen tuulituhot olivat yhteensä 8,1 miljoonaa kuutiota.
Tuhoriskien suuruus kasvaa seuraavina vuosikymmeninä. Todennäköisin myrskyn aiheuttaja Suomessa on Pohjanmereltä tuleva hirmumyrskyn jäänne.
Päätös Suomen metsien käytöstä on kohtalonkysymys sekä ihmiselle itselleen että myös metsille!
