Pölyttäjät

Tarvitsemme pölyttäjiä – ja pölyttäjät tarvitsevat meitä

Suomessa pölytyksestä huolehtivat pääasiassa hyönteiset, jotka kukinnoilla vierailujen sivutuotteena huolehtivat pölytyksestä eli kukintojen hedelmöittymisestä kuljettamalla kukkien emilehdille siitepölyä. Pölytys mahdollistaa kasvien siementuotannon ja lisääntymisen – myös marjojen ja hedelmien muodostumisen. Onnistunut pölytys vaikuttaa paitsi siemenien ja sadon määrään, myös niiden laatuun.

Noin 90 % maailman kukkivista kasvilajeista on riippuvaisia tai hyötyy eläinten pölytyksestä. Näin pölyttäjät ylläpitävät erilaisia elinympäristöjä ja ravintoketjuja, jotka tarjoavat resursseja muille lajeille. Pölyttäjien merkitys ekosysteemien toiminnalle ja luonnon monimuotoisuudelle onkin korvaamaton. Suomessa uhanalaisten lajien määrän on havaittu kasvaneen kaikissa pölyttäjäryhmissä.

Ravinteikasta ruokaa pölyttäjiltä

Yli 75 % ihmisen tuottamista ravintokasveista on ainakin osin riippuvaista hyönteispölytyksestä. Etenkin marjojen, hedelmien, useiden vihannesten, pähkinöiden ja öljykasvien tuotanto vaatii usein hyönteispölytyksen. Näin pölyttäjät turvaavat ihmisille useiden vitamiinien ja mineraalien saannin. Suomessa muun muassa metsämarjat mustikka ja puolukka ovat riippuvaisia etenkin mesipistiäisistä.

Myös useiden muiden ihmisen hyödyntämien luonnotuotteiden saanti riippuu pölyttäjistä – tällaisia ovat esimerkiksi pölytyksestä riippuvaisista luonnonkasveista saatavat lääkeaineet, biopolttoaineet ja kuidut. Pölyttäjillä ja niiden ylläpitämillä maisemilla on myös kulttuurista, henkistä ja virkistyksellistä merkitystä ihmisille.

Luonnonvaraisten pölyttäjien määrä on vähentynyt

Useissa eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu pölyttäjähyönteisten määrän ja monimuotoisuuden vähentyneen. Tarkan tilannearvion tekeminen on kuitenkin haastavaa, sillä seurantatietoa eri pölyttäjäryhmistä on saatavilla hajanaisesti.

Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n vuonna 2016 julkaiseman arviointiraportin mukaan pölyttäjien määrä on vähentynyt alueellisella ja paikallisella tasolla eri puolilla maailmaa. EU:n alueella ainakin kolmasosa mesipistiäis-, perhos- ja kukkakärpäslajeista vähenee tällä hetkellä ja kymmenesosaa mesipistiäisistä ja perhosista uhkaa sukupuutto.

EU:n tavoite on pysäyttää luonnonvaraisten pölyttäjien katoaminen vuoteen 2030 mennessä. Globaalin pölyttäjäkadon syitä ovat sopivien elinympäristöjen katoaminen, kemikaalit, tarhattujen lajien aiheuttama kilpailu resursseista, rehevöitymisen aiheuttama ravintokasvien väheneminen, taudit ja loiset sekä vieraslajit.

Suomessa lähes joka viides mesipistiäinen ja perhonen on uhanalainen

Suomessa eri pölyttäjäryhmien osalta yleiskehitystä ei ole pystytty arvioimaan, sillä riittävän kattavaa seurantatietoa on saatavilla lähinnä päivä- ja yöperhosista. Uhanalaisuusarvioinneissa 2000-luvulla on kuitenkin havaittu, että uhanalaisten lajien määrä on kasvanut kaikissa tärkeimmissä pölyttäjäryhmissä; lähes joka viides mesipistiäinen ja perhonen onkin uhanalainen. Uhanalaistuneita lajeja on etenkin perinnebiotooppien mutta myös metsien paahdeympäristöjen lajistossa.

Pölyttäjiin kohdistuu Suomessakin useita paineita. Maankäytön muutokset etenkin maatalousympäristöissä mutta myös metsissä, soilla ja kaupungeissa ovat johtaneet pölyttäjille sopivien elinympäristöjen vähenemiseen. Muita pölyttäjiin kohdistuvia potentiaalisia uhkatekijöitä ovat meilläkin kemikaalit, taudit ja loiset, vieraslajit sekä ilmastonmuutos.

Näin voit auttaa

Perusta luontopiha

Puutarhat houkuttelevat pölyttäjiä etenkin taajamissa ja kaupungeissa. Suurkaupungeissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että erilaisia mesipistiäisiä voi olla kotipihoilla jopa enemmän kuin kaupunkia ympäröivällä intensiivisesti viljellyllä maaseudulla. Tärkeintä pölyttäjien kannalta on mahdollisimman monimuotoisten viheralueiden pinta-ala ja kytkeytyneisyys sekä toisiinsa että luonnontilaisiin alueisiin. Voit olla itse osa pölyttäjien verkostoa perustamalla luontopihan – helpointa on laiskotella ruohonleikkurin kanssa ja antaa osan pihanurmesta villiintyä pölyttäjien ravintobuffetiksi, sillä juuri luonnonkukat ovat pölyttäjillemme kaikkein tärkeimpiä ravinnonlähteitä. Mikset varaisi puolet pihasta pölyttäjille?

Osallistu talkoisiin

Vanhat perinneympäristöt ovat erityisen tärkeitä monille harvinaistuneille luonnonkasveille, erakkomehiläisille ja perhosille. Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain lukemattomia niitty- ja vieraslajitalkoita näiden uhanalaisten elinympäristöjen pelastamiseksi.

Haluatko mukaan hoitamaan vaikka omaa lähiketoasi niiton tai haravoinnin merkeissä? Talkoisiin ovat tervetulleita kaikki ja apukäsille on aina tarvetta. Tapahtumista tiedotetaan Suomen luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterissa.

Havainnoi pölyttäjiä

Pölyttäjien havainnointi tekee mielelle hyvää – esimerkiksi perhosten seuraaminen vähentää tutkitusti ahdistusta. Havainnointi tarjoaa myös mahdollisuuden uuden oppimiseen kun sekä erilaiset lajit että niiden elintavat tulevat vähitellen tutuiksi. Lisäksi vapaaehtoisten tekemät havainnot ovat arvokkaita tutkijoille ja ympäristöviranomaisille. Suomessa lajitiedon keruu onkin pitkälti vapaaehtoisten havainnoitsijoiden varassa ja meillä on pitkä perinne etenkin perhosten seurannassa.

Viime vuosina kansalaisten avulla on kerätty tietoa myös kimalaisista. Pölyttäjien seurantaan kaivataan erityisesti sitoutuneita vapaaehtoisia, mutta kevyempikin havainnointi on hyödyllistä ja onnistuu esimerkiksi osallistumalla vuosittain kesäkuussa järjestettävään pölyttäjäviikonloppuun. Innokas aloitteleva havainnoitsija voi osallistua vaikkapa kimalaisseurantaan.

Lisätietoa kimalaisten seurannasta löytyy Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilta.

Toivo kotipaikkakunnaltasi pölyttäjätekoja

Suomessa kunnat ja kaupungit ylläpitävät merkittäviä määriä viheralueita ja yhä useampi kunta on kiinnostunut huomioimaan pölyttäjät niiden hoidossa. Lyhyeksi leikatut puistonurmet ja ulkomaalaisista koristekasveista koostuvat istutukset ovat kuitenkin edelleen valtavirtaa – usein vanhoista tottumuksista, rutiineista ja työohjeistuksista johtuen.

Mitä enemmän kunta saa asukkailta toiveita pölyttäjätekoihin liittyen, sitä todennäköisemmin niitä lähdetään toteuttamaan. Mikäli oma kotipaikkakuntasi tekee jo pölyttäjiä huomioivia tekoja, niistäkin kannattaa antaa kiitosta. Yhteyttä voi ottaa vaikkapa kunnan viherkunnossapidon yksikköön tai ideoita jättää osallistavan budjetoinnin kautta. Myös kuntalaisaloitteella voi herätellä päättäjiä huomioimaan pölyttäjät.