Loukkaantunut nuori joutsen Syvärin Sikki saaressa 12.12

Lauantaina kellon käydessä aikaa 14.58  puhelimeni soi ja yhteyden toisessa päässä kuului Esko Partasen huolestunut ääni. ”Täällä kesämökkimme rannassa Haapaniemessä  on loukkaantunut nuori joutsen jäällä eikä se pääse oikein kävelemään lentämisestä puhumattakaan. Mitä teemme?”

Aikamme ongelmasta keskusteltuamme päätin lähteä paikan päälle katsomaan tilannetta. Arja vaimoni myös haluasi lähteä mukaan. Samalla hoituisi päivän lenkkeily ja lisäapu saattaisi olla tarpeen edessä olevan haasteen hoitamiseen. Puolen tunnin kuluttua olimme Partasten kesämökkirannassa ja meitä vastassa Esko ja hänen vaimonsa Leena. Yllätykseksi saimme kuulla, että raajarikkoinen joutsen olisikin Sikki nimisen saaren kaakkoispäässä ja paikalle pääsisi vain jäätä pitkin. Siis pitäisi mennä vasta muodostuneille heikoille jäille. Uskallammeko? Partaset rohkaisivat ja niin me kaikki neljä tallustelimme ohuelle jäälle joutsenen etsintään.

Tehtävä oli helppo. Loukkaantunut joutsen ei ollut pitkälle ennättänyt ja vastasataneelle vitilumelle jääneet jäljet veivät suoraa potilaan luo. Sikki saaren rantapusikossa se makasi – rauhallisena. Lähestyessäni joutsenta se nosti päätään ja sillä hetkellä otin myös kuvan, jonka julkaisin etusivulla. Oli jo hämärä ja otsalamppujen valossa etsimämme lymysi. Pääsin pariin metriin. Lähemmäksi en uskaltanut mennä peläten terävää nokkaa.

Vaihtoehdot olivat: joko jättää joutsen parka yön pimeyteen tai kutsua apua. Mieleeni nousi Minna Pellinen Siilinjärveltä, jolla on eläinhoitola. Muistin myös, miten Minnan työn avulla Minna merikotka oli saatu pelastettua viime kesänä. Lue tästä Minna merikotkasta  Lähetin kännykällä viestin Minnalle, samoin laitoin ottamani kuvan joutsenesta ja kysyin viestissäni, mitä voisimme tehdä. Pian viestin lähettämisen jälkeen soitin Minnalle ja ilokseni sain kuulla Minnalta, että hän olisi samantien valmis tulemaan hakemaan nuoren joutsenen hoitolaansa. Tämän kuultuamme kaikki ilahduimme Minnan suorasukaisuudesta ja reipasotteisuudesta.

Runsaan puolen tunnin kuluttua pimeyden jo vallatessa tienoot Minna oli kanssamme Haapaniemen rannassa ja uudelleen tallustelimme jäätä pitkin Sikki saareen. Tälläkin kertaa joutsenen löytäminen oli vaivatonta. Lintu kyyhötti parin metrin päässä kohdasta, jossa sen viimeksi olimme tavanneet. Minnalla oli mukanaan pitkävartinen iso haavi ja alan ammattilaisena mitään empimättä Minna lähestyi joutsenta ja nappasi linnun haaviin.

Saimme otettua kuvia operaatiosta, sekä kiinniotosta että loukkaantuneen linnun autolle kantamisesta, jonka Minna teki sylissään. Ohessa kuvia tapahtumasta. Myöhemmin lintu suostui  muitta mutkitta sujahtamaan auton peräkontissa olevaan häkkiin, jossa matka Siilinjärven eläinhoitolaan  sujui.

Minna kertoi, että hänellä on tällä hetkellä hoitolassaan jo neljä loukkaantunutta joutsenta, kaksi aikuista ja kaksi nuorta menneen kesän poikasta. Siten uusin tulokas  saa lajiseuraa, mikä auttaa toipumisessa. Kysyin Minnalta, mikä häntä innostaa tässä työssä ja Minnan vastaus oli: eläinrakkaus. Kyse on siis hyvin pyyteettömästä työstä omia vaivoja säästämättä. Kukapa olisi valmis lauantai iltana lähtemään vieraalle paikkakunnalle loukkaantuneen linnun etsintään ja yksinäistä joutsenta pelastamaan!

Onnistunut ja nopeasti edennyt joutsenen pelastusoperaatio toi hyvän mielen kaikille siihen osallistuneille. Suuri kiitos Esko ja Leena Partaselle heidän ripeästä toimeen tarttumisesta ja erityisen suuri kiitos Minnalle, joka vielä otti vastuun loukkaantuneen joutsenen hoidosta ja kuntoon saattamisesta.

Sovimme Minnan kanssa, että voin myöhemmin soittaa ja kysellä, miten potilaamme voi. Tulen julkaisemaan tiedot tällä sivulla sitä mukaan, kun uutta kerrottava ilmenee. Lopuksi tein omavaltaisen päätöksen ja lahjoitin Minnalle yhdistyksemme varoista 50 € pienenä korvauksena Minna tärkeän työn tukemiseksi.

Jouluisin terveisin

Mauri Tiainen

Ps. Tänään sunnuntaina 13.12 sain tiedon Minna Pelliseltä, että joutsenella on korvatulehdus, mistä johtuu poskesta vuotava märkä. Joutsen saa muutaman päivän tulehduskipulääkekuurin. Toivotaan paranemista ja luontokunnon palautumista.

Myöhemmin soitin uudelleen Siilinjärven eläinhoitolaan ja surukseni sain kuulla, että loukkaantunut joutsen oli menehtynyt. Tulehdus joutsenen pään oikella puolella oli vioittanut tasapainoaistia ja vaikeuttanut sen lentämistä ja liikkumista. Mahdollisesti tulehdus oli aiheuttanut myös verenmyrkytyksen ja kuoleman.