Valitse vaikuttamisen keinot
Kunnan metsiin liittyviin päätöksiin ja metsissä tehtäviin toimenpiteisiin vaikutetaan eri reittejä. Tällä sivulla on kuvattu muutamia keskeisimpiä vaikuttamisen keinoja kuten kuntalaisaloitteet, suojeluesitykset ja kaavoitukseen vaikuttaminen. Aloitepohjat auttavat alkuun!
Metsien käytön suunnitteluun vaikuttaminen
Metsästrategia tai metsäohjelma linjaa kunnan metsien käytön tavoitteista. Se tuo näkyväksi kunnan metsilleen asettamat tavoitteet ja luo pohjan metsien käytön tarkempaan suunnitteluun, kuten metsä- tai metsänhoitosuunnitelman laatimiseen. Yleensä strategia laaditaan noin kymmenen vuoden ajanjaksolle. Kaikissa kunnissa metsästrategiaa ei ole ollenkaan, ja myös strategioiden saatavuus vaihtelee kunnasta riippuen.
Näin vaikutat kunnan metsästrategiaan
- Jos kunnan metsästrategia puuttuu, tee vaikutustyötä, jotta se tehdään.
- Selvitä, mihin asti nykyinen strategia tai ohjelma on voimassa ja mikä taho vastaa uuden laatimisesta.
- Käytä mahdollisuudet vaikuttaa! Parhaimmillaan kunta osallistaa asukkaitaan strategian laatimiseen ja antaa mahdollisuuden suullisen ja kirjallisen palautteen antamiseen sekä myös ottaa annetun palautteen huomioon. Vaadi osallistamista, jos sitä ei tapahdu kunnan toimesta.
- Ole yhteydessä asiasta vastaaviin virkahenkilöihin, vaikka virallisia kuulemistilaisuuksia järjestettäisiinkin.
Lausuntopohja metsästrategiasta
Kenelle lausutaan
Kuka lausuu
Päivämäärä
Mahdollinen diaarinumero tms.
Lausunto kunnan x metsästrategiasta/metsäohjelmasta
Kaikki alla esitetty on esimerkinomaista, lausunnon rakennetta ja sisältöä voi ja kannattaa muokata tarpeen mukaan!
Lausunnon alussa voi kiittää mahdollisuudesta lausua, esimerkiksi: “Yhdistys X kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta/lausuntopyynnöstä xyz ja toteaa seuraavaa:”
Yleistä
Alkuun voi nostaa isomman linjan huomiot strategiasta, ja mahdollisesti tiivistää keskeisimmät huomiot ensimmäiseen kappaleeseen. Esimerkiksi “Kunnan metsästrategia/ohjelma on/ei ole linjassa kansainvälisten/kansallisten/kunnan omien ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa, koska siinä ei nosteta luontoarvojen metsätaloustoimien ohi/rinnalle.”
Väliotsikko 1 Strategian ylätason tavoitteet
Metsien hoidon tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla ilmasto- luonto- ja hyvinvointinäkökulmien edistäminen, tai vähintään näiden tulisi olla hyvässä tasapainossa metsätalouden kanssa. Todennäköisesti strategiassa on esitetty ylätason tavoitteita, tässä voit esittää mitä mieltä olet niistä.
Jos kunnalla on muualla tehtyjä ilmasto- tai luontotavoitteita, niihin voi vedota tässä kohtaan. Kaikkien kunnan ohjelmien tulee olla yhdenmukaisia, eli myös metsäohjelmassa ja metsiä käsiteltäessä tulee huomioida ympäristö- ja hyvinvointitavoitteet. Myös kunnan lakisääteisiin velvollisuuksiin voi vedota, jos näyttää siltä että strategia ei ollenkaan turvaa tai huomioi luontoarvoja.
Väliotsikko 3 Esitetyt metsänhoidon linjat
Todennäköisesti ohjelmassa linjataan jotain kunnan metsien hoidosta yleisellä tasolla. Jotkut kunnat käyttävät esimerkiksi viherympäristöliiton RAMS 2020 -kunnossapitoluokitusta tai muuta systeemiä jolla kunnan metsät jaotellaan eri luokkiin. Linjauksia saattaa olla esimerkiksi jatkuvasta kasvatuksesta, käsittelyn ulkopuolelle jätettävistä alueista tai virkistysalueiden käsittelystä.
Lisää tietoa siitä, mitä kaikkea kunnan olisi hyvä ottaa huomioon turvatakseen metsien monimuotoisuuden löytyy Uudenmaan piirin kuntametsäoppaasta. Näitä huomioita kannattaa tuoda esiin lausunnossa oman kunnan tilanteeseen sopivalla tavalla.
Väliotsikko 2 Kuntalaisten osallistaminen
Metsästrategiassa tai -ohjelmassa usein kerrotaan miten ja missä metsien käytöstä ja käsittelystä linjataan ja kuinka kuntalaisia pidetään mukana metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Näiden prosessien, esimerkiksi metsäohjelman laadinnan, tulee olla avoimia ja kunnan asukkailla tulee olla mahdollisuus osallistua laadintaan. Puolusta erityisesti kansalaisten osallistamista ja kuulemista sekä avoimuutta metsiin liittyvissä prosesseissa ja jos näistä ei ole ohjelmassa mainintaa.
Yhteenveto
Lausunnon tärkeimpiä huomioita voi vielä tiivistää loppuun, ja muistuttaa esimerkiksi siitä miksi metsäasiat ovat kuntalaisille tärkeitä. Tähän voi lyhyesti nostaa myös mikä strategiassa oli erityisen hyvää, ja missä ovat vielä suurimmat kehittämiskohdat.
Paikassa x
Allekirjoittaja xy
Lisätietoja (jos eri kuin allekirjoittaja)
Henkilö y, puhelinnumero, sposti.
Metsästrategian ylemmän tason tavoitteet viedään käytäntöön metsäsuunnitelmissa. Niissä suunnitellaan konkreettisia metsänhoitotoimia. Käytännöt metsäsuunnitelman laatimisesta vaihtelevat kunnittain, eikä suunnitelmia laiteta kaikkialla lausunnoille. Siksi myös vaikuttamismahdollisuudet ja -keinot vaihtelevat.
Joissain kunnissa metsäsuunnitelman lisäksi laaditaan vuosittainen metsätyöohjelma, jossa suunnitellaan tulevan vuoden metsänhoitotyöt.
Näin vaikutat kunnan metsäsuunnitelmaan
- Selvitä, kuinka pitkään nykyinen metsäsuunnitelma on voimassa. Todennäköisesti uuden laatiminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen edellisen päättymistä. Oikein ajoitettu ja tarpeeksi ajoissa aloitettu vaikuttamistyö on kaikista tehokkainta.
- Selvitä, kuka suunnitelman laadinnasta vastaa. Laatija on usein metsätalousammattilainen, joka voi olla kunnan metsistä vastaava henkilö tai kunnan palkkaama konsultti, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilö. On tärkeä varmistaa, että luonto- ja virkistysarvot tulevat suunnitelmassa kunnolla huomioitua.
- Ennen suunnitelman teon aloittamista voit vaatia, että suunnitelman tekoa ohjaamaan nimetään työryhmä, jossa on kunnan paras asiantuntemus sekä metsistä, luontoarvoista, virkistyskäytöstä että varhaiskasvatuksen ja koulujen tarpeista.
- Jos sinulla on koottua luontotietoa, suojeluesityksiä tai muita ajatuksia ja tietoa kunnan metsistä, toimita ne suunnitelman laatijalle.
- Onko kuntasi metsistä laadittu riittävät luontoselvitykset? Jos ei, vaadi niiden laatimista. Luontoarvoja on vaikea vaalia, jos niistä ei edes tiedetä!
- Selvitä, missä suunnitelmasta päätetään kunnassa. Todennäköisesti suunnitelmaa käsitellään metsäasioita käsittelevässä lautakunnassa. Ole yhteydessä lautakunnan jäseniin suunnitelmasta.
- Ellei suunnitelmaa laiteta lausunnoille, vaikuttamistyötä täytyy tehdä enemmän olemalla yhteydessä päättäjiin ja virkahenkilöihin.
Lausuntopohja metsäsuunnitelmasta
Kenelle lausutaan
Kuka lausuu
Päivämäärä
Mahdollinen diaarinumero tms.
Mistä asiasta / Kunnan zyz metsäsuunnitelmasta 2025–2035
Ihan ensin voi olla kohtelias ja kiittää mahdollisuudesta lausua, esimerkiksi seuraavasti:
“Yhdistys x kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta/lausuntopyynnöstä xyz jo toteaa seuraavaa:”
Yleistä
Alkuun voi nostaa isomman linjan huomiot suunnitelmasta ja mahdollisesti tiivistää keskeisimmät huomiot ensimmäiseen kappaleeseen. Esimerkiksi: “Kaupungin metsäsuunnitelma on/ei ole linjassa kansaivälisten/kansallisten/kunnan omien ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden/ kunnan metsästrategian/ LUMO-ohjelman kanssa, koska siinä esitetyt toimet heikentävät metsäluonnon tilaa / hiilinieluja / eivät huomoi tarpeeksi luontoarvoja /virkistyskäyttöä.”
Tässä kohtaa voi esittää perusteen sille, miksi kunnan metsiä pitäisi käsitellä eri tavalla tai jättää käsittelemättä. Onko luontotavoitteita kirjattu esimerkiksi johonkin kunnan omaan strategiaan tai suunnitelmaan? Jos ei, kunta on kuitenkin lain mukaan velvollinen huolehtimaan myös ympäristöstä ja sillä on rooli myös kansallisten luontotavoitteiden edistäjänä.
Loppuun voi lyhyesti esittää, mitä erityisen hyvää suunnitelmassa oli ja mitkä ovat isoimmat korjattavat asiat.
Kaikki alla esitetty on esimerkinomaista, lausunnon rakennetta ja sisältöä voi ja kannattaa muokata tarpeen mukaan
Väliotsikko 1 esim. Kunnan metsissä tulisi siirtyä yksinomaan jatkuvaan kasvatukseen
Kuvaa mitä suunnitelmassa on jatkuvasta kasvatuksesta, oliko sitä tarpeeksi, pitäisikö olla enemmän. Listaa muutama perustelu, miksi jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen voisi olla kuntametsissä hyvä vaihtoehto. Jos avohakkuita on esitetty esimerkiksi turvemaille tai kohteille, jonne jatkuva kasvatus soveltuisi erityisen hyvin, voi niitä kuvioita nostaa tähän esimerkiksi.
Väliotsikko 2 esim. Kunnan metsien luontoarvot
Onko kunnan metsien luontoarvot kartoitettu riittävän hyvin ja otettu huomioon metsäsuunnitelmassa esitettävissä toimenpiteissä? Jos kunnalle on toimitettu luontotietoa, onko se huomioitu riittävän hyvin?
Usein kunnan luontoselvitykset ovat puutteellisia, keskittyen vain laissa mainittuihin luontotyyppeihin ja muutamiin lajiryhmiin. Myös ympäristöhallinnon tietokannat ovat puutteellisia. Selvitysten tulisi olla ajantasaisia. Laissa (luonnonsuojelulaki, metsälaki ja vesilaki) määriteltyjen luontotyyppien lisäksi olisi hyvä selvittää esimerkiksi uhanalaisten luontotyyppien esiintyminen. Keskeinen arvokas elinympäristötyyppi, joka luontoselvityksissä huomioidaan usein puutteellisesti, on rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaiset ja / tai runsaslahopuustoiset kangas- ja lehtometsät.
Lajien osalta selvitykset rajoittuvat usein pelkästään liito-oravan, lepakoiden ja viitasammakon kaltaisiin luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin. Lajistoselvitysten tarvetta pitäisi arvioida tapauskohtaisesti, huomioiden kohteen elinympäristöjen laatu ja suunnitteilla olevat alueeseen kohdistuvat muutokset. Metsien luonnonsuojeluarvon arvioinnin kannalta olennaisia lajiryhmiä ovat esimerkiksi kääväkkäät, jäkälät ja sammalet.
Jos luontoselvityksissä on puutteita, ne kannattaa nostaa esiin tässä. Samoin kannattaa mainita, jos metsäsuunnitelma ei huomioi riittävästi olemassa olevaa luontotietoa ja esittää esimerkiksi liian voimakkaita toimenpiteitä liian lähelle arvokkaita alueita tai lajiesiintymiä.
Laki- ja muut erityiskohteet ja niiden säilyttäminen
Mitä on kirjattu esimerkiksi rantojen suojavyöhykkeistä?
Väliotsikko 3 Suojeltavat ja käsittelyn ulkopuolelle jätettävät alueet
Onko suunnitelmassa toimenpiteitä suunniteltu kuvioille tai alueille, jotka pitäisi jättää kokonaan niiden ulkopuolelle? Käsitelläänkö suojelualueiden reunametsiä kevyemmin, jotta luodaan suojavyöhykkeitä? Onko virkistyskäytölle tärkeät alueita mukana metsäsuunnitelmassa ja onko niille suunniteltu toimenpiteitä?
Jos olette laatineet suojeluesityksen jostain alueesta, se kannattaa mainita tässä.
Väliotsikko 4 Monimuotoisuudelle arvokkaiden rakennepiirteiden lisääminen
Mitä kirjataan säästöpuista, lahopuista tai sekapuustoisuuden lisäämisestä? Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetus edellyttää monien monimuotoisuudelle tärkeiden rakannepiirtaiden lisäämistä. Kaikissa metsätaloustoimissa pitäisi huolehtia, että metsään jätetään mahdollisimman paljon eri puulajeja ja erityisesti lehtipuuta, että kuolleita puita ei korjata ja hakkuiden yhteydessä jätetään riittävästi säästöpuita lisää lahopuuta tuottamaan.
Väliotsikko 5 Ennallistaminen/turvemaiden metsätalous
Voi muistuttaa, että varsinkaan uusien ojien kaivaminen ei ole tätä päivää ja myös kunnostusojittaminen on vesistöjen, ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta kyseenalainen toimenpide. Turvemailla tulisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Sopivia kohteita kannattaisi myös ennallistaa.
Väliotsikko 6 Virkistyskäyttö
Onko suunnitelmassa huomioitu virkistyskäyttö ja erityisesti ulkoilun ja liikunnan kannalta tärkeät metsät ja alueet? Pururataan rajautuva metsä kannattaa säästää virkistyssyistä. Onko koulujen ja päiväkotien lähimetsät jätetty käsittelyn ja erityisesti avohakkuiden ulkopuolelle? Lähimetsät lisäävät hyvinvointia ja ovat erityisen arvokkaita lapsille.
Yleistä lausunnon laatimisesta
Konkreettisia korjausehdotuksia kannattaa esittää. Jos olet käsitellyt lausunnossa asioita esimerkiksi edellä esitetyn mukaisesta voi ehdotukset liittää kunkin luvun alle. Tai loppuun voi laittaa kappaleen “yksityiskohtaisempia huomioita”, johon koota korjausesitykset.
Esim. sivulla yx todetaan, että “kunta ei välitä luontotavoitteista ja aikoo jatkaa metsien kaatamista kuten ennenkin”. Esitän/esitämme, että kohta muutetaan muotoon “kunta aikoo jatkossa vaalia monimuotoisuutta ja luopuu metsätaloudesta kokonaan seuraavaksi 50 vuodeksi” vastaamaan paremmin tavoitteita pysäyttää luontokato.
Jos kommentoi yksityiskohtaisemmin kuviosuunnitelmaa, sen voi tehdä esimerkiksi lopuksi tai jopa erillisellä liitteellä.
Esim. “Kuviolle yzx esitetään avohakkuuta, vaikka kohde soveltuisi erinomaisesti suojeluun/jatkuvaan kasvatukseen.” tai “Kuviolta yzx löytyi kertoituksissamme uhanalaista lajia x, joten kuvio tulisi jättää kaiken käsittelyn ulkopuolelle ja suojella.”
Paikassa x
Allekirjoittaja xy
Loppuun se henkilön nimi tai allekirjoitus jonka nimissä lausunto lähtee. Jos kyseessä on yhdistys, allekirjoittaja on usein puheenjohtaja. Lausunnolla voi olla useampia allekirjoittajia.
Jos lausunnon allekirjoittaja on eri kuin laatija, loppuun voi lisäksi laittaa laatijan nimen lisätietoja-maininnalla.
Lisätietoja (jos eri kuin allekirjoittaja)
Henkilö y, puhelinnumero, sposti.
Kaavoitus ohjaa kuntien maankäyttöä
Kaavoitus on lakisääteistä maankäytön suunnittelua, jonka avulla ohjataan eri toimintojen sijoittelua esimerkiksi kuntien alueilla. Kaavoitusta tehdään kolmella eri tasolla: maakuntakaavassa, kuntatasolla yleiskaavassa sekä asemakaavassa esimerkiksi asuntoaluekohtaisesti.
Kaavoitukseen vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, mutta kaavoitus on tärkeä vaikuttamistyökalu luonnonsuojelutyössä. Siinä, missä esimerkiksi metsäsuunnitelmat ovat vain suunnitelmia, kaavoitusta ohjaa lainsäädäntö. Kaavoihin voidaan merkitä virkistyskäytön ja monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, metsätalousaluetta tai esimerkiksi alueita, joille voitaisiin sijoittaa tuulivoimaa.
Kaavoitukset tasot
- Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä suunniteltaessa muuta alueiden käyttöä.
- Yleiskaava ohjaa yleispiirteisesti kunnan tai sen osan maankäyttöä. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet, osoitetaan asemakaavoitettavat alueet pääpiirteissään sekä suuntaviivat muiden alueiden maankäyttöön.
- Asemakaava osoittaa yksityiskohtaisesti alueet eri tarkoituksia varten. Se ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon.
Tarkemmin pääset perehtymään kaavoituksen saloihin Uudenmaan piirin Metsäoppaan avulla.
Näin vaikutat kaavoitukseen
- Vaikuttaminen on helpompaa kaavoituksen alkaessa, kun kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä. Tämän vuoksi on tärkeää seurata kaavaprosessien aikatauluja kunnissa.
- On hyvä tarkistaa, että suunnitelmaan on listattu kaikki tarpeelliset luontoselvitykset, yhteistyöjärjestelyt ja kuulemiset.
- Kaavaluonnoksista ja kaavaehdotuksista kannattaa aina tarkistaa, täyttyvätkö vaatimukset riittävistä selvityksistä, kyseisen kaavatyypin sisältövaatimuksista, valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sekä suhteesta ylempiin kaavoihin ja muihin lakeihin. Kaavakartan kaavamerkinnät ja niitä koskevat kirjalliset kaavamääräykset ovat kaavakokonaisuuden oikeusvaikutteinen, eli kaikista oleellisin osa. Näiden sisällöstä on usein myös tarpeen lausua tai valittaa.
- Kaavaselostus täydentää ja taustoittaa kaavan oikeusvaikutteista osaa , mutta suoria juridisia vaikutuksia sillä ei ole. Kaavaselostuksessa esitetty hyvä tahto esimerkiksi luontoarvojen huomioinnista ei siis riitä, vaan tavoitteet on konkretisoitava oikeusvaikutteisissa kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä.
- Mikäli kaavaluonnoksesta tai -ehdotuksesta löytyy huomautettavaa, on annettava lausunto tai tehtävä muistutus annettujen ohjeiden ja määräajan puitteissa. Lisäaikaa voi tarvittaessa kysyä kaavaa valmistelevilta viranhaltijoilta.
- Virkavalmistelun ja nähtävilläolokierrosten jälkeen kaavoja käsitellään asianomaisessa lautakunnassa. Lautakunnan jäsenillä on vaikutusvaltaa kaavan yksityiskohtiin ja heihin kannattaakin olla yhteydessä. Mikäli lautakunta hyväksyy kaavan, se etenee kunnanhallituksen ja lopulta kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.
- Useimmiten päätökset kaavan olennaisesta sisällöstä tehdään ko. lautakunnan kokouksessa ja viimeistään kunnanhallituksessa, ja siksi näiden jäseniin vaikuttaminen on avainasemassa.
- Valtuuston päätös on kaavan virallinen hyväksymispäätös, ja siitä on tarvittaessa mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.
Suojeluesitykset
Suojeluesitys on hyvä tapa edistää arvokkaimpien metsäalueiden turvaamista. Huolellisesti laadittu suojeluesitys tai -aloite herättää huomiota. Vaikka aloite ei etenisi heti, konkreettinen suojeluesitys luontoarvojen kuvauksineen ja karttarajauksineen on käyttökelpoinen pitkään ja siihen on mahdollista vedota tulevissa aluetta koskevissa prosesseissa. Sen avulla on mahdollista viestiä niin päättäjille kuin kuntalaisille laajemminkin alueen arvoista ja siihen kohdistuvista uhkista.
Ota huomioon suojeluesitystä tehtäessä
- Suojeluesityksen voi tehdä kunnan ympäristöviranomaiselle.
- Esitykset kannattaa toimittaa kunnan kirjaamoon, jolloin ne käsitellään virallisesti ja kunnan sisällä varmistetaan esityksen päätyminen oikeille tahoille.
- Mikäli aloite ei tunnu etenevän omalla painollaan, kannattaa ottaa käyttöön keinoja julkisen mielenkiinnon herättelyssä ja tuen hankkimisessa aloitteelle.
Suojeluesityksen sisältö
- Yleiset perustelut, miksi alue on luonnolle ja ihmisille arvokas
- Mahdolliset koulut ja päiväkodit, jotka käyttävät aluetta ja näistä opettajien ja
lasten vetoomuksia alueen puolesta - Liittyminen muihin luonnoltaan arvokkaisiin (suojeltuihin) alueisiin
- Kuvaus alueen hallinnollisesta luonteesta (pinta-ala, kaavatilanne, status metsäsuunnitelmassa, mahdollinen maininta lumo-ohjelmassa)
- Kuvaus alueen biologisista yleispiirteistä (kasvillisuus, metsien laatu yms.)
- Tiedot alueen uhanalaisista tai vaateliaista lajeista ja luontotyypeistä (olemassa olevat tai uudet selvitykset, lajiharrastajien tiedot)
- Kartta suojeltavaksi ehdotetusta alueesta
- Valokuvaliitteet tai linkit kuvakansioihin pilvipalvelussa
- Tieto mahdollisuudesta saada METSO-ohjelman kautta korvaus alueen suojelusta, arvio summasta
- Aluetta esittelemään tarjoutuvien yhteystiedot
Lähde: Metsäopas
Kun suojeluesitys on tehty, voi olla järkevää järjestää retki päättäjille, jotta kuntapäättäjät pääsevät tutustumaan kohteeseen maastossa. Suojeluesityksestä kannattaa myös viestiä ja lähialueen asukkaita aktivoida mukaan sen puolustamiseen.
Tee kuntalaisaloite tai edistä valtuustoaloitetta
Kunnan asukkailla on oikeus tehdä kuntalaisaloite. Sen käsittely on kunnan velvollisuus eli kaikki vireille tulleet aloitteet on käsiteltävä. Sen voi tehdä esimerkiksi kunnanhallitus, lautakunta tai muu kunnan viranomainen. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta tehdyistä toimenpiteistä.
Osa kunnista käyttää kuntalaisaloite.fi-palvelua, jonka kautta voi jättää aloitteen. Kunnissa, joissa sivusto ei ole käytössä, aloitteen voi toimittaa kirjaamoon. Kuntalaisaloitteeseen ei ole välttämätöntä kerätä nimiä, mutta kuntalaisaloite-palvelun kautta se on mahdollista.
Kunnanvaltuutetut pystyvät tekemään valtuustoaloitteita. Valtuutetuille voi tarjota valmiita aloitetekstejä, pelkkiä ideoita tai aloitteen voi laatia yhdessä valtuutetun kanssa. Nämä aloitteet ovat tehokas vaikuttamiskeino, sillä valtuusto on kunnan ylin päättävä elin. Hyvä valtuustoaloite on napakka, perusteltu ja selkeästi rajattu.
Olemme laatineet jotain tavoitteitamme edistäviä aloitepohjia. Niitä voi vapaasti muokata omaan kuntaan sopivaksi. Tilanne omassa kunnassa kannattaa selvittää hyvin ennen kuin lähtee edistämään asiaa aloitteen kautta.
Aloitepohja: Suojelupinta-alaa kasvatettava
Valtuustoaloite suojelupinta-alan kasvattamisesta kunnan omistamissa metsissä
Luontokato näkyy myös Suomen metsissä. Esimerkiksi EU:n luontodirektiivin mukainen metsälajien suojelutaso on erittäin huono. 31 prosenttia uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä, ja tämän lisäksi runsas joukko lajeja tarvitsee metsiä jossain vaiheessa elinkiertoaan.
Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski metsälajeille on nykymallisen metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja lahopuun määrässä. Metsäelinympäristöistä jopa 70 prosenttia on uhanalaisia joko määrän tai laadun muutosten perusteella. Tähänkin syynä on metsien intensiivinen käyttö.
Kunnat ovat metsänomistajina erityisasemassa. Luonnonsuojelulain mukaan kunnan on edistettävä luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. Kuntien omistamilla metsillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisessä.
Luontokadon pysäyttämiseksi metsien suojelupinta-alaa on lisättävä siten, että suojelualueista muodostuu kattava ja kytkeytynyt verkosto. Suomi on sitoutunut kasvattamaan suojelualueiden määrää 30 prosenttiin maa-alueista YK:n Kunming-Montrealin luonnon monimuotoisuuden kehyssopimuksessa.
Vastuullinen kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden virkistyä lähimetsissä, kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, vesistöjensä tilasta sekä toimii ilmastovastuullisesti.
Me valtuutetut esitämme, että kuntamme kasvattaa tiukasti suojeltujen metsien osuutta omistamissaan metsissä 30 prosenttiin. Suojelu kohdennetaan monimuotoisuuden kannalta kaikista arvokkaimmille alueille sekä alueille, joilla on mahdollisuus kehittyä monimuotoisuudelle tärkeiksi tai jotka ovat sijainniltaan tärkeitä esimerkiksi lisäämään kytkeytyneisyyttä tai suojavyöhykkeinä.
Aloitepohja: Koulujen ja päiväkotien lähimetsät säästettävä ja huomioitava kaavoituksessa
Koulujen ja päiväkotien lähimetsät säästettävä ja huomioitava kaavoituksessa
Lähiluonnolla on merkittäviä hyötyjä ihmisten hyvinvoinnille. Luonnon läheisyys suojaa masennukselta, lievittää stressiä sekä parantaa mielialaa. Mielen hyvinvoinnin edistämisen lisäksi luontoympäristöt auttavat ehkäisemään muun muassa sydän- ja verisuonitauteja ja mahdollisesti astmaa ja allergioita.
THL:n kouluterveyskyselyn (2023) mukaan tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee
terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, eikä koronan myötä kasvanut ahdistuneisuus ei ole vähentynyt.
Lähellä oleva luonto tukee hyvinvointiamme, millä on myös mittavia taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi säästyneinä terveydenhoitokustannuksina. Varmistamalla, että lapsilla ja nuorilla on pääsy lähiluontoon, huolehdimme heidän terveydestään.
Me valtuutetut esitämme, että kunnassamme varmistetaan koulujen ja päiväkotien lähimetsien säilyminen kaavoituksen avulla. Metsät merkitään kaavaan esimerkiksi virkistysalueeksi (V) tai suojelualueeksi (S). Virkistysalueen kaavassa luontoarvojen säilymistä edistetään Luo-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue).
Aloitepohja: metsätalouden tuottotavoitteesta luovutaan kunnan omistamissa metsissä
Valtuustoaloite metsätalouden tuottotavoitteesta luopumiseksi kunnan omistamissa metsissä
Metsätalouden tuottoja laskettaessa kunnissa kiinnitetään usein huomiota hakkuutuloon. Samalla unohdetaan metsänhoidon suoratkin kustannukset puhumattakaan välillisistä kustannuksista, joista suurimpia ovat negatiiviset vaikutukset asukkaiden terveyteen. Hakkuista aiheutuvat haitat virkistyskäytölle ja luonnolle ylittävät kuntametsissä helposti hakkuista saatavat tulot.
Kunnat ovat metsänomistajina erityisasemassa. Luonnonsuojelulain mukaan kunnan on edistettävä luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maisemansuojelua alueellaan. Kuntien omistamilla metsillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden lisäksi kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisessä.
Vastuullinen kunta tukee asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla asukkailleen mahdollisuuden virkistyä lähimetsissä, kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja vesistöjensä tilasta sekä toimii ilmastovastuullisesti.
Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan luonnon terveysvaikutukset tuovat mittavia taloushyötyjä. Selvityksen mukaan luontokäyntejä lisäämällä ja säilyttämällä lähiluontoa, voidaan Suomessa saada satojen miljoonien eurojen vuosittainen hyöty. Alhaisempi luontotarjonta puolestaan kasvattaa terveydenhuollon käyttöä ja lisäkustannuksia.
Me valtuutetut esitämme, että kunnassamme luovutaan metsätalouden tulostavoitteesta. Kunnassamme tulee painottaa metsistä saatavia toistaiseksi vaikeasti rahassa mitattavia aineettomia hyötyjä, jotka tukevat kuntalaisten hyvinvointia.
Aloitepohja: avohakkuuton kunta
Valtuustoaloite avohakkuuttomasta kuntametsien hoidosta
Avohakkuu on tasarakenteisen metsänkasvatuksen päätehakkuu, jossa yksittäisiä säästöpuita lukuun ottamatta alueen puusto hakataan kokonaan. Avohakkuut vaikuttavat oleellisesti alueen lajistoon, vesistöihin ja virkistysmahdollisuuksiin.
Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat kuntametsät ovat tarpeen kuntalaisten hyvinvoinnille.
Lähivirkistysalueiden merkitys ihmisten terveydelle on koko ajan selvempi. Jo lyhyt
metsässä vietettyä hetki alentaa verenpainetta ja vähentää muita stressioireita. Kunnilla on
erityisvastuu myös luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan.
Hyvinvoivat kuntametsät ovat oleellisia myös metsälajiston kannalta. 36 prosenttia uhanalaisista
lajeista elää ensisijaisesti metsissä ja tämän lisäksi runsas joukko lajeja tarvitsee metsiä jossain
vaiheessa elinkiertoaan. Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski metsälajeille on
nykymallisen metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja
lahopuun määrässä. Metsäelinympäristöistä jopa 70 prosenttia on uhanalaisia joko määrän tai
laadun muutosten perusteella. Tähänkin syynä on metsien intensiivinen käyttö.
Metsienkäsittelymenetelmillä on suuri merkitys myös ilmastonäkökulmasta. Avohakkuut ja sitä
seuraava maanmuokkaus vaikuttavat merkittävästi ilmastoon esimerkiksi pienentämällä metsien
kykyä sitoa hiiltä ja vapauttamalla maaperän hiiltä ilmakehään hakkuiden jälkeen.
Metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa myös kunnan vesistöjen tilaan.
Avohakkuut ja sitä seuraava metsämaaperän muokkaus aiheuttavat vesistöpäästöjä, jotka ovat muun muassa ravinnepäästöjä (kuten typpeä ja fosforia) ja kiintoainepäästöjä. Nämä päästöt aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Erityisesti turvemailla metsätalous aiheuttaa myös liettymistä aikaan saavia humuspäästöjä vesistöön.
Monilla kunnilla on talous- tai virkistysmetsiksi luokiteltuja metsiä, joita hyödynnetään samoilla
periaatteilla kuin yksityisten omistamia talousmetsiä. Metsiä käsitellään harvennus-, avo- ja
siemenpuuhakkuilla, suometsiä kunnostusojitetaan ja maaperää käsitellään maanmuokkauksilla.
Lopputulos on monesti luonnonarvojen ja virkistyskäytön kannalta huono.
Avohakkuille on myös vaihtoehto, joka oikein toteutettuna huomioi paremmin virkistyksen sekä
ilmasto- ja luontokysymykset. Metsien jatkuva kasvatus on metsänhoitoa, jossa aluetta ei hakata
täysin paljaaksi, vaan metsä säilyy peitteisenä. Metsien jatkuva kasvatus antaa kunnalle siihen
sopivissa metsissä tuloja tasaisemmin kuin avohakkuumetsätalous. Samalla säilytetään metsien
maisema-arvot paremmin, marja- ja sienisatoa saadaan vuosittain ja metsiin sitoutuneen hiilen
määrä säilyy paremmin. Metsäpeitteisyyden säilyminen on tärkeää virkistyskäyttäjien lisäksi
myös muun muassa metsäkanalinnuille.
Vastuullinen kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden virkistyä lähimetsissä, kantaa vastuuta
luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja vesistöjensä tilasta sekä toimii ilmastovastuullisesti.
Me valtuutetut esitämme, että kuntamme luopuu avohakkuista ja muista voimaperäisistä
metsätaloustoimista ja siirtyy metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Esitämme myös,
että kuntamme määrittelee metsänhoidon päätavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden
säilyttämisen sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille.
Adressi tai vetoomus
Adressi tai vetoomus on päättäjälle tai päättävälle taholle osoitettu julkilausuma tai vaatimus, jonka tueksi kerätään nimiä. Kansalais- tai kuntalaisaloitteesta poiketen addresseilla tai vetoomuksilla ei ole virallista, esimerkiksi lakiin kirjattua roolia Suomessa. Adressin tai vetoomuksen avulla edistettävälle asialle on mahdollisuus saada huomiota ja julkisuutta.
Addressien laatimiselle on olemassa nettipalvelu adressit.com.
Oikeusteitse vaikuttaminen
Jos on syytä epäillä, että esimerkiksi kunnan päätös on tehty lainvastaisesti voi asiaan päätöksenteon jälkeen hakea muutosta. Valitus on kohdistettava päätökseen, jonka prosessissa tai itse päätöksessä lainvastaisuus on.
Mistä päätöksistä voi valittaa?
- Lainvastaisesta päätöksestä saa valittaa. Ei siis riitä, että päätös on huono. Päätös voi koskea esimerkiksi kaavoituksen hyväksymistä, maisematyölupaa tai rakennuslupaa.
- Lainvastaisuus voi olla esimerkiksi puutteellinen luontoselvitys tai sen vajavainen hyödyntäminen, mitä tarvitaan kaavan laissa vaadittujen sisältövaatimuksien täyttämiseen, esim. KHO 2009:77
Kuka voi valittaa?
- Oikeus hakea muutosta, eli ns. valitusoikeus selviää sen lain perusteella, jonka nojalla päätös on tehty. Esimerkiksi kaavoituspäätös perustuu alueidenkäyttölakiin, jolloin valitusoikeus selviää alueidenkäyttölaista.
Miten prosessi etenee?
- Päätöksen tiedoksiannon jälkeen alkaa valitusaika (n. 30 päivää), jonka aikana valitus on toimitettava hallinto-oikeuteen. Tämän jälkeen vastapuoli vastaa tuomioistuimelle esitettyihin väitteisiin, johon valittajalla on vielä mahdollisuus vastata. Valituksen perusteluita voi täydentää aina siihen asti, kunnes hallinto-oikeus on ratkaissut asian. Ratkaisun saanti voi kestää n. 6–18 kk.
Onko valittamisessa taloudellisia riskejä?
- Vuonna 2025 oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa hallinto-oikeudessa ja 610 euroa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, eli hyväksyy valittajan vaatimukset.
- Vastapuolen oikeudenkäyntikuluja voi joutua korvaamaan, jos valitus on ilmeisen perusteeton. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.
