Viesti tehokkaasti
Viestintää suunnitellessa kannattaa pitää tavoite ja kohderyhmät tiiviisti mielessä. Silloin voimavarat eivät ohjaudu turhiin toimenpiteisiin ja jokainen askel vie kohti lähimetsän pelastamista.
Vastaa seuraaviin kysymyksiin, kun suunnittelet viestintää. Vastattuasi kysymyksiin olet tehnyt lähimetsän pelastamiselle viestintäsuunnitelman!
Tavoite ja aikataulu: Mihin viestinnällä pyritään?
Viestintä rakentuu aina suunnitellun toiminnan ja sen tavoitteiden ympärille. Kirkasta viestintää mietittäessä siis toiminnan tavoite; yritetäänkö muuttaa kaavaa, luoda uusi suojelualue, siirtää rakentamista vaihtoehtoiseen paikkaan tai muuttaa kunnan metsäpolitiikkaa laajemmin? Toiminnan tavoite vaikuttaa viestinnän tavoitteisiin, kohderyhmiin, kanaviin ja ihan kaikkeen.
Myös aikataulu vaikuttaa: akuutisti uhattu kohde vaatii pikaista viestintää, pitkät prosessit taas pitkäjänteistä vaikuttamista. Tavoite vaikuttaa viesteihin ja kanavan valintaan, sillä kuntalaisia herätellään eri kanavissa kuin päättäjiä tai mediaa.
Aikataulun ymmärtäminen ja kokonaisuuden hahmottaminen auttaa myös jaksamisessa. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, ja viestintää voi rytmittää tärkeimpien vaiheiden ympärille. Viestinnän tavoitteet kannattaa pilkkoa osa-tavoitteiksi, joita on hyvä juhlistaa kun niihin päästään.
Kohderyhmät: Kenet haluat tavoittaa?
Viestinnässä kohderyhmä määrittää viestin sävyn ja kanavat. Jos viestitään suoraan päättäjille, viestitään eri tavalla kuin metsän lähellä asuville ihmisille, joita yritetään aktivoida mukaan.
Päättäjät
Päättäjäviestintää kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Viestinnällä luodaan yhteys, jaetaan tietoa ja tehdään suoraa vaikuttamistyötä. Luo suoria kontakteja, kutsu päättäjiä retkille, kerro näkökulmista ja vaihtoehdoista. Muista kysyä heidän näkökulmiaan ja auta metsään myönteisesti suhtautuvia päättäjiä.
Paikalliset asukkaat
Lähimetsässä liikkuvat, leikkivät, marjastavat ja rentoutuvat ihmiset ovat tärkein kohderyhmä, sillä heidät on tärkeä mobilisoida puolustamaan omaa metsäänsä.
Lähimetsä on usein koko kaupunginosalle tärkeä virkistysmetsä. Tarkenna kuitenkin vielä kohderyhmää: onko lähimetsä erityisen tärkeä esimerkiksi päiväkodille, koululle, palvelutalolle tai urheiluseuroille? Näissä tapauksissa voi ihmiset voi tavoittaa paikallisten Facebook-ryhmien ja paikallisten Puskaradio-kanavien kautta. Joskus ihmiset tavoittaa jopa vielä suoremmin jakamalla flyereita lähitaloihin tai tuttujen kautta jakamalla viestiä päiväkodin ja koulun lasten vanhemmille ja työntekijöille.
Media
Mediaviestinnässä kohderyhmä on aina toimittaja. Hänet on saatava kiinnostumaan lähimetsästä, joten mieti miten häntä voi palvella. Henkilökohtainen lähestymistapa toimii usein. Tutustu median tai kyseisen toimittajan tekemiin juttuihin, niin näet millaisia juttuja teemasta on aiemmin kirjoitettu. Yleensä toimittajaa kiinnostaa hyvä tarina tai tuore uutinen.
Toimintakehoite: Mitä kohderyhmän oletetaan tekevän viestin saatuaan?
Viestiessä on hyvä miettiä, mitä viestin saanut tekee. Päättäjä tarvitsee argumentteja tai vaihtoehdon, jota voi esittää.
Mitä asukas voi tehdä? Allekirjoittaa adressin tai kuntalaisaloitteen, tulla mukaan vapaaehtoiseksi, osallistua somehaasteeseen, lähettää sähköpostia päättäjille, tulla mukaan retkelle tai mielenilmaukseen? Tässä on kyse toimintakehoitteesta eli call-to-actionista (CTA), joka kannattaa aina lisätä esimerkiksi someviestiin.
Toimintakehoitteen avulla voit muodostaa viestinnälle usein myös helppoja, mitattavia tavoitteita, joita seurata.
Pääviestit: Mikä on lähimetsän puolustamisen tärkein viesti?
Mieti jo alussa, mikä on lähimetsän puolustamisen pääviesti. Sen päättäminen helpottaa viestinnän tekemistä, koska pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan jokaisen somepostauksen yhteydessä. Lisäksi toisto auttaa. Lyhyt pääviesti toimii myös aihetunnisteena eli hashtagina somessa, joiden avulla voi seurata miten aiheesta viestitään.
Lisäksi voi miettiä 1–3 muuta viestiä pääviestiä tukemaan, jotka johdetaan teemoista, joita halutaan nostaa: lapset, vanhukset, terveys, luontoarvot, uhanalaiset lajit jne. Jos lähimetsän pelastamiseksi on olemassa vaihtoehto, kannattaa tämä esittää aina pääviesteissä.
Kuvitteellinen esimerkki viesteistä
Pääviesti: Pelastetaan Peikkometsä!
Aihetunnisteet: #pelastetaanpeikkometsa, #pelastalähimetsät
Muita kuvitteellisia viestejä:
Peikkometsä on meidän metsämme.
Peikkometsä on arjen turvapaikka.
Peikkometsässä lapset saavat olla lapsia.
Peikkometsä vai kilpailuhalli – ilmaista liikuntaa kaikille vai maksullista muutamille?
Kumppanit: Kenen kanssa voisi viestiä metsän puolesta?
Lähimetsän puolustamiseen tarvitaan mukaan paikallisia ihmisiä. Luontevia yhteistyökumppaneita ovat Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja Luontoliiton piirit ja metsäryhmä.
Niiden lisäksi kannattaa miettiä, kenelle metsä on tärkeä ja mitkä järjestöt tai seurat paikkakunnalla toimivat? Yhteistyötä voi tehdä vaikkapa paikallisten Marttojen, erilaisten urheilu- ja suunnistusseurojen, partiolaisten, lintuyhdistyksen ja monen muun tahon kanssa. Isommissa kaupungeissa on myös kaupunginosayhdistyksiä.
Media: Minkä median toivot viestivän aiheesta? Miten toimittajan saisi kiinnostumaan?
Mediaviestintään vaikuttaa se, mitkä mediat paikkakunnalla toimivat. Monella paikkakunnalla vaihtoehdot ovat esimerkiksi maakuntalehti, kaupunkilehti ja alueellinen Yle. Silloin ei välttämättä kannata tehdä medioille yleistiedotetta, vaan tarjota juttua räätälöidysti tietylle medialle ja tietylle toimittajalle.
Tutustu paikkakunnan medioihin ja katso, millaisia juttuja metsistä on aiemmin kirjoitettu ja onko ne jonkun tietyn toimittajan käsialaa. Voit myös kysyä toimituksesta, onko heillä joku toimittaja, joka on kirjoittanut aiheesta.
Tarjoa juttua räätälöidysti kyseiselle toimittajalle. Voit lähettää esimerkiksi sähköpostin ja soittaa sitten perään tai kommunikoida kokonaan puhelimitse. Pelkkään sähköpostiin ei kannata luottaa, jos siihen ei heti vastata.
Tärkeä muistilista juttua tarjotessa
- Muista pääviestit ja tavoite
- Mediaa kiinnostaa inhimillisyys ja etäännyttää byrokratia. Vetoa siis tunteisiin ja perustele faktoilla!
- Inhimillisyyttä ja tunteita saat mukaan tarjoamalla tunteisiin vetoavia haastateltavia. Lapsiperhe jolle metsä on leikkimetsä, vanhus joka ei pääse kauempana sijaitseviin metsiin, asukas joka muuttaa pois jos metsä kaadetaan.. Jos tarjoat haastateltavia, valmistautukaa haastatteluun miettimällä esimerkiksi 1–3 asiaa, jotka ainakin on tuotava esiin haastattelussa.
- Mediaa voi kiinnostaa myös vastakkainasettelu, esimerkiksi yksityinen maksullinen urheiluhalli tai golfkenttä vastaan ilmainen metsä liikuntapaikkana tuhansille ihmisille.
- Jos lähimetsän pelastamiseksi on olemassa vaihtoehto, esittele se medialle.
Hyvä mediatiedote
Mediatiedote on napakka kokonaisuus, josta toimittaja saa nopeasti
kaiken olennaisen. Muotoon ei kannata jumiutua: voit myös lähettää juttuidean epävirallisena sähköpostina tai soittaa.
- Ei liitettä: Tiedotteen teksti on nopeampi lukea, kun se on suoraan sähköpostissa eikä liitteenä.
- Pituus yleensä max A4. Nopeassa reaktiotiedotteessa voi olla vain sitaatteja ja lyhyt kannanotto.
- Otsikko on tärkeä. Ole napakka tai jopa yllättävä. Uutisaihe otsikkoon ja alkuun.
- Ole selkeä. Tarkista, että teksti on helposti ymmärrettävää. Onhan kerrottu, mistä on kyse, mikä metsää uhkaa, ketkä ovat osapuolet, mikä on aikataulu jne?
- Laita tiedotteeseen aina sitaatteja. Ne ovat toimittajalle hyödyllisiä. Sitaattimerkkien sisään mieluusti tunnetta ja omakohtaisuutta!
- Tarjoa kiinnostavia haastateltavia, ei välttämättä pelkkiä asiantuntijoita, vaan erilaisia kokijoita.
- Hyvät kuvat voivat auttaa, jos on kyse pienestä mediasta. Älä laita kuvia sähköpostin liitetiedostoina, jotta sähköposti ei päädy vahingossa roskapostifiltteriin.
- Jos tiedote on kutsu esim. toimittajaretkelle, mainitse se heti otsikossa.
- Aika
- Oikea-aikaisuus: lähetä tiedote/juttuvinkki nopeasti, jos jotain tapahtuu tai riittävän ajoissa (esim. viikkoa aiemmin) jos jotain on tapahtumassa.
- Embargo eli julkaisurajoitus, jos haluat tarjota aihetta ajoissa medialle ennen kuin jotain suurta tapahtuu.
- Muista riittävä / kattava jakelu.
- Muista yhteystiedot. Käyhän tiedotteesta ilmi, mikä taho sen lähettää?
Hyvä mielipidekirjoitus
Medioissa on usein hyvin tilaa mielipidekirjoituksille. Useampi eri lähimetsän puolustaja voi tarjota mielipidekirjoituksia samaan mediaan eri vaiheissa. Mielipidekirjoituksia voi tehdä myös yhdessä kumppanien kanssa.
- Tarkista julkaisusta, minkä mittaisia tekstejä sinne toivotaan ja varmista, ettei kirjoituksesi ylitä maksimimerkkimäärää. Pituus on usein alle 1000 tai korkeintaan 2000 merkkiä.
- Mieti, ketkä ovat julkaisun lukijoita? Miten heidät voisi saada kiinnostumaan lähimetsästä? Mikä heitä voisi motivoida olemaan kanssasi samaa mieltä? Mikä saisi lehteä lukevat päättäjät ymmärtämään, että juuri jonkin tietyn metsän säästäminen on tärkeää? Mikä sytyttää / ärsyttää / innostaa lukijan jakamaan tekstin muillekin tai ottamaan sen puheeksi kahvipöydässä?
- Muista kiinnostava ja kantaaottava otsikko! Toimituksissa saatetaan myös tehdä uusia otsikoita.
- Laita aina kärkeen pääviesti. Mielipidekirjoitus ei ole uutinen eikä kirjoittajan tarvitse olla asiantuntija. Ole kuitenkin tarkka faktoista. Tosiasiat eivät muutu mielipiteiden mukana!
- Puhu tunteista – se vetoaa lukijoihin ja saavat kiinnostumaan itse asiasta.
- Hyvä rakenne: 1) esittele mielipiteesi/väitteesi 2) perustelut sille ja 3) lopetus, jossa voit heittää pallon jollekin taholle, esittää kysymyksen tai summata napakasti vaatimuksesi (Rakenteen lähde: ilmastotoiminta.fi)
Some: Miten viesti saadaan leviämään somessa?
Lähimetsän puolustamista varten on hyvä luoda somesivu esimerkiksi Facebookiin tai Instagramiin, josta löytyvät helposti tärkeimmät tiedot aiheesta. Valitse somekanava kohderyhmän mukaan. Facebook on iäkkäämpien ihmisten käytössä, Tiktok nuorempien.
Pelkän sometilin perustaminen ei kuitenkaan riitä, sillä seuraajien saaminen on työlästä puuhaa ilman markkinointibudjettia.
Kannattaakin miettiä, missä olemassa olevissa kanavissa lähimetsän puolustamisesta voidaan viestiä: kumppanien kanavat, mukaan saadut somevaikuttajat, paikalliset julkkikset ja Facebook-ryhmät ovat hyviä esimerkkejä. Melkein jokaisella kaupungilla on esimerkiksi paikkakunnan Puskaradio-ryhmä ja isommissa kaupungeissa on myös kaupunginosaryhmiä. Ryhmiin viestittäessä on pidettävä huolta siitä, että joku myös ehtii vastata kysymyksiin ja kommentteihin asiallisesti. Media seuraa myös Puskaradio-ryhmiä ja muita somekanavia ja etsii sieltä juttuaiheita.
Kuvitteellisen esimerkin somekuvia
Visuaalinen ilme on helppo rakentaa someen esimerkiksi Canvan ilmaisen version avulla. Kuvaa lähimetsää monipuolisesti ja pyydä tuttuja taitavia harrastajakuvaajia tai ammattilaisiakin avuksi. Ilmaisia kuvia esimerkiksi lajeista löytyy myös esimerkiksi Pixabaysta, Unsplashista ja Pexelsistä. Käytä kuvissa pääviestejä. Lisää kuviin toimintakehoitteet sopivat toimintakehotteet: allekirjoita vetoomus, tule mukaan jne.
Mikä somessa toimii?
- Tutkimusten mukaan tiedon jakaminen ei ole paras keino vaikuttaa ihmisten toimintaan. Mukaan kannattaakin mahdollisuuksien mukaan ottaa henkilökohtaisuutta, tunteita ja huumoria.
- Visuaalisuuteen kannattaa panostaa, jos osaamista on ja kokeilla vaikka meemityyppisiä kuviakin. Somekanavien algoritmi suosii videoita.
- Usein kuvissa toimii tekstit siten, että postauksen keskeinen viesti on tiivistetty kuvaan. Liikaa ei kannata tehdä kuitenkaan algoritmi edellä vaan keskittyä tekemään sellaista sisältöä, mikä tuntuu itselle luontevalta ja mihin taidot riittävät.
- Pyri sisällyttämään somejulkaisuun aina konkreettinen call to action eli toimintakehoite: seuraajien on helpompi tarttua toimeen, kun he saavat selkeät ohjeet.
Tapahtumat: Millainen tapahtuma tai tempaus luo oikeanlaista näkyvyyttä lähimetsälle?
Kun suunnittelet toimintaa ja tapahtumia, mieti kohderyhmät ja tavoitteet samalla tavalla kuin muussakin viestinnässä. Tapahtumaa ei kannata järjestää muuten vain, vaan miettiä mihin tavoitteeseen se auttaa pääsemään.
Varaa myös riittävästi aikaa ja resursseja tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumien järjestämiseen on myös helppo uusien ihmisten tulla mukaan, joten hae somesta vapaaehtoisia selkeillä tehtävähauilla: tule järjestämään kahvitus mielenilmaukseen, valokuvaa retki.
Mitä erilaisimpia tapahtumia
Ole luova: Kiinnitä puihin lasten piirroksia tai taidetta, tee ihmisketju, järjestä kohteessa kuoroesitys tai kutsu julkkis vetämään retkeä tai pitämään keikka kohteessa.
- Päättäjäretket: Yhteys päättäjin on tärkeää vuorovaikutuksen luomiseksi! Järjestä ajoissa, kun päätöksiä ei ole vielä tehty. Kutsu ennakkoluulottomasti päättäjiä eri puolueista! Voit myös pyytää virkahenkilöitä/päättäjiä kertomaan metsän tilanteesta tapahtumiin.
- Toimittajaretket: Järjestä kun jotain on tapahtumassa, ja kohde alkaa jo kiinnostaa yleisöä. Ota mukaan kiinnostavia haastateltavia, joista voit kertoa jo kutsussa.
- Paneelikeskustelut, esimerkiksi vaalipaneelit: Varaa aikaa järjestelyihin, jotta saat varmasti eri puolueiden edustajia paikalle.
- Adressin luovutus: Luovuta adressi toimittajia kiinnostavalla tavalla. Luovuta vaikka adressin mukana Lähimetsän valokuva-albumi, jossa on kuvia ja tarinoita ihmisistä lähimetsässä.
- Valmiit tapahtumat: Mene mukaan kaupunkien tapahtumiin, joissa on jo ihmisiä liikkeellä (Taiteiden yö, markkinat, erilaiset kaupunginosatapahtumat)
- Mielenosoitukset ja mielenilmaukset: Mielenosoitus kannattaa järjestää vasta siinä vaiheessa, kun metsä on oikeasti uhattuna ja ihmiset ovat vihaisia ja peloissaan. Silloin siinä on voimaa.
