Metsiensuojelijan polku

Tie lähimetsän pelastamiseksi vaatii tiedonkeruuta, motivoituneita vapaaehtoisia, hyvän suunnitelman, viestintää ja kärsivällisyyttä. Seuraa metsiensuojelijan polkua ja pelasta lähimetsä!

Kuva: Aino Huotari

Kuva: Anni Huotari

1. Etsi tietoa

Kampanja rakentuu tiedon pohjalle. Alkuvaiheessa kannattaakin haalia mahdollisimman paljon tietoa paikkakunnan tilanteesta ja akuuteista metsäkohteista, niiden luontoarvoista sekä niihin liittyvistä päätöksentekoprosesseista.

Kerromme sivulla, miten selvität maanomistajan, tulevat hakkuut ja kaavoitustilanteen. Sivulla opastetaan myös tietopyynnön tekemiseen.

2. Sovi työnjaosta

Kampanjaan on hyvä saada tarpeeksi ihmisiä mukaan heti alussa, jotta tekijöitä on tarpeeksi. Lisäksi yhdessä on mukavampaa toimia! Ihmisiä voi etsiä esimerkiksi asuinalueen Facebook-ryhmistä tai vaikkapa kaduille kiinnitettävin ilmoituksin. Kannattaa myös selvittää, onko alueella jo jonkin ympäristöjärjestön tai -liikkeen toimintaa, johon voi liittyä tai ehdottaa kampanjointia.

Vastuita on hyvä jakaa useamman ihmisen kesken. Vastuualueita voivat olla esimerkiksi yleiskoordinaatio, viestintä, päättäjävaikuttaminen, tapahtumat ja tiedonhaku. Miettikää, miten tieto kulkee porukan sisällä. Perustakaa tarvittaessa sisäistä viestintää varten Whatsapp-ryhmä tai vastaava.

Mikä seuraavista rooleista sopii sinulle?

Yleiskoordinoija
kutsuu kokoukset koolle
fasilitoi kokouksia ja tapaamisia (puheenjohtaminen)
tekee kokousmuistiinpanot tai sopii jonkun kanssa niiden tekemisestä
huolehtii sisäisestä viestinnästä
ylläpitää kokonaiskuvaa

Viestijä
suunnittelee viestintää (aiheet, näkökulmat, valokuvat)
kirjoittaa tiedotteita ja mielipidekirjoituksia
kontaktoi toimittajia
tuottaa sisältöjä sosiaaliseen mediaan (voi olla myös eri henkilö tai tiimi)

Päättäjävaikuttaja
suunnittelee vaikuttamista ja vaikuttamistapoja
sopii päättäjätapaamisia ja luo yhteyksiä
käy päättäjätapaamisissa
koostaa tiedon tapaamisista ja välittää sen muille

Tiedonhakija
seuraa kaavoitusta
seuraa metsänkäyttöilmoituksia (jos se on alueella olennaista)
seuraa valtuuston ja lautakuntien asialistoja ja päätöksiä
tuo ajankohtaisia asioita muiden tietoon

Tapahtumien järjestäjä / Tapahtumatuottaja
suunnittelee tapahtumia (ideointi, aikataulutus, osallistujat, budjetointi jne.)
tekee tilavaraukset
kontaktoi puhujat
hoitaa tarjoilut
varaa artistivieraat
huolehtii lupa-asioista
mainostaa tapahtumia (yhdessä viestintäporukan kanssa)

Arvioi omia vahvuuksiasi

Työnjakoa voi halutessaan lähestyä arvioimalla omia vahvuuksiaan luonteenpiirteiden kautta. Alla on lista luonteenpiirteitä, joita voit arvioida asteikolla 1–5 (1 vastaa vähiten luonnettasi, 5 vastaa eniten luonnettasi). 

Kun olet tehnyt arvioinnin, voit miettiä, missä kampanjoinnin osa-alueessa kyseiset vahvuutesi tulisivat parhaiten käyttöön.

  • Itsetuntemus. Tiedostan, mihin pystyn, mitkä ovat rajoitteeni ja mitä haluan. 
  • Aloitteellisuus. Tartun reippaasti toimeen muutoksen aikaansaamiseksi.
  • Sopeutumiskyky. Olen kykeneväinen sopeutumaan monenlaisiin tilanteisiin. 
  • Oppimishalu. Pidän uuden tiedon ja taitojen kartuttamisesta.
  • Päätöksenteko.  Olen yleensä nopea ja itsevarma tekemään päätöksiä.
  • Luovuus. Minulla on paljon ideoita. 
  • Joustavuus. Löydän helposti kompromisseja, vaikka olisin eri mieltä.
  • Tiimityöskentelijä. Tykkään työskennellä yhdessä muiden kanssa. 
  • Motivaatio. Minulla on halu tarttua toimeen ja uskon toimintani merkityksellisyyteen.
  • Avoimuus. Kuuntelen mielelläni myös ihmisiä, jotka ovat aivan eri mieltä kuin minä. 
  • Itsenäisyys. Osaan työskennellä itsekseni.
  • Sosiaalisuus.  Tutustun helposti uusiin ihmisiin.
  • Luotettavuus. Minuun voi yleensä luottaa. 
  • Avuliaisuus. Autan mielelläni muita.
  • Itseluottamus. Luotan itseeni ja siihen, mitä teen. 

Ihmiset tutkivat kasvia metsässä
Kuva: Aino Huotari
Ihmisiä metsässä
Kuva: Aino Huotari

3. Suunnittele kokonaisuus

Lähimetsän pelastuskampanjan suunnitteleminen kannattaa aloittaa kokonaisuuden hahmottelusta. Tässä pääsee liikkeelle esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin MITÄ, MIKSI, MITEN, KUKA, MISSÄ, MILLOIN.

Lista kysymyksiä, joita voi käyttää suunnittelun tukena
  1. Mitä tavoitteita kampanjalla on? Erota lyhyen  ja pitkän aikavälin tavoitteet toisistaan.
  2. Mikä on kampanjan kohdeyleisö? Keneen tai keihin sillä pyritään vaikuttamaan? Millainen vaikutus pyritään saamaan aikaan? Millaiset argumentit tai näkökulmat olisivat toimivimmat kyseiselle kohdeyleisölle? Jos kohteena ovat päättäjät, voitte miettiä eri näkökulmia eri puolueiden edustajille. 
  3. Mitä muutosta kampanjassa tavoitellaan (esimerkiksi ihmisten asenteissa, tiedon määrässä tai taidoissa)? 
  4. Jotta haluttu vaikutus saadaan aikaan, mitä kampanjassa tapahtuu/tehdään? Mitkä ovat keskeisimmät toiminnot/toiminnan muodot, joita toteutatte? 
  5. Mitä resursseja (tarvikkeita, tukea, välineistöä tms.) tarvitsette? 
  6. Mitä haasteita saatatte kohdata kampanjaa tehdessänne? Miten varaudutte mahdollisiin haasteisiin, joita listasitte?
  7. Mitä vastuurooleja kampanjassa on ja miten jaatte ne tiimiläisten kesken? Tehkää roolijako.
  8. Ketkä ihmiset tai tahot (esim. järjestöt) voisivat tukea kampanjan tavoitteita? 
  9. Milloin kampanja alkaa? Milloin ja miten kampanja päättyy? Voitte piirtää aikajanan, jossa näkyy kampanjan kannalta tärkeät ajankohdat ja kampanjan eri vaiheet.

4. Valitse vaikuttamisen keinot

Kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja muutosten aikaansaaminen on tie, joka vaatii kärsivällisyyttä. Juuri paneutuvalla vaikuttamistyöllä saavutetaan myös suuria suojeluvoittoja: muutetaan kunnan metsänhoitotapoja ja kaavoitusta.

Kuvaamme sivulla erilaisia vaikuttamistapoja, kuten kuntalaisaloitetta, suojeluesitystä ja kunnan metsäsuunnitelmaan vaikuttamista. Aloitepohjat auttavat pääsemään alkuun.

Ihminen tarkastelee luupilla kelopuuta
Kuva: Aino Huotari
Lapsia ja aikuisia kylttien kanssa Luontomarssilla vuonna 2023.
Kuva: Paul Stevens

5. Järjestä tapahtumia ja tempauksia

Erilaiset tapahtumat, mielenosoitukset ja tempaukset luovat näkyvyyttä, sitouttavat mukaan uusia toimijoita tai ovat mahdollisuuksia luoda yhteyksiä päättäjiin. Valitse toiminta tavoitteen ja kohderyhmän mukaan. Käytä ideoinnissa mielikuvitusta!

Kokosimme sivulle käytännönläheisiä ohjeita mielenosoitusten, tempausten ja retkien järjestämiseen.

6. Viesti tehokkaasti

Tavoite ja kohderyhmät on hyvä pitää tiiviisti mielessä viestintää suunnitellessa. Kaksi kysymystä on syytä pitää mielessä: mihin kampanjalla lopulta pyritään ja miten kohderyhmä voi olla mukana tavoitteeseen pääsemisessä. Silloin voimavarat eivät ohjaudu turhiin toimenpiteisiin ja jokainen askel vie kohti lähimetsän pelastamista.

Sivulle on koottu ohjeita mediaviestintään, mielipidekirjoitusten tekemiseen ja somesisältöjä varten. Kokosimme myös vinkkejä tapahtumien järjestämiseen viestinnän näkökulmasta.

Ihmistä kuvataan metsässä
Kuva: Aino Huotari
Ihmisiä ringissä metsässä
Kuva: Aino Huotari

7. Vaikuta päättäjiin

Kampanjoinnin päätavoite on vaikuttaa kunnan valtuutettuihin ja heidän päätöksentekoonsa. Siispä vähintään yhtä tärkeää kuin tiedottaminen on ottaa yhteyttä valtuutettuihin. Kerro että kampanja on alkanut, mistä siinä on kyse, mitä on suunnitteilla ja mitä sillä tavoitellaan. Kannattaa olla sinnikäs kontaktoinnissa ja soitella rohkeasti sähköpostien perään!

8. Pidä huolta hyvinvoinnista

Kampanjointi on intensiivistä puuhaa. Yleensä se muistuttaa enemmän maratonia kuin pikamatkaa, joten jaksamista kannattaa säännöstellä. Muista levätä ja juhlistaa jokaista onnistumista!

Muutamilla yksinkertaisilla vinkeillä varmistat, että kampanja ei verota liikaa kenenkään hyvinvointia ja samalla saatte myös kampanjanne tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla maaliin.

Viisi vinkkiä jaksamisesta huolehtimiseen
  1. Käy tarpeeksi usein luonnossa nauttimassa ja hengittämässä. Jos kokoustatte kampanjaporukalla säännöllisesti, harkitkaa luonnossa tapahtuvien ei-tavoitteellisten kokousten sisällyttämistä ryhmän toimintaan.
  2. Muista pitää taukoja. Kukaan ei jaksa toimia 24/7 täydellä teholla. Kampanjointi voi joskus intensiivisimmillään viedä tilaan, jossa on vaikea lopettaa. Erityisesti silloin taukojen pitäminen on tärkeää, jos se vain mitenkään on mahdollista. Tee jotain, joka hoivaa sinua ja ylläpitää jaksamistasi: käy uimassa, katso elokuva tai juttele ystävän kanssa pitkä puhelu ihan muista asioista. 
  3. Ota välillä etäisyyttä ikäviin uutisiin. Uutisahdistuksesta ei ole hyötyä toiminnalle. Päinvastoin, se voi aiheuttaa uupumusta ja voimattomuutta. 
  4. Kohtaa tunteitasi. Etsi keinoja tuntea turvallisesti ympäristöahdistukseen liittyviä tunteita kuten surua ja vihaa. Toisinaan tunteet tarvitsevat kokemista, mutta niille annettu tila ja aika on hyvä kuitenkin rajata, jottei ne ota valtaa.
  5. Hae vertaistukea. Hyödynnä kampanjaporukkaa tunteiden ja kokemusten jakamiseen. Monella on varmasti samankaltaisia ajatuksia ja kokemuksia, niiden jakaminen auttaa jaksamaan.
Ihminen rentoutuu metsässä
Kuva: Aino Huotari

Hankkeen kumppanit ja rahoittajat

Tämä sivu on toteutettu osana Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton yhteistä Kotimetsän puolustajat -hanketta. Hanke on saanut Koneen säätiön Metsän puolella -rahoitusta.