
Pelasta lähimetsät
Me tarvitsemme lähimetsiämme: henkinen ja fyysinen terveytemme on niistä monella tapaa riippuvainen. Kuntalaisina meillä on myös oikeus vaikuttaa siihen, miten lähimetsiä kohdellaan. Ovathan kuntien omistamat metsät meidän veronmaksajien metsiä.
Jokaisella on oikeus lähimetsään. Tiedätkö sinä kuka päättää lähimetsäsi kohtalosta? Ryhdy metsiensuojelijaksi.

Allekirjoita vetoomus lähimetsien puolesta
Lähiluonto on terveydellemme elintärkeää. Yhä useampaa lähimetsää uhkaavat silti rakentaminen, hakkuut tai liian intensiivinen hoitaminen. Lähiluonnon väheneminen kasvattaa tutkimuksen mukaan terveydenhuollon käyttöä ja lisäkustannuksia. Vaaditaan yhdessä lähimetsien suojelua!

Lähde metsiensuojelijan polulle!
Opi puolustamaan lähimetsääsi. Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton kokoamaan Metsiensuojelijan polkuun.

Äänestä kuntavaaleissa
Kuntavaaleissa päätetään lähimetsien tulevaisuudesta. Sinä äänestäjänä valitset, kuka päättää lähimetsäsi kohtalosta.

Kotimetsän puolustajat -koulutukset
Vuonna 2025 Kotimetsän puolustajat -koulutuksia järjestetään Tampereella ja Jyväskylässä ja syksyllä 2025 Kuopiossa ja Joensuussa.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi metsiä on suojeltava?
Metsätalous on suurimpia uhanalaistumisen syitä Suomessa. Noin kolmannes uhanalaisista lajeista elää metsissä, ja yli 70 prosenttia metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Metsätalous on hävittänyt monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä kuten vanhoja ja suuria puita, lahopuuta, sekapuustoisuutta ja erirakenteisuutta sekä pirstonut metsiä. Monet lajit ovat näistä riippuvaisia.
Kaupunkialueiden ja taajamien metsät ovat usein säästyneet metsätaloustoimilta ja ovat paikoin monimuotoisempia ja vanhempia kuin Suomen metsät keskimäärin. Kasvavissa kaupungeissa metsiä uhkaa rakentaminen.
Metsien käyttö on kestämättömällä pohjalla myös ilmastonäkökulmasta. Metsien hiilinielut ja -varastot ovat pienentyneet liian suurien hakkuumäärien takia.
Myös vesistöt ovat kärsineet puiden kasvun lisäämiseksi tehdyistä maanmuokkauksista ja ojituksista.
Luontokadon pysäyttäminen edellyttää metsien suojelupinta-alan kasvattamista sekä kestävämpää metsien käyttöä. Koska Suomessa on paljon metsiä, on juuri metsien suojeleminen keskeisimpiä tekoja luonnon suojelemiseksi. Suojelua tulee kohdentaa niihin metsiin, joissa on vielä jäljellä monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä, mutta myös niihin metsiin joilla on mahdollisuus ennallistua ja jotka ovat esimerkiksi kytkeytyneisyyden vuoksi tärkeitä suojella.
Miksi suojelupinta-alaa tulee kasvattaa juuri 30 prosenttiin?
Jotta voimme pysäyttää luontokadon, meidän on kasvatettava suojelupinta-alaa. Suomi on sitoutunut tutkimukseen pohjaavaan tavoitteeseen suojella 30 prosenttia maa- ja vesialueistaan.
30 prosentin suojelutavoite on mainittu sekä EU:n biodiversiteettistrategiassa että YK:n Kunming-Montrealin luonnon monimuotoisuuden kehyssopimuksessa. EU:n strategiassa tavoite on suojella 10 prosenttia tiukasti ja 20 prosenttia löyhemmin. YK:n sopimuksessa vastaavaa jakoa ei tehdä.
EU:n biodiversiteettistrategian mukaan kaikki luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät tulee suojella. Tätä tavoitetta ei ole määritelty lukuina.
Miksi juuri kuntien pitäisi suojella metsiään?
Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Tämän lisäksi kunnan tehtävänä on esimerkiksi edistää asukkaidensa hyvinvointia, tarjota turvallinen ja terveellinen elinympäristö sekä varmistaa, että palvelut on järjestetty ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Kunnan lakisääteisistä tehtävistä säädetään kuntalaissa sekä luonnonsuojelulaissa.
Kuntien metsät ovat yhteisiä, ja asukkaiden tulee voida vaikuttaa niitä koskevaan päätöksentekoon.
Koska kunnat ovat julkisyhteisöjä, niillä on myös velvollisuus edistää kansallisia luonto- ja monimuotoisuustavoitteita.
Miksi kampanjassa vaaditaan kattavien luontoselvitysten tekemistä?
Suojelua ja esimerkiksi luonnonhoitotoimia pystytään kohdentamaan paremmin, kun tiedetään, missä on esimerkiksi uhanalaisten tai direktiivilajien esiintymiä tai muita arvokkaita luontokohteita. Arvokkaat esiintymät ja elinympäristöt pystytään huomioimaan päätöksenteossa, kun niistä tiedetään. Jotta tieto on mahdollisimman käyttökelpoista, sen tulee olla kattavaa, ajantasaista ja avointa.
Kuntametsien kohdalla tärkein selvitys luontoarvoista on METSO-kriteerit. METSO I- ja II-luokan metsät tulisi säästää.
Erityisen tärkeää on tietää lajeista, joiden suojeluun on lakisääteinen velvollisuus, mutta kaikki muukin luonto- ja lajitieto on tärkeää.
Avoimen luontotiedon avulla myös kansalaiset pystyvät varmistamaan, että luonto on huomioitu riittävissä määrin esimerkiksi kaavoituksessa ja erilaisissa suunnitelmissa.
Päättäjillä on tärkeä rooli siinä, että he vaativat päätöksenteon pohjaksi tarpeeksi kattavat ja ajantasaiset selvitykset.
Miksi kunnan metsissä kannattaisi luopua avohakkuista?
Avohakkuu muuttaa metsää ja maisemaa radikaalisti. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy koko ajan peitteisenä, eikä yhtä suurta muutosta tapahdu kerralla.
Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen auttaa tiettyä osaa uhanalaisista lajeista, jotka vaativat metsän säilymistä metsäisenä ja varjoa sekä suojaa. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäkanalinnut. Jatkuvassa kasvatuksessakin on huolehdittava arvokkaiden rakennepiirteiden, kuten esimerkiksi lahopuun ja kookkaiden säästöpuiden jättämisestä.
Erityisesti turvemaiden avohakkuut ja niihin liittyvä maanmuokkaus vapauttavat maaperän hiiltä enemmän kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuut. Varsinkin turvemailla jatkuva kasvatus auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja pitää vesistöt puhtaampina ojituksen ja maanmuokkauksen vähentyessä.
Miksi kunnan pitäisi luopua metsätalouden tulostavoitteesta?
Yleensä metsätaloudesta saatavat tulot ovat suhteellisen pieni osa kunnan koko taloutta ja budjettia. Metsillä on paljon aineettomia hyötyjä, joita on toistaiseksi vaikea mitata rahassa. Kun metsiä koskevia päätöksiä tehdään yksinomaan puuntuotannosta saatavien tulojen perusteella tai tulostavoitteen velvoittamana, jäävät metsien muut arvot helposti huomiotta. Lähiluonnon säästämisellä voi olla esimerkiksi mittavia terveyshyötyjä, jotka näkyvät terveydenhuollon kustannusten pienentymisenä.
Mitä tarkoitetaan luonnon tilan parantamisella kunnan metsiä ja soita ennallistamalla?
EU:n ennallistamisasetus tuli voimaan loppukesästä 2024, jonka jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat. Asetuksessa annetaan jäsenmaille sitovia tavoitteita heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamiseen. Metsien osalta tavoitteena on myös esimerkiksi lisätä kuollutta puuta, erirakenteisuutta ja kytkeytyneisyyttä.
Suomessa on paljon metsätalouskäyttöön ojitettuja turvemaita, joiden ennallistamisella voidaan hieman kohteesta riippuen saada aikaan hyötyjä vesistöille, suoluonnolle sekä ilmastolle varsinkin pitkällä aikavälillä.
Julkisyhteisönä kuntien tulisi edistää kansallisten ennallistamistavoitteiden saavuttamista tunnistamalla ja ennalistamalla heikentyneitä elinympäristöjä omistamillaan mailla.
Kuinka metsien suojeleminen lisää hyvinvointia?
Metsien virkistyskäyttö lisää hyvinvointia. Metsät ovat suosittu ulkoilu- ja liikuntapaikka, ja liikkumisen tuomien hyötyjen lisäksi luonnossa liikkuminen voi muuta liikuntaa tehokkaamminta vähentämään stressi-, masennus- ja ahdistusoireita, kohottaa vireystilaa ja laskea sykettä.
Suomalaistutkimuksen mukaan säännöllinen kosketus metsämaahan esimerkiksi parantaa lasten vastustuskykyä. Elinympäristön monimuotoinen luonto edistää hyödyllisten mikrobien esiintymistä ihmiskehoissa.
Luonnossa liikkuminen ja oleilu voivat vaikuttaa myös mielialaan ja mielenterveyteen ja helpottaa masennus- tai ahdistuneisuusoireita. Luken ja THL:n selvitys (2024) osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Kokonaisuutena luonnon terveyshyötyjen taloudellinen potentiaali on todennäköisesti vielä paljon tätä suurempi.
On laskettu, että esimerkiksi kansallispuistoissa ja muut Metsähallituksen ylläpitämissa luontokohteissa liikkuminen tuo valtiolle yli 100 miljoonan euron säästöt.
Tutkimusten perusteella tehokkaimmin hyvinvointia saadaan iäkkäistä metsistä. Näiden metsien olemassaolo varmistetaan suojelemalla.
Ajankohtaista
-
Vanhojen metsien epäuskottava suojelu on farssi
LUE LISÄÄ: Vanhojen metsien epäuskottava suojelu on farssiSuomi sitoutui suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät jo kesällä 2020. Viiden vuoden valmistelun jälkeen tänään annetut suojelukriteerit ovat valitettavasti iso rimanalitus. Sadat tutkijat, tiedepaneelit ja lukuisat suomalaiset asiantuntijat ovat osoittaneet, että suojelun kriteerit eivät ole tiedepohjaiset, vaan ne jättävät ison osan suojelemattomista arvometsistä hakkuiden armoille hallituksen päätöksellä.
-
|
Viisi tapaa miten kunnat vaikuttavat lähimetsiin
LUE LISÄÄ: Viisi tapaa miten kunnat vaikuttavat lähimetsiinKuntavaaleissa valitaan valtuutetut kaupungin- ja kunnanvaltuustoihin. Valtuustot tekevät lukuisia erilaisia lähimetsiä koskevia päätöksiä, jotka vaikuttavat metsien käyttöön, hoitoon ja suojeluun. Pahimmillaan valtuuston päätöksillä voidaan jopa pyyhkiä koko lähimetsäsi kartalta.
-
Vanhojen metsien suojelu olikin hallituksen silmänkääntötemppu – vanhat metsät jäävät nyt metsätalouden armoille
LUE LISÄÄ: Vanhojen metsien suojelu olikin hallituksen silmänkääntötemppu – vanhat metsät jäävät nyt metsätalouden armoilleHallitusohjelman toivoa herättänyt lupaus suojella valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät, on jäämässä täysin puolitiehen. Ylen uutisen mukaan pääosin kriittinen lausuntopalaute ei ole vaikuttanut suojelun kriteereihin mitenkään.

Liity kuukausilahjoittajaksi
Luonto tarvitsee sitkeitä puolustajia. Kuukausilahjoittajana suojelet suomalaisia elinympäristöjä ja lajeja.

Tee kertalahjoitus
Kertalahjoitus on nopea tapa auttaa luontoa. Jokainen lahjoitus on tärkeä.

Liity jäseneksi
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta kattaa koko maan. Etsi lähin paikallisyhdistys ja liity mukaan!
Hankkeen kumppanit ja rahoittajat
Tämä sivu on toteutettu osana Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton yhteistä Kotimetsän puolustajat -hanketta. Hanke on saanut Koneen säätiön Metsän puolella -rahoitusta.


