Mieti ensin metsäretken tavoitteita. Mitä vieraiden on tarkoitus kokea retkellä ja mitä heillä jää mieleen? Mitä he voisivat tehdä retken jälkeen? Tavoitteena voi olla esimerkiksi esitellä metsän poikkeuksellisia luonto- tai virkistysarvoja tai vaikuttaa ajankohtaiseen kaavahankkeeseen.

Luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on usein kova kiire. Valitse siis yksi, kaksi tai korkeintaan kolme seikkaa, jotka tuodaan esille retken aikana. Vasta tämän jälkeen alkaa retken suunnittelu – muista kerrata pääasiat retken alussa ja lopussa.

Laadi myös lyhyt esite, josta ilmenevät esimerkiksi metsän nimi, tärkeät paikat ja luontoarvot sekä toiveet ja uhat, jotka halutaan tuoda esille. Muodoltaan se voi olla A4-sivu tekstiä tai taitettu esite.

Hyvä ajankohta retkelle on usein arkena heti työajan jälkeen. Retken sopiva kesto on yksi tunti, korkeintaan kaksi. 

Lähetä kutsut hyvissä ajoin. Rajaa kutsuttavat sopivalla tavalla, mutta katso rohkeasti puoluerajojen yli. Lautakuntien, valtuuston ja hallituksen yhteystietoja saa kunnanvirastosta. Pyydä kutsuihin vastaus, jotta tiedät tulijamäärän. Voit kutsua myös paikallislehden toimittajan tai järjestää toimittajille oman retken.

Retkellä on hyvä olla johtava opas, joka on motivoitunut, tuntee hyvin alueen ja pitää luonto-opastamisesta. Oppaita voi olla myös muutamia, jolloin jokainen voi keskittyä omaan osaamisalueeseensa.

Opastus alkaa kokoontumisella, jossa myöhästyjiä odotetaan enintään viisi minuuttia. Ensimmäinen pysähdyspiste on näköetäisyydellä ja siellä esittäydytään, näytetään alueen kartta ja kerrotaan, milloin saa kahvia ja välipalaa, jos sellaista on tarjolla.

Opastuksessa kannattaa kertoa alueen luonnosta, mutta osallistujien kanssa voi tehdä myös luontokokemusta vahvistavia harjoituksia, joilla alueen merkitystä voi konkretisoida.

Retkellä metsän merkitystä kannattaa tuoda esille havainnollisesti oikeissa paikoissa: esimerkiksi metsän hyvinvointivaikutuksia kiipeilypuun tai rauhallisen näköalapaikan kohdalla ja ulkona opettamisen hyötyjä kokoontumispaikalla. Erilaisia luontoarvoja voi nostaa esiin pitkin reittiä. Sopivissa kohdissa voi pysähtyä keskustelemaan esimerkiksi lahopuun merkityksestä, lintulajistosta, liito-oravasta tai suoluontotyypeistä.

Muista tarjota retkellä pientä välipalaa ja pitää tunnelma mukavana!

Päätä retki ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Tarvittaessa hyppää yli liika ohjelma. Rauhallinen lopetus antaa hyvän vaikutelman. Kokoa osallistujat lopuksi yhteen ja kertaa yhteenvedossa pääviestit.

Soita tai viestitä muutaman viikon jälkeen, mitä retkestä jäi mieleen – ehkä kuulet, mitä retkestä on seurannut tai voit jatkaa keskustelua retkellä syntyneistä ideoista.

Lähimetsäpäivä on lämminhenkinen ja positiivinen tapa lähestyä metsiensuojelua. Metsän arvo tulee konkreettisemmaksi, kun siihen tutustuu paikan päällä – tämä voi olla päättäjien kohdalla tärkeää. Lisäksi alueen asukkaita voi saada mukaan puolustamaan metsää matalan kynnyksen tapahtuman kautta. Mieti jo millaisia helppoja vapaaehtoistehtäviä voi tarjota kiinnostuneille!

Metsässä vietetty aika tukee kaikkien jaksamista ja hyvinvointia sekä motivoi jatkamaan kampanjointia.

Paikan päällä on hyvä olla pientä tarjoilua (teetä, kahvia, glögiä, lettuja jne.) ja jotain ohjelmaa (musiikkia, teatteria).

Tapahtuman yhteyteen voi ideoida myös jonkin vaikuttamistoiminnon. Osallistujat voivat esimerkiksi kirjoittaa metsän suojelemiseksi postikortteja päättäjille, jotka toimitetaan kampanjan toimesta perille.

Tapahtumasta kannattaa lähettää paikallismedioille tiedote hyvissä ajoin ja sitä kannattaa mainostaa sosiaalisen median kanavissa.

Kaavakävelyillä tutustutaan yhdessä päättäjien kanssa kohteeseen ja käydään maastossa kaavoitussuunnitelmat läpi. Kaavakävelyjä järjestävät toisinaan poliittiset puolueet itse, toisinaan järjestöt.

Päättäjien aika perehtyä kohteisiin on hyvin rajallinen, ja usein he joutuvat tekemään päätöksiä kohteista, joissa eivät ikinä ole käyneet. Päättäjien kutsuminen tutustumaan metsiin onkin erittäin tärkeä tapa vaikuttaa.

Alue. Valitse kohdealue, jonne polku suunnitellaan.

Toteutustapa. Valitse sopiva toteutustapa, joka voi olla esimerkiksi paperit/vihko, diaesitys tai maastoon vietävät taulut tai QR-koodit. Tärkeää on, että teemaa havainnollistetaan piirroksin ja valokuvin, tekstein ja tehtävin.

Teema. Valitse polulle selkeä teema, joka ilmaistaan kokonaisena lauseena (väitteenä) esimerkiksi ”puut ovat monien metsän asukkaiden koti” tai ”matematiikka metsässä on hauskaa” tai ”tämä metsä on meille tärkeä”. Luontopolun rastit havainnollistavat teemaa monipuolisesti.

Reitti. Määrittele kuljettava reitti, joka voi olla tuttu polku, uusi reitti tai näiden yhdistelmä. Ota kartta käyttöön viimeistään tässä vaiheessa. Piirrä reitti kartalle.

Rastit. Päätä rastien määrä ja sijainti. Ratkaise, onko rasteilla tietoa kohteista, kysymyksiä vai toiminnallisia tehtäviä? Rasteja on hyvä olla noin 3–10 kappaletta riippuen tekijöiden lukumäärästä ja iästä sekä reitistä ja teemasta. Säädä tarvittaessa kuljettavaa reittiä hyvien rastipaikkojen mukaan.

Lähde: Koulumetsäopas. 2014.

Perustuslain kokoontumisvapaus tarkoittaa, että kaikilla on oikeus lupaa kysymättä järjestää yleinen kokous tai osallistua sellaiseen. Mielenosoituksen saa siis järjestää vaikkei ilmoitusta siitä olisi tehty.

Jos mahdollista, poliisille on kuitenkin hyvä tehdä ilmoitus viimeistään 24 tuntia ennen tapahtumaa, jotta poliisi voi arvioida oman kapasiteettinsa tarpeen kokouksen turvaamisessa. Ilmoituksen voi tehdä poliisin verkkopalvelussa nimellä Ilmoitus yleisestä kokouksesta. Kirjaudu verkkopalveluun ja täytä lomake. Valitse järjestäjäksi Kotitalous. Ilmoita kokouksen järjestäjä, tarkoitus, paikka, alkamis- ja päättymisaika, mahdolliset järjestyksenvalvojat ja käytettävät välineet.

Toisinaan poliisi soittaa ilmoittajalle ennen tapahtumaa ja tarkistaa tiedot. Joskus poliisi saattaa tulla paikan päälle mielenosoitukseen ja kysyä ilmoituksesta. Ilmoituksen voi tehdä myös suullisesti kokoontumisen ollessa käynnissä. Vaikka et olisi tehnyt ilmoitusta ajoissa, mielenosoitusta ei yleensä estetä. Poliisi voi pyytää siirtämään tapahtuman johonkin toiseen paikkaan. Poliisin tehtävä on turvata mielenosoitus, vaikka siitä ei olisi tehty ilmoitusta.

Poliisille ilmoitetaan mielenosoituksen yhteyshenkilö ja puhelinnumero, josta hän on tavoitettavissa. Poliisi voi kysyä yhteyshenkilöltä lisätietoja ennen mielenosoitusta tai olla yhteydessä sen aikana.

Yleisen kokouksen voi järjestää paikassa, jossa turvallisuus ei vaarannu eikä kokouksesta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle tai liikenteelle. Jos samaan paikkaan on ilmoitettu useampia mielenosoituksia samaan aikaan, etusija on ensimmäiseksi ilmoittaneella ryhmällä.

Järjestyksenvalvojia yleiseen kokoukseen ei laissa vaadita, mutta mielenosoituksen turvallisuudesta täytyy huolehtia niin, että kokouksesta ei aiheudu vaaraa. Mielenosoituksen turvaaminen on poliisin velvollisuus.

Jos kyseessä on satojen ihmisten mielenosoitus, on mielenosoittajien turvallisuuden mukaista, että paikalla on tapahtumaa turvaamassa kokeneita, tutkinnon suorittaneita järjestyksenvalvojia, mutta järjestyksenvalvojien puute ei saa olla mielenosoituksen järjestämisen este. Järjestyksenvalvojakortin suorittaneita henkilöitä voi kysellä paikallisilta seuroilta ja järjestöiltä.

Mielenosoituksissa voi olla esimerkiksi puheita, musiikki ja huudatuksia. Toisinaan mielenosoituksessa on kulkue, joskus ollaan vain yhdessä paikassa. Ohjelma ja siihen tarvittava välineistö (esim. äänentoisto) pitää suunnitella etukäteen.

Mielenosoituksessa on hyvä olla näkyvillä selkeä banderolli, josta tulee esille mielenosoituksen pääviesti. Banderollin voi tehdä helposti heijastamalla teksti piirtoheittimellä kankaalle, piirtämällä tekstin ääriviivat ja maalaamalla ne sitten.

Lisäksi mielenosoituspaikalla voi olla hyvä olla mukana flyereita ohikulkijoille tai esimerkiksi päättäjille, jos heitä kulkee ohi. Ennen mielenosoitusta voi myös järjestää kylttipajan ihmisten osallistamiseksi ja sitouttamiseksi.

Mieti materiaalit kohdeyleisön ja tavoitteiden mukaan. Mielenosoituksesta kannattaa lähettää mediatiedote viimeistään muutamaa päivää ennen h-hetkeä. Osallistujien saamiseksi mielenosoituksesta kannattaa viestiä sosiaalisen median kanavissa.