Vuosien kampanjoinnin tuloksena Suomeen saatiin vuonna 2015 ilmastolaki yhtenä maailman ensimmäisistä maista. Tämän myötä Suomen ilmastotavoitteet kirjattiin lakiin ja Suomen ilmastopaneelin asema hallituksen neuvonantajana vakiintui. Vuoden 2019 ilmastovaalien seurauksena ilmastolaki päivitettiin vastaamaan 1,5 asteen kuumenemisrajaa.

Puolustamme ilmastolakia myös oikeusteitse. Vuonna 2022 yhdessä Greenpeacen kanssa panimme vireille Suomen ensimmäisen ilmasto-oikeudenkäynnin. Vuonna 2024 valitimme uudelleen hallituksen riittämättömistä ilmastotoimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhdessä viiden muun ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestön kanssa.

Lausumme säännöllisesti ministeriöille lakiluonnoksista ja eduskunnalle hallituksen esityksistä ja ilmastopoliittisista suunnitelmista ja olemme mukana hallinnon työryhmissä ilmastoon liittyen.

Kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset tekivät yhdessä kevään 2019 eduskuntavaaleista ilmastovaalit. Korvaamaton-kampanjassa haastoimme puolueita ilmastotekoihin ja järjestimme Suomen suurimman ilmastomarssin Helsingissä. Lopputuloksena Rinteen hallitusohjelmassa sitouduttiin 1,5 asteen politiikkaan.

Suomen luonnonsuojeluliitto vaikuttaa säännöllisesti kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin.

Tavoitteidemme mukaisesti Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 solmittiin viimein laillisesti sitova sopimus ilmaston kuumenemisen rajoittamisesta. Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuivat rajoittamaan kuumenemisen reilusti alle kahden asteen, pyrkimyksenä rajoittaa lämpötilan nousu alle 1,5 asteen. Kiritimme myös Pariisin sopimuksen toimeenpanosääntöjen neuvotteluja vuosina 2016 Marokossa ja 2018 Puolassa. Osallistuimme myös ilmastoneuvotteluihin Glasgowssa vuonna 2021 ja Dubaissa 2023 osana Suomen valtuuskuntaa.

Luonnonsuojeluliitto pyrkii vahvistamaan EU:n ilmastopolitiikkaa ja varmistamaan, että EU toimii esimerkillisenä johtajana kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaavat muun muassa teollisuutta koskeva päästökauppadirektiivi sekä liikennettä ja maatalouden päästöjä sääntelevä taakanjakodirektiivi. Maankäytön hiilinieluja ja -päästöjä, siis metsien, maatalousmaan ja soiden ilmastovaikutusta, ohjaa LULUCF-asetus. Luonnonsuojeluliitto on vaikuttanut näiden muotoiluun ja vaatii EU:n tavoitetason vahvistamista kaikilla sektoreilla, jotta ilmastopolitiikka olisi Pariisin sopimuksen edellyttämällä tasolla.

Paikalliset yhdistyksemme osallistuvat aktiivisesti alueellisiin ja paikallisiin ilmasto- ja energiapäätöksiin. Vaikutamme eri tasoilla kaavoituspäätöksiin sekä suojelemme ja ennallistamme aktiivisesti luonnon hiilivarastoja eli suoalueita ja metsiä. Lisäksi otamme kantaa yksittäisiin voimalahankkeisiin.

Metsien hakkuut ovat ylisuuret ja uhkaavat ilmastoa sekä luontoa. Jotta Suomi voi olla ilmastoa viilentävä eli hiilinegatiivinen, hakkuita on rajoitettava ja luonnon ilmastoratkaisut on otettava käyttöön hiilinielujen vahvistamiseksi.

Tarvitsemme lisää elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista, talousmetsiin jatkuvapeitteistä kasvatusta ja kestävyyskriteerit bioenergialle. Luonnonsuojeluliitto vaatii tasapainoa biotalouteen ja vahvoja ja uskottavia kriteereitä vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Teettämämme kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Yksi syy hiilinielujen romahtamiseen on puun energiakäytön suuri osuus. Olemme nostaneet esiin puun polton ympäristöhaitat, vaatineet puupolttoaineiden verotuesta luopumista ja selvittäneet miten kaukolämpöyhtiöiden energiasiirtymää voidaan kirittää.

Turve on uusiutumaton energialähde, jonka käyttö syytää hiilidioksidia ilmakehään. Luonnonsuojeluliitto kamppailee aktiivisesti turpeenpolton lopettamiseksi maassamme. Vuonna 2020 panimme alulle kansalaisaloitteen turpeen energiakäytön lopettamiseksi. Aloite eteni eduskunnan talousvaliokunnan käsittelyyn.

Fossiilisten polttoaineiden tuet ja muut ympäristölle haitalliset tuet hidastavat siirtymää ilmastoa viilentävään Suomeen. Suurin ympäristölle haitallinen verotuki on puun polton verotuki. Myös turpeen polttoon kannustetaan verotuella.

Vaikutamme valtion budjettiin ympäristölle haitallisista tuista luopumiseksi. Pääministeri Sanna Marinin hallitus aloitti haitallisten tukien karsimisen, mutta työtä on vielä valtavasti jäljellä.

Ehdotamme, että Suomi ottaa käyttöön monien muiden Euroopan maiden tavoin lentoveron, jolla hillittäisiin lentoliikenteen päästöjen erittäin nopeaa kasvua. Verotulot tulisi kohdistaa ilmastonmuutosta hillitsevien liikennemuotojen tukemiseen. Vuonna 2024 tehdyn kyselyn mukaan 64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että päästöjen vähentämiseksi pitäisi ottaa käyttöön lentovero. Muistutamme myös maakuntalentojen tukemisen haitoista.

Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa vihreää siirtymää ja edellyttää, että sen toteutettamisessa huomioidaan luontoarvot. Vaikutamme alueidenkäyttölain valmisteluun, olemme koonneet oppaan tuulivoimasta ja tarvittaessa puolustamme luontoarvoja oikeusteitse.

Vauhditamme EKOenergia-merkin avulla konkreettisesti siirtymää fossiilista kohti uusiutuvaa energiaa. Kotimaisesta merkistä on kasvanut menestystarina: Luonnonsuojeluliiton EKOenergia-merkittyä sähköä on saatavilla yli 80 maassa maailmanlaajuisesti.

EKOenergia kerää energiamyyjiltä varoja myös ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. EKOenergian rahastojen avulla on toteutettu jo 140 uusiutuvan energian hanketta matalan ja keskitulotason maissa yli 4 miljoonalla eurolla. Valitsemalla EKOenergiaa, energiankuluttajat vauhdittavat energiamurrosta maailmanlaajuisesti.