Ilmastonäyttelymme Nilsiän kirjastolla 6.-12.2 ja Markus Sjöberg vieraanamme 6.2
Hyvän tiedottamisen ja kiinnostavan yleisöesityksen aiheen ansiosta Nilsiän kirjastoon kokoontui maanantai iltapäivällä parikymmentä henkilöä kuuntelemaan ja seuraamaan, mitä väitöskirjatutkija Markus Sjöbergillä oli sanottavaa suomalaisesta luonnosta digitalisaation aikakaudella. Markus kertoi, miten somessa luontokuvat aina painottuvat mahdollisimman harmoniseen ja koskemattomaan luontomaisemaan, jossa tyypillisimmät elementit olivat vesi ja metsä. Kuvissa harvoin esiintyi rakennuksia, vanhoja heinälatoja korkeintaan. Tyypillistä oli vuosikymmenestä toiseen säilyvät ikikohteet, joissa edelleen jonotetaan päästä ottamaan se oma autenttinen kuva. Klassinen esimerkki tästä on Ukko-Kolin huippu, jossa jo runsas sata vuotta sitten Eero Järnefelt ikuisti maiseman maalauksiinsa ja I.K. Inha valokuviinsa. Samaisella paikalla jokaisena vuoden päivänä otetaan kymmeniä, parhaimmillaan satoja kuvia lintuperspektiivistä Pielisen saaririkkaalle ulapalle päin niin kuin otettu kuva olisi lajissaan ensimmäinen. Tässä kulminoituu suomalainen luontosuhde, joka hehkuaa edelleen voimallisena somen valtavassa kuvatulvassa.
Toisen äärimmäisen mielenkiintoisen näkökulman teemaan Markus toi kertoessaan tekoälyn vastauksista suomalaisten luontokuvan kohteista ja olemuksesta. Tekoäly on aivan tuore ilmiö, mutta jo nyt ottamassa paikkaansa ihmisten digielämässä. Markus kertoi syöttäneensä tekoälylle hakusanan Finish Nature ja kymmenien tuhansien kuvien analysoinnin jälkeen tekoäly oli syöttänyt kuvista prototyypit, joista heijastuu edellä kerrotun kanssa samansuuntainen ydinsanoma: sinivalkoisuus hallitsevana värimaailmana ja maisemat luonnontilaista rauhaa ja koskemattomuutta viestittämässä.
Tiivistäen voidaan saatujen tulosten perusteella sanoa, että suomalainen luonnossa liikkuja haluaa nähdä edelleen luonnon alkuperäisenä ja eheänä, jossa ihmisen oma kädenjälki puuttuu tai korkeintaan on sivuroolissa. Ei haluta kuvata rakennuksia, ei metsien avohakkuita tai maanteitä. Mielenmaisema suomalaisilla on edelleen menneiden sukupolvien kaltainen, johon tekniikka ja tehokkuus huonosti sopivat.
Yleisötilaisuus sai jatkoa, kun hallituksemme uusi jäsen Tuula Hara esittäytyi kertomalla kuvataiteen opinnäytetyöstään. Kyseessä oleva video Global Potency löytyy Youtubesta. Video käsittelee ilmastomuutosta mannerjään sulamisen näkökulmasta. Tuula on kuvannut videota Norjassa ja Huippuvuorilla. Videossa jään sulaminen etenee taianomaiseen musiikkiin kietoutuneena vääjäämättömästi jättäen paljaat, hioutuneet kalliot jälkeensä. Paljas totuus ilmastomuutoksesta on paljastuva kallio.
—
Kirjaston pääaulaan olemme rakentaneet ilmatiomuutosta käsittelevä näyttely, joka on yleisön nähtävillä 6.-12.2 eli Luonto Lainassa -viikon ajan. Näyttelyn tauluja on yhteensä 24 ja ne on koottu painottaen uusinta tietoa siitä, missä ilmastomuutoksen kanssa nyt painimme. Tuoreimpien taulujen sisältö on julkaistu menneen viikon sisällä. Keskeinen tietolähde on Helsingin Sanomat.
Näyttely jakautuu neljään osaan:
1. Missä tilassa ilmastomuutos on tällä hetkellä?
2. Miten ilmastomuutos uhkaa Suomen metsiä?
3. Miten Suomi saavuttaa hiilineutraalin tilan vuoteen 2035 mennessä?
4. Onko meillä vielä toivoa?
Lisäksi näyttelyn yhteyteen on kasattu ajankohtaista ilmaismateriaalia luontokadosta, soiden ja metsien ennallistamisesta, saimaannorpasta jne.
Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn!