NLY:n lausunto Yläkeyrityn rantametsän avohakkuusuunnitelmasta
Lausunnon tarkoitus on ottaa kantaa, vaikuttaa ja mahdollisesti saada aikaan myös muutoksia käsillä olevaan asiaan. Tässä lausunnossa otetaan kantaa avohakkuusuunnitelmaan rantametsässä, joka sijaitsee Rautavaaran Metsäkartanon läheisyydessä. Rantametsä näkyy Metsäkartanon hiekkarannan vastaisella rannalla Keyrittyjoen vasemmalla puolella. Kyse olisi laajasta 13 hehtaarin kokoisesta aukosta rinteessä, joka näkyisi maisemassa hallitsevalla tavalla. Ohessa lausunto sellaisena kuin se on lähetetty eteenpäin.
Lausunto Ylä-Keyrittyjärven Joenlahden eteläpuolella sijaitsevan mänty-kuusi sekametsän avohakkuusuunnitelmasta
Metsän omistaja TORNATOR OYJ
Avohakkuualan pinta-ala 13 ha
Työn suunniteltu ajankohta kesän 2022 lopulla
Ylä-Keyritty Rautavaaran itäosassa edustaa karua metsien ja soiden ympäröimää erämaajärveä. Järven pohjoispuolella sijaitsee Rautavaaran Metsäkartano, kirjaimellisesti luonnon helmassa. Järvi ympäristöineen elää pitkälti omaa rauhaisaa eloaan, mutta Metsäkartano nuorison kurssi- ja leirikeskuksena tuo paikalle vuosittain tuhansia kävijöitä ympäri Suomea, ja nykyisen monipuolistuvan toimintansa myötä myös ympäri Eurooppaa.
Luonnon merkitys on kuluneen parin vuosikymmenen aikana saanut uutta arvoa sekä ihmisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin rakentajana, että globaalien ympäristöongelmien, ilmastonmuutoksen ja lajikadon ratkaisun tarjoajana. Aivan viime vuosina ilmastoahdistus on noussut nuorten mielenterveyttä kuormittavaksi tekijäksi. Parasta vastalääkettä ahdistukselle on omakohtainen osallistuminen, mahdollisuus vaikuttaa ja löytää samanmielisten ryhmästä motivaatiota omalle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Väkevä innostuminen antaa pontta luoda kontakteja ja verkottua kansallisesti ja kansainvälisesti. Tälle työlle Rautavaaran Metsäkartano tarjoaa oman toimintalinjansa mukaisesti erinomaiset puitteet ja mahdollisuudet.
Ylen Taloustutkimus teetti kyselytutkimuksen suomalaisten suojeluasenteista (kts. https://yle.fi/uutiset/3-12477282). Tutkimuksen mukaan 80 % kannattaa suojelualueiden lisäämistä ja luonnontilaisuuden säilyttämistä metsissämme. Tulos ei yllätä, mutta sen pitäisi myös velvoittaa niitä, joilla on valtaa ja mahdollisuus vastata selkokieliseen trendiin ihmisten mielenmaisemassa. Kyselyssä nuorten suojelumyönteisyys korostui vanhempiin ikäryhmiin verrattuna.
Rautavaaran kunta ajaa tällä hetkellä voimakkaasti Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamista. Hankkeen tiimoilta on juuri valmistunut laajentamista tukeva Master Plan, joka on toimitettu Ympäristöministeriöön jatkovalmisteluja ja mahdollista laajennuspäätöstä tukemaan. Suunnitelman mukaan Rautavaaran Metsäkartano tulisi myöhemmin toimimaan kansallispuiston opaskeskuksena, kun puiston rajat yltäisivät Metsäkartanolle saakka. Kansallispuiston laajeneminen toisi jatkossa runsaasti uusia kävijäryhmiä Metsäkartanolle.
Suunnitellun metsänkäyttötoimenpiteen kohteena oleva rantametsä Keyrityn Joenlahden eteläpuolella näkyy suoraanMetsäkartanon hiekkarannalle ja antaa nykyisessä muodossaan luonnonkauniin maisemakokonaisuuden Metsäkartanon rannalla ja järvellä liikkuvalle.
Samainen metsä kätkee sisäänsä viime sotien juoksuhautoja, ja on näin osa paikkakunnan lähihistoriaa. Metsän poikki kulkee järven kiertävä retkeilyreitti. Keyrittyjoki virtaa Ylä-Keyritystä vesireitin alapuolella sijaitsevaan Ala-Keyrittyyn aivan suunnitellun avohakkuualueen vierestä. Joen varrella on retkeilijöiden käyttöön tarkoitettu laavu.
Metsä on sotien jälkeen 50-60 -luvulla hakattu, ja sen jälkeen taimi-istutuksista kasvuun lähtenyt mäntymetsä, johon vuosikymmenten saatossa luonto on muovannut nykyisenkaltaisen sekametsän. Metsä edustaa tavanomaista talousmetsää. Siitä huolimatta avohakkuu sopii rantametsään huonosti lähialueen erityisluonne huomioiden. Suunnitteilla olevan avohakkuualueen pinta-ala on poikkeuksellisen suuri (13 ha), mikä ylittää moninkertaisesti yksityismetsissä käytössä olevan keskimääräisen hakkuupinta-alan. Näin laaja aukko pistäisi silmään koko Ylä-Keyrityn pohjoisosan maisemakuvassa.
Metsän käsittelysuunnitelmassa tulisi huomioida alueen matkailu- ja virkistysarvot, kulttuurihistorialliset- ja maisemalliset arvot, luonnon monimuotoisuus, sekä vesistö- ja ilmastokuormitus.
Metsän avohakkuuta tulisi välttää. Sen sijaan harvennushakkuu metsähoidollisena toimenpiteenä voisi olla hyväksyttävää. Tämä antaa metsän kenttäkerrokselle paremmat mahdollisuudet kehittyä edelleen kohti luonnonmukaisempaa tilaa. Samalla maisema- ja virkistysarvot säilyvät. Perinteisen metsätalouden keinoin edetessä olisi suositeltavaa pidentää metsän kiertoaikaa harvennushakkuin, jolloin luontoarvot säilyisivät paremmin kuin lyhyen kiertoajan mallissa (suositus: paksun lumipeitteen aikaan toteutettava kolmas harvennus ja siemenpuuhakkuu 20 – 30 vuoden kuluttua harvennuksesta).
Vieläkin kunnianhimoisempana vaihtoehtona alueella voisi soveltaa jatkuvapeitteisen metsätalouden menetelmiä (jatkuvaa kasvatusta), jolloin metsä samalla toimisi opetus- ja näyttöpaikkana uusista metsänhoitotavoista, ja kiinnostaisi myös Metsäkartanon asiakkaita. Jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdossa hakkuut tulisi suorittaa maltillisesti, jotta metsäisyys säilyy, ja kenttäkerroksen kasvillisuus pysyy ehjänä. Tällöin luonnon pioneerilajit eivät pääsisi valtaamaan kenttäkerrosta liiaksi.
Näillä toimenpiteillä alue säilyttäisi kasvonsa. Näin metsänomistaja saa taloudellista hyötyä, Metsäkartano maisemallisen tasapainon ja toiminnallista linjakkuutta. Samalla torjutaan ilmastonmuutosta ja lajikatoa tutkimustulosten mukaisesti.
Nilsiässä 15.6.2022
Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys ry.
Sami Rissanen Mauri Tiainen
puheenjohtaja sihteeri