Kaivostapahtuma Rautavaaralla 13.11.2024
Rautavaaralle on suunnitteilla Talvivaaran kaivoksen kaltainen mustaliuskekaivos. Kyseessä olisi avolouhos Terrafamen tapaan, jossa käytössä olisi sama bioliuotusmenetelmä metallien rikastamiseksi malmikivestä kuin Talvivaaran kaivoksella Sotkamossa.
Kaivoksen avaamista halutaan kiirehtiä osana EU:n strategisten metallien asetusta, jolla tähdätään EU:n omavaraisuuden kasvattamiseen vihreän siirtymän ja asevarustelun nopeuttamiseksi.
Mustaliuskeessa on hyvin pieninä pitoisuuksina mm. sellaisia metalleja kuin nikkeliä, sinkkiä, kobolttia, kuparia, tinaa ja molybdeenia. Akkuteollisuus, tuulivoimalat, elektroniset laitteet ja moderni aseteollisuus tarvitsevat juuri näitä harvinaisia maametalleja valmistusprosessissaan.
Illan alustajat olivat biologian opettaja Sami Korhonen (myös NLY:n jäsen), Talvivaaran kaivoksen myrskyisän historian käänteissä mukana ollut ja asiantuntemustaan vahvasti lisännyt Antti Lankinen (Kainuun luonnonsuojelupiiri) ja Rautavaaran terveyskeskuslääkäri Janne Tuovila (myös NLY:n jäsen).
Sami Korhonen entisenä rautavaaralaisena valaisi runsaslukuiselle kuulijakunnaalle Metals One -kaivosyhtiön valtausalueiden sijaintia ja ennen kaikkea kaivostoiminnan kannalta keskeisen mustiliuske-esiintymien sijaintia. Mustaliusketta on löytynyt kapeina pohjois-eteläsuuntaisina juonteina Rautavaaran eteläosasta Hankamäeltä Rautavaaran keskustaan vievät maantien molemmin puolin.
Antti Lankinen toi omassa esityksessään seikkaperäisesti esille Talvivaaran (sittemmin Terrafame) kaivoksen taloushistorian. Kaivoksen menneisyydestä suuri yleisö muistaa varmasti parhaiten viime vuosikymmenellä sattuneet jätealtaiden vuodot, josta seurasi vakavaa ympäristövahinkoja alapuolisiin vesistöihin. Mutta kokonaisuuden kannalta mielenkiintoisinta on jatkuvat talousongelmat, jotka ovat varjostaneet kaivoksen toimintaa parin vuosikymmenen ajan. Ilman valtion mukaantuloa kaivos olisi jo ajautunut konkurssiin.
Kaivos on edelleen kroonisessa rahapulassa eikä tulisi toimeen vieläkään ilman ulkopuolista tukea. Antti Lankisen laskelmien mukaan kaivoksen tukemiseen on upotettu yhteensä noin miljardi euroa ja uuden metallinerotustehtaan rakentamiseen tarvittaisiin jälleen satoja miljoonia euroja ulkopuolista rahaa.
Terrafamen kaivos on huonosti kannattava. Syitä kaivoksen kannattamattomuuteen on varmasti useita lähtien metallien maailmanmarkkinahintojen jattkuvasta vaihtelusta, mutta merkittävin syy lienee metallipitoisuuden alhainen taso mustaliuskeessa. Sen päämetallia, nikkeli, on malmissa vain 0.22 % eli 2,2 kg tuhannessa kilossa (= tonnissa) mustaliusketta, josta saadaan vuosia kestävässä bioliuotuksessa talteen nikkeliä vain 1.7 kg.
Tämä tieto on erittäin tärkeä pohdittaessa Rautavaaralle suunnitellun samanlaisen kaivoksen avaamista . Rautavaaran mustaliuskeessa metallipitoisuudet ovat vieläkin alhaisempia kuin Talvivaarassa (esim. nikkeli on 1.8kg/tonnissa malmia). Lisäksi Rautavaaran kaivoksen mustaliuske-esiintymän metallivarannot ovat alle 10 % Talvivaaran esiintymän varannoista.
Ei tarvitse olla taloustieteilijä oivaltaakseen, että kaivos Rautavaaralle ei koskaan tulisi olemaan kannattava. Antti Lankinen painotti myös esrtityksessään, että kaivos on hukkainvestointi ja pahimmillaan saisi aikaan Rautavaaralla vain valtavan ympäristötuhon.
Viimeisen esityksen tilaisuudessa piti vasta Rautavaaralle perheineen muuttanut Janne Tuovila. Hän käsitteli mustaliuskeen jalostusprosessissa kaivoksella syntyviä haittoja sekä kaivoksen ympäristövaikutuksia ilmaan ja vesiin. Suurimmat haitat syntyvät luvanvaraisissa prosessijätevesipäästöissä alapuolisiin vesiin, raskasmetallipäästöissä joko ilman tai veden välityksellä ja pölyhaittoina kallioperäräjäytysten yhteydessä.
Bioliuotuksessa tultaisiin käyttämään valtavat määrät rikkihappoa, joka prosessia lopulta muuttuisi sulfideiksi päätyen alapuolisiin vesiin. Tämä suolaa ja happamoittaa alapuolisia vesiä, mikä olisi kohtalokasta järvien ja jokien ekosysteemeille, myös kaloille.
Pöly olisi etupäässä kvartsista (mineraali) kallioperäräjäytysten yhteydessä vapautuvaa kvartsipölyä. Pöly ja raskasmetallit (esim. arseeni, kromi, lyijy) kulkeutuvat pienhiukkasina tuulen mukana ilmasssa kaivoksen vaikutuspiirissä useita kilometrejä. Samoin ne kulkevat virtaavan veden mukana. Pitkäaikainen altistuminen näille haitta-aineille kasvattaa riskiä sairastua erilaisiin pitkäaikaissairauksiin kuten syöpiin, keuhkoahtaumatautiin, sydän- ja verisuonitauteihin, aivorappeutumiin ja diabetekseen.
Tilaisuudessa oli mukana myös Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä. Mikko oli kommenttipuheenvuoroissaan aluksi hyökkäävämpi, mutta myöhemmin sovittelevampi. Virkansa vuoksi hän selvästi oli odottavalla kannalla kaivoksen kohtalon suhteen. Paikalla olevien ihmisten iloksi hän lupasi kunnioittaa suojelumääräyksiä naturakohteita koskien (mm. Keyrittyjoki) ja toteuttaa kansanäänestyksen kaivoksen kohtalosta, jos sellainen olisi tulossa Rautavaaralle.
—–
Ei KAIVOSTA RAUTAVAARALLE -fb-ryhmä järjestää toisen kaivostilaisuuden ti 26.11 klo 18 Rautavaaran kunnantalolla. NLY oli ensimmäisessä tilaisuudessa mukana neljän hengen voimin ja tulemme toistamaan saman 26.11. Olet tervetullut mukaan seuraamaan toisen tapahtuman esityksiä. Silloin aiheena on ”Kaivos ja luonto”. Kts. verkkosivujemme tapahtumailmoitusta. Ilmoittaudu sihteerille, p.0504645458.
NLY tukee taloudellisesti ensimmäistä tapahtumaa.